Helmikuu oli paikoin jopa poikkeuksellisen lauha – talvikuukausien jaksokin oli laajalti tavanomaista lauhempi ja vähäluminen
Helmikuu oli Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Myös joulu–helmikuun jakso oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi sekä vähäluminen.
Helmikuun sää oli Suomessa hyvin vaihtelevaa. Vaikka kuun aikana koettiin paikoin koviakin pakkasia, oli kuukauden yleisilme kuitenkin lauha.
Helmikuun keskilämpötilat vaihtelivat maan lounaisosan noin nollasta asteesta Itä-Lapin noin −8 asteeseen. Helmikuu oli Suomessa 2–7 astetta keskimääräistä lämpimämpi tilastokauteen 1991–2020 verrattuna. Suurin poikkeama oli Pohjois-Lapissa ja pienin etelässä.
Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuu oli Lapissa harvinaisen, Pohjois-Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto. Edellisen kerran helmikuu oli yhtä lauha Pohjois-Lapissa vuonna 2014. Sää on poikkeuksellinen, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
– Suursäätilaltaan helmikuu oli varsin vaihteleva. Ajoittain Suomi oli matalapaineiden reitillä, mutta kuun alkupuoliskolla maan eteläpuoliskon säähän vaikutti myös pitkä korkeapainejakso. Myös ilmamassat vaihtelivat meillä talvisen kylmästä lauhaan. Kylmä ilmamassa vaikutti meillä etenkin 13.–20. päivän tienoilla, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Helmikuun alkupuoliskolla säässä koettiin iso käänne kylmästä lauhaan, kun lämpötilat nousivat viikon aikana paikoin jopa 30–40 astetta.
Kuun lopussa sää oli paikoin jo keväistä. Vuorokauden keskilämpötila pysytteli jo plussalla 21. helmikuuta alkaen kuun loppuun asti esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Porissa.
Helmikuun ääripäät 7,3 astetta ja −39,6 astetta
Helmikuun korkein lämpötila oli Inarin Nellimin havaintoasemalla 7. helmikuuta mitattu 7,3 astetta. Helmikuun lämpöennätys on Helsingissä 28. helmikuuta 1943 mitattu 11,8 astetta.
Helmikuun kylmin lämpötila oli Savukosken Tulppion havaintoasemalla 4. helmikuuta mitattu −39,6 astetta. Lukema on talven tähän asti kylmin lämpötila. Helmikuun kylmyysennätys Suomessa on 5. helmikuuta 1912 Sodankylässä mitattu −49,0 astetta.
Helmikuu oli laajalti vähäsateinen – lunta oli tavanomaista vähemmän
Sateita tuli helmikuussa suuressa osassa maata tavanomaista vähemmän, paikoin Keski- ja Pohjois-Lapissa sademäärä oli lähellä tavanomaista. Pohjois-Karjalassa satoi paikoin poikkeuksellisen vähän.
– Maan etelä- ja keskiosassa helmikuun sademäärä jäi paikoin jopa neljäsosaan tavanomaisen helmikuun sademäärästä. Sateita tuli eri puolella Suomea lähes päivittäin, muutama lähes tai täysin sateetonkin päivä helmikuussa oli. Maan etelä- ja keskiosan sateita vähensivät korkeapaineet, jotka alkoivat vaikuttaa maan eteläpuoliskolla 5. helmikuuta jälkeen. Seuraavat laajat sateet pääsivät alueelle vasta kuun puolivälissä, Joanna Rinne kertoo.
Helmikuun suurin sademäärä mitattiin Tornion Torpin havaintoasemalla, 37,8 millimetriä. Vähiten helmikuussa satoi Joensuun Linnunlahden havaintoasemalla, vain 3,9 millimetriä.
Helmikuun viimeisenä päivänä maa oli lumeton laajalti etelä- ja länsirannikolla. Maan itäosassa lunta oli enimmäkseen 20–40 senttimetriä. Kainuusta Lappiin lunta oli 50 senttimetrin molemmin puolin. Eniten lunta kuun lopussa oli Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 105 senttimetriä. Ajankohtaan nähden lunta oli suuressa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän.
Helmikuun suurin lumensyvyys mitattiin 20. helmikuuta Kilpisjärvellä, 116 senttimetriä.
Aurinko paistoi helmikuussa koko maassa tavanomaista vähemmän.
Myrskypäiviä oli helmikuussa vain yksi – siitepölykausi alkoi
Kovin keskituuli helmikuussa oli 5. helmikuuta Raahen Nahkiaisen havaintoasemalla mitattu 21,4 m/s. Kovin puuska oli samana päivänä ja samalla havaintoasemalla mitattu 24,8 m/s. Tämä oli helmikuun ainoa myrskypäivä. Myrskypäiviä oli vähemmän kuin helmikuussa keskimäärin. Vuodesta 2006 alkaen myrskypäivien lukumäärä helmikuussa on ollut keskimäärin 2,8 kappaletta.
Pähkinäpensaan kukinta alkoi helmikuussa lounaassa ja Uudellamaalla. Lisäksi etelämpää Euroopasta kulkeutui Suomeen ajoittain lepän siitepölyä.
Talvikuukausien jakso oli lähes koko Suomessa tavanomaista lauhempi
Talvikuukausien eli joulu–helmikuun keskilämpötila vaihteli Suomessa Ahvenanmaan noin 1 plusasteesta Itä-Lapin noin −11 asteeseen.
Joulu–helmikuun jakson keskilämpötila oli Suomessa laajalti 1–3 astetta keskimääräistä korkeampi. Suurin 3 asteen poikkeama oli paikoin idässä. Ilmatieteen laitoksen mukaan maan eteläosassa talvikuukausien jakso oli harvinaisen lauha. Tämä tarkoittaa, että vastaava toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.
Vain paikoin Itä-Lapissa joulu–helmikuun keskilämpötilat olivat tavanomaisia tai hieman tavanomaista kylmempiä.
– Ympäristöään kylmempänä joulu–helmikuun jaksolla erottuu ainoastaan vuonna 2022 perustettu Savukosken Tulppion säähavaintoasema Itä-Lapissa, sekin vain siksi, että kyseiseltä paikalta ei ole saatu säähavaintoja ennen sääaseman perustamisajankohtaa ja Tulppion alue on näyttäytynyt vuosien 1991–2020 lämpötilakeskiarvojen kartalla todellisuutta lämpimämpänä. Tulppion alueelta ei siis todellisuudessa tiedetä, miten päättyneen kolmen kuukauden jakson keskilämpötila on poikennut 30 vuoden keskiarvosta, Joanna Rinne toteaa.
Talvikuukausien joulu–helmikuun korkein lämpötila oli Kristiinankaupungin majakalla 17. tammikuuta mitattu 9,5 astetta. Joulu–helmikuun kylmin lämpötila oli puolestaan Savukosken Tulppion havaintoasemalla 4. helmikuuta mitattu −39,6 astetta.
Talvikuukaudet olivat vähälumisia
Sademäärien osalta Suomessa oli sekä tavanomaista vähäsateisempia että tavanomaista sateisempia alueita joulu–helmikuussa.
– Sateita tuli jonkin verran tavanomaista vähemmän paikoin maan länsiosassa sekä Pohjois-Karjalasta Etelä-Lappiin. Hieman tavanomaista enemmän satoi puolestaan osassa Keski- ja Etelä-Lappia sekä kaakossa, Joanna Rinne sanoo.
Muualla maassa sademäärät olivat jaksolle tavanomaisia.
Joulu–helmikuun suurin sademäärä mitattiin Virolahden Koivuniemen havaintoasemalla, 199,6 millimetriä. Vähiten kolmen kuukauden jaksolla satoi Toholammilla, 65,9 millimetriä.
Talvikuukausien jaksolla lunta oli monin paikoin tavanomaista vähemmän. Länsirannikolla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa oli monin paikoin harvinaisen vähän lunta.
Myrskypäiviä oli joulu–helmikuun jaksolla yhteensä 16, kun niitä on tilastojen mukaan tällä kolmen kuukauden jaksolla keskimäärin 13.
Aurinko paistoi talvikuukausina koko maassa tavanomaista vähemmän.
Miltä talvikuukausien jakso näytti kuukausittain?
Kun joulu–helmikuun jakson tilannetta tarkastellaan kuukausittain, niin joulukuu oli Lapin eteläpuolella laajalti 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ero keskiarvoon oli suurin maan eteläosassa, jossa kuun keskilämpötila oli jopa 2 astetta tavanomaista korkeampi. Etelä-Lapissa joulukuun keskilämpötila oli enimmäkseen lähellä tavanomaista, mutta Länsi- ja Pohjois-Lapissa oli enimmäkseen tavanomaista lauhempaa ja Itä-Lapissa tavanomaista kylmempää.
Tammikuussa Lapin eteläpuolisella alueella kuukauden keskilämpötilat olivat tavanomaista lauhempia. Suurin lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosassa, missä oli enimmillään noin 3,5 astetta tavanomaista lämpimämpää. Tammikuu oli maan eteläosassa sekä paikoin maan keskiosassa harvinaisen lauha.
Lapissa keskilämpötilat olivat tammikuussa lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai tavanomaista kylmempiä. Suurin poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan oli Itä-Lapissa, missä oli enimmillään reilut 2 astetta keskimääräistä kylmempää.
Helmikuu oli siis koko maassa selvästi tavanomaista lauhempi. Poikkeama tavanomaista lauhempaan suuntaan oli 2–7 astetta.
Lue seuraavaksi: Suomen sää maaliskuussa tilastojen mukaan
