Jymy-yllätys kuukausiennusteessa: Keväinen lämpöaalto pamahtaa Eurooppaan – mikä on Suomen kohtalo?

ECMWF:n tuore neljän viikon sääennuste tuo todellisen yllätyksen: vuoden ensimmäinen keväinen lämpöaalto valtaa alaa helmikuun lopussa Euroopassa tuoden mukanaan jopa 20 asteen lämpötiloja Saksaa myöden. Muutos on hurja, sillä vasta muutamia viikkoja sitten samoilla alueilla on mitattu kaksinumeroisia pakkaslukemia. Pitkän ennusteen mukaan Euroopan kevätlämpö ei vielä alkuun rantaudu Suomeen, vaan sää jatkuisi talvisena. Helmi–maaliskuun vaihteessa on kuitenkin jo pieni mahdollisuus leudommalle käänteelle, mutta tällä hetkellä ennusteissa on suurta ristiriitaa. Erityisesti Pohjois-Euroopassa ennustettavuus romahtaa jo helmi–maaliskuun taitteessa, eli on hyvin epävarmaa, jatkuuko kylmä säätyyppi vai onko edessä suurempi käänne.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden neljän viikon sääennusteen 18. helmikuuta. On syytä painottaa heti alkuun, että ennusteessa on jo ensimmäisellä tarkasteluviikolla ristiriitaa päivittäisennusteiden kanssa, eli sään ennustettavuus on Suomen osalta tulevana neljänä viikkona normaalia heikompi. Muualla Euroopassa ennustettavuus on parempi.

Ennusteen mukaan helmikuu päättyy Suomessa tavanomaista kylmempänä, ja ajoittain pakkanen voi vielä olla kireää. Talven kylmimmät hetket on jo todennäköisesti ohitettu, eli uusia pakkasennätyksiä tälle talvelle tuskin on enää edessä. Kireästä pakkasesta puhutaan, kun lämpötila laskee maan eteläosassa vähintään –15, Keski-Suomessa –20 ja Pohjois-Suomessa –25 asteeseen.

Kuukausiennuste tuo alkuun maan eteläosaan tavanomaista runsaampia sateita, mikä johtuu siitä, että merkittävä ilmamassojen rajavyöhyke on muodostumassa Baltian ja Etelä-Suomen tienoille helmikuun lopulla. Tämä vyöhyke syntyy Fennoskandian erittäin kylmän ja Keski-Euroopan keväisen ilmamassan välille. Sateet näyttävät tulevan Suomen puolella pääosin lumena, sillä lauhin ilma jäänee Suomenlahden eteläpuolelle ainakin alkuun. Pieni mahdollisuus sään lauhtumiselle on Suomesssa jo helmikuun viimeisinä päivinä, vaikka tähän kuukausiennuste ei otakaan suoraviivaisesti kantaa.

Maaliskuun 2. päivä alkavalla viikolla kuukausiennuste muuttuu jo selvästi epävarmemmaksi, ja siinä on ristiriitaa lyhyemmän aikavälin päivittäisennusteiden kanssa. Kylmä korkeapainesää ottaa kuukausiennusteen mukaan vallan maaliskuun alussa, mutta osassa muita ennusteita näkyy jo selvä lauhtuminen ja sään muuttuminen epävakaisemmaksi.

Lue tarkemmin loppuviikon ennuste – tilapäinen lauhtuminen on edessä: Hetkeksi helpotusta pakkaseen – viikonloppuna lauhempaa säätä ja lumisateita

Helmikuun 23. päivä alkava viikko: Keski-Eurooppaan poikkeuksellista lämpöä, Pohjolan ennusteessa ristiriitaa

Helmikuun viimeisellä viikolla Etelä- ja Keski-Eurooppaan kiertyy Luoteis-Afrikasta ja Kanariansaarten suunnalta hyvin lämmintä ilmaa. Britteinsaarilta kohti Baltiaa ja itäistä Eurooppaa yltää vyöhyke, missä ilmanpaineen ennustetaan olevan tavanomaista alhaisempi. Tällä alueella kulkee matalapaineita ja runsaita sateita, ja niiden eteläpuolella mitataan suomalaisittain lähes kesäistä lämpöä.

Tarkastellaan ensin Etelä- ja Keski-Euroopan poikkeuksellista tilannetta helmikuun lopussa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lämpötila voisi nousta alkuviikolla ja ensi viikon puolivälissä Etelä- ja Keski-Euroopassa paikoin jopa poikkeuksellisen korkeaksi, eli yhtä lämpimiä tilanteita koetaan helmikuun lopussa ehkä vain pari kertaa vuosisadassa. Täysin poissuljettua ei ole sekään, että syntyisi uusia helmikuun lämpöennätyksiä.

Korkeimpia lukemia Manner-Euroopassa ennustetaan Espanjaan, missä lämpötila kipuaa paikoin 25 asteen vaiheille. 20 asteen raja voi ennusteen mukaan rikkoutua Ranskassa, Balkanin maissa ja Bulgariassa. Erikoista on, että ennuste tuo Saksaa myöden 18–20 asteen maksimilämpötiloja, mikä voisi olla osassa maata ennätyksellistä. Esimerkiksi Saksan pääkaupungin Berliinin helmikuun mittaushistorian lämpöennätys on 19,2 astetta.

Keväinen tuulahdus tuo lämpöasteita myös osaan Ruotsia ja Baltian maita. Pohjoisimmillaan 10 astetta voidaan mitata Liettuassa ja Etelä-Ruotsissa.

Suomenlahdella näyttää kuitenkin kulkevan veitsenterävä raja, jonka pohjoispuolelle kevätlämpö ei ainakaan tulevan viikon alkupuoliskolla pääse. Kuukausiennusteen mukaan helmikuu päättyy 1–6 astetta pitkän ajan keskiarvoja kylmempänä. Selkeinä ja heikkotuulisina hetkinä pakkanen kiristyy kaksinumeroisiin lukemiin, maan pohjoisosassa 20–30 asteen pakkaset ovat vielä muutamana päivänä mahdollisia.

Se, mitä Suomessa tapahtuu ensi viikon loppupuolella, on vielä suuri mysteeri. Sään kehityssuunnassa on eri ennustemallien välillä merkittävää eroa. Uusimmissa ECMWF:n päivittäisennusteissa sää näyttää lauhtuvan Suomessa helmikuun viimeisinä päivinä, jolloin lämpöasteita olisi ajoittain jo suuressa osassa maata. Tämä skenaario on kuitenkin ilmaantunut ennusteisiin vasta torstaina (19. helmikuuta), joten ennuste on vielä epävarma ja siinä on merkittävä ristiriita kuukausiennusteen kanssa. Suomessa sään ennustettavuus on muuta Eurooppaa heikompi jo helmikuun lopussa.

Lumitilanne näyttäisi kohenevan helmikuun lopussa valtaosassa maata, kun sadealueita liikkuu kiihtyvällä tahdilla Suomen ympäristössä. Tämä lienee toivottu käänne talviaktiviteettien äärellä viihtyville talvilomalaisille. Helmikuun 23. päivä alkavalla viikolla koululaiset lomailevat muun muassa Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Seinäjoella, Tampereella ja Vaasassa.

Katso kuukausiennuste lämpötiloista:

Maaliskuun 2. päivä alkava viikko: Kevättalvista pakkassäätä vai lauhempaa?

Maaliskuun 2. päivä alkavalla viikolla kuukausiennusteessa näkyy haalea kylmä poikkeama Suomen ympäristössä. Jäinen Itämeri voi vahvistaa kylmää signaalia erityisesti rannikoilla, mutta toisaalta ilmanpainepoikkeama antaa ymmärtää, että talvinen korkeapaine on jälleen ottamassa erävoiton Pohjois-Euroopan säästä.

Kuukausiennusteessa on jälleen ristiriitaa päivittäisennusteiden kanssa, sillä niissä pitkäkestoisesta korkeapaineesta ei näy merkkejä, vaan pikemminkin meillä olisi epävakaista ja leutoa säätä – osassa maata lämpöasteita. Sään ennustettavuus romahtaa jo kuukausiennusteen toisella viikolla. On epävarmaa, hallitseeko Pohjois-Euroopan säätä kylmä korkeapaine vai joko lännessä olevat matalapaineet vievät voiton ja kuljettavat maahamme lauhempaa ilmaa. Voi olla, että lopputulos koostuu molemmista palasista.

Jos korkeapaine kuitenkin toteutuisi kuukausiennusteen mukaan, tietäisi se maaliskuun alussa napakoita yö- ja aamupakkasia, mutta vastineeksi jo tuntuvasti leudompia iltapäiviä. Aurinko alkaa jo pakkassäälläkin sulattaa lunta tummilta pinnoilta ja katoilta. Maaliskuun 2. päivä alkavalla viikolla koululaisten talvilomia vietetään muun muassa Joensuussa, Kajaanissa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Sademäärässä ei maaliskuun alussa näy suurempaa poikkeamaa, vaan sademäärä on Suomessa tavanomainen.

Etelämpänä Euroopassa keväinen sää voi jatkua maaliskuun alussa, ja mikäli ilmavirtaukset käyvät etelän tai lounaan kantilta, voi sieltä kulkeutua siitepölyä jo Suomeenkin.

Katso kuukausiennuste sademääristä:

Maaliskuun 9. päivä alkava viikko: Korkeapainesignaali häviää, epävarmuus suuri

Maaliskuun toisella viikolla signaali korkeapaineesta häviää ja siirtyy Britteinsaarten länsipuolelle. Suomessa ei juurikaan erotu lämpötilapoikkeamaa, mikä voi joko tarkoittaa, että viikon ennustettu lämpötila on lähellä tavanomaista tai sitten ennusteessa on merkittävä epävarmuus.

Keväisimmät ilmat näyttävät yhä painottuvan Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaan. Erityisesti Balkanin niemimaalla, Kaakkois-Euroopassa ja Turkissa viikosta ennustetaan selvästi keskivertoa lämpimämpää. Tämä voi jo suomalaisittain tarkoittaa kesäisiäkin lämpötiloja.

Suomessa ennustettu sademäärä asettuu lähelle pitkän ajan keskiarvoa.

Lue myös: Tällainen on maaliskuun tilastollinen sää Suomessa

Maaliskuun 16. päivä alkava viikko: Ensisignaali keväästä?

Maaliskuun 16. päivä alkavalla viikolla Suomessa näkyy ensimmäistä kertaa neljän viikon tarkastelujakson aikana lämmin poikkeama. Ennustettu sademäärä on kuitenkin melko lähellä tavanomaista, eikä ilmanpainepoikkeaman perusteella pysty vetämään suurempia johtopäätöksiä.

Vaikka ennuste neljän viikon päähän on jo hyvin epävarmalla pohjalla, on tässä kevättä odottaville kenties ensimmäinen signaali leudommasta säästä. Siihen ennuste ei ota kantaa, olisiko leuto sää sateista ja harmaata vai auringonpaistetta.

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta. Lue lisää pitkien sääennusteiden tulkinnasta täältä. 

Lue seuraavaksi: Maalis–toukokuun pitkä ennuste: Miten käy kevään?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 19.2.2026 klo 11.16