Tuore kuukausiennuste: Talvi kiristää taas otettaan

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF julkaisi 14. tammikuuta uuden kuukausiennusteen, jonka mukaan korkeapainesään todennäköisyys pysyy koholla lähiviikkoina. Tämä lisää samalla myös kylmän sään mahdollisuutta. 

Talven toistaiseksi kylmin lämpötila on Savukoskella 9. tammikuuta mitattu –42,8 astetta. Vaikka vastaavaa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, välillä tammikuun loppupuolella voi olla kireää pakkasta pitkin maata.

Lähipäivien aikana kaamos päättyy pohjoisinta Suomea myöten. Valon määrä lisääntyy tulevina viikkoina: nyt kaamoksen rajalla keikkuvalla Utsjoella päivän pituus on kuukauden päästä jo noin seitsemän tuntia.  

Lue myös: Kaamos – aika, jolloin aurinko ei nouse

Nyt loppuviikon aikana Suomi on idän korkeapaineen ja lännen matalapaineen välissä, ja lumisateita liikkuu ajoittain lounaasta kohti itää ja pohjoista.

Torstaina ja perjantaina puhaltaa lauha etelätuuli ja pilvisyys on runsasta. Sään lauhtuessa osa sateista tulee vetenä tai jopa jäätävänä sateena tai tihkuna, varsinkin lännessä. Lämpötila kohoaa perjantaina maan länsiosassa –2 ja 2 asteen välille. Muualla maassa on enimmäkseen 0–8 pakkasastetta.

Viikonloppuna tuuli kääntyy länteen ja sateet hiljalleen vähenevät. Maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin lunta, vettä ja jäätävää sadetta, mutta pohjoisen sateet ovat suurimmaksi osaksi lunta tai räntää. 

Lämpötilan nollaraja saattaa nousta lauantaina paikoin Lappiin asti, vaikka maan itäosassa sekä monin paikoin etelässä on edelleen heikkoa pakkasta. Sunnuntaina päivällä maan etelä- ja keskiosassa lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin, mutta Lapissa on pakkasta 5–15 astetta.

Lue myös: Jäätävä sade ja jäätävä tihku virittävät autoille jääkentän

19. tammikuuta alkava viikko: Sadetta tavanomaista vähemmän

Lauhan viikonvaihteen jälkeen talvi kiristää taas otettaan.

Lämpötilapoikkeaman osalta Suomi jakautuu kahtia. Maan etelä- ja keskiosassa sää on tavanomaista kylmempi, kun taas pohjoisessa on tavanomaista tai jopa sitä vähän lauhempaa. 

Käytännössä lauha Lappi ja kylmä etelä tarkoittavat tavallista pienempiä lämpötilaeroja maan eri osien välillä. Lämpötila pysynee mantereen puolella useimpina päivinä pakkasella, ja jos sää pääsee välillä selkenemään, kireät pakkaset ovat mahdollisia koko maassa.

Kireän pakkasen raja on maan eteläosassa –15, keskiosassa –20 ja pohjoisosassa –25 astetta.

Päivien välillä on vaihtelua siinä, onko Suomi suoraan korkeapaineen alla vai reunalla, mutta sademäärä jää tavanomaista pienemmäksi koko maassa.

Viikon aikana heikkoja lumisateita tulee kuitenkin siellä täällä, ja sulan meren yllä voi kehittyä sakeampia lumikuuroja. Riippuu tuulen suunnasta, jäävätkö ne merelle vai heikentävätkö ajokeliä rannikkokaupungeissa.

Katso videolta lämpötilan kuukausiennuste!

Laaja korkeapaine ei vaikuta vain Suomen säähän. Se pitää sademäärän pienenä myös Keski-Euroopassa. Välimeren ympäristössä viikko on sen sijaan monin paikoin sateinen, ja vuoristo- sekä ylänköalueilla osa sateesta tulee lumena.

Viikko on suuressa osassa Eurooppaa tavanomaista kylmempi, varsinkin idässä, jossa on laajalti päivälläkin pakkasta. Islannista ja Brittensaarilta menee Ranskan kautta Italiaan melko kapea lauhemman sään vyöhyke.

26. tammikuuta alkava viikko: Kuukausi päättyy kylmässä säässä

Tämän kuukausiennusteen perusteella korkeapainetyyppinen sää vallitsee edelleen, ja tammikuun viimeinen viikko on Suomessa selvästi tavanomaista kylmempi. 

Pitkän ajan tilastoissa päivän ylin lämpötila on kuun vaihteessa lounaisrannikolla sekä Ahvenamaalla hieman suojan puolella. Yleisesti maan etelä- ja länsiosassa pakkasta on 0–4 ja maan itäosasta Perämeren ympäristöön yltävällä alueella 2–6 astetta. Keski- ja Pohjois-Lapissa on monin paikoin reilut 8 pakkasastetta.

Tyypillinen vuorokauden alin lämpötila vaihtelee maan etelä- ja länsiosan enimmäkseen 4–10 pakkasasteesta Lapin 14–18 pakkasasteeseen.

Sademäärä on kuun vaihteen viikolla keskimääräistä pienempi. Todennäköisesti koko viikko ei kuitenkaan kulu samanlaisessa säässä, eli täysin poutaista ei ole ja ainakin lunta voi välillä sadella.

Katso videolta sateen kuukausiennuste!

Välimeren ympäristössä jatkuu sateinen matalapainesää, kun taas Itä- ja Pohjois-Euroopassa korkeapaine pitää pintansa. 

Keskimääräistä kylmemmän sään alue laajenee lähes koko Eurooppaan. Viikon keskilämpötila on tavanomainen tai sitä vähän korkeampi vain Islannissa sekä Italian ja Kreikan tienoilla. 

2. ja 9. helmikuuta alkavat viikot: Sää voi jatkua talvisena

Tämä kuukausiennuste on muuttunut helmikuun alkupuoliskon osalta aiempaa kylmempään suuntaan. Sade on lähellä ajankohdan tavanomaisia määriä.

Kylmän ennusteen takana on mahdollinen korkeapaine, joka tosin saattaa hivuttautua jo idemmäksi eli kauemmas Suomesta.

Säätilanteen ennustettavuus heikkenee tässä vaiheessa selvästi, ja muutokset ovat edelleen mahdollisia.

Tammikuun loppu ja helmikuun alku ovat vuoden tilastollisesti kylmintä aikaa, mutta valon määrä lisääntyy nopeasti. Helmikuun puolella auringon lämmittävän vaikutuksen alkaa vähitellen huomata ja pakkasesta huolimatta sää voi tuntua jo aavistuksen keväisemmältä.

Etelä- ja Keski-Euroopassa helmikuun ensimmäiset viikot ovat myös keskilämpötilaltaan tavanomaisia tai sitä kylmempiä. Korkeapaineen heikkeneminen näkyy siellä selvemmin kuin Suomen ennusteessa, ja Välimeren seudun sateinen sää alkaa levitä paikoin Keski-Euroopan puolelle. 

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Päivien välinen vaihtelu on usein suurta, ja talvella esimerkiksi pilvipeitteen rakoilu heikkotuulisella alueella kylmentää säätä nopeasti. Viikkokeskiarvo voi siis toteutua monella eri tavalla.

Lue seuraavaksi: Suomen sää helmikuussa tilastojen mukaan

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 15.1.2026 klo 16.43