Tuore kuukausiennuste: Näin edetään kevättä kohti – polaaripyörteellä ratkaiseva rooli

Maaliskuun loppuun asti ulottuvan kuukausiennusteen mukaan kevättä kohti edetään tavanomaista lauhemmassa säässä. Polaaripyörteen heikkeneminen voi kuitenkin vielä aiheuttaa mutkia matkaan.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut tuoreen kuukausiennusteen 26. helmikuuta. Suomessa ajankohtaan nähden lauhan sään jatkuminen näyttää todennäköiseltä ennustejakson loppuun asti.

Jo kuluvalla viikolla sää on ollut Suomessa lauhaa, ja samoissa merkeissä edetään myös kohti viikonloppua. Lauha sää on vienyt Lounais-Suomesta lumet jo mennessään, ja ensi viikolla lumipeite jatkaa hupenemistaan myös laajemmin etelässä ja lännessä.

Perjantaina ja lauantaina sateet jäävät lähinnä yksittäisten sade -tai lumikuurojen tasolle, mutta sunnuntain vastaisena yönä lännestä leviää laajempi sadealue maan itä- ja pohjoisosaan. Yöllä lämpötila pysyttelee pääosin pakkasella, ja sen myötä sateetkin tulevat lähinnä lumena. Sunnuntaipäivän aikana seuraava sadealue tuo lännestä jo lisää sateita vaihtelevammassa olomuodossa.

Perjantaista sunnuntaihin lämpötila kohoaa päivisin maan etelä- ja keskiosassa nollan ja +5 asteen välille. Ylimmät lämpötilat painottuvat länteen. Koillismaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa jäädään lähelle nollaa, kun taas Keski-ja Pohjois-Lapissa pysytellään selvemmin pakkasella.

Länsi-Euroopan yllä vahvistuu loppuviikolla korkeapaine. Korkeapaineen eteläpuolelle Etelä-Eurooppaan jää epävakaisemman sään alue, jossa kuurosateita tulee yleisemmin. Pohjois-Eurooppaan pääsee sen sijaan leviämään ajoittaisia sateita tasaiseen tahtiin länsivirtausten mukana.

Maaliskuun 3. päivä alkava viikko: Lauhaa ja ajoittaisia sateita

Viikon vaihtuessa lauha sää näyttää saavan jatkoa. Matalapaineiden reitti kulkee Suomen halki, eli odotettavissa on melko vaihtelevaa säätä. Sekaan mahtuu niin ajoittaisia sateita vaihtelevassa olomuodossa kuin poutaisempaakin säätä. Tuulensuunta näyttää pysyttelevän pääasiassa etelän ja lännen välillä.

Alkuviikosta päivälämpötilat pysyvät likimain ennallaan. Suojan puolella lämpötilat käyvät päivisin yleisesti maan etelä- ja keskiosassa, kun taas pohjoisessa jäädään yleisesti 0–5 astetta pakkaselle. Viikon puolivälin jälkeen suihkuvirtaus näyttää kiertävän Suomen pohjoispuolitse, ja näin ollen yhä lauhempaa ilmaa pääsee virtaamaan Suomeen. Myös föhn-tuulitilanteet ovat mahdollisia länsituulten sopivasti voimistuessa. Varsinkin etelässä ja lännessä on mahdollisuus jopa 5–10 asteen päivälämpötiloihin, ja pohjoisessakin voidaan käväistä yleisemmin suojan puolella.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista!

Kuukausiennusteessa maaliskuun ensimmäinen kokonainen viikko näyttäytyy Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa yleisesti 3–6 astetta tavanomaista lämpimämpänä. Vaihteleva matalapainesää näkyy viikkotasolla hieman tavanomaista suurempina sademäärinä.

Pitkän ajan tilastoissa maaliskuun alun päivän ylimmät lämpötilat ovat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa –2 ja +2, pohjoisessa –2 ja –6 asteen välillä.

Myös suurelta osin muualla Euroopassa kuukausiennuste kallistuu asteen tai pari tavanomaista lämpimämmälle puolelle. Kaakkois-Euroopassa sen sijaan ollaan lähellä ajankohdalle tyypillisiä keskilämpötiloja tai paikoin jopa vähän viileämmällä puolella.

Korkeapaineen alue Länsi-Euroopan yllä näyttää viikon edetessä vahvistuvan laajemmin Etelä- ja Keski-Euroopan ylle. Korkeapaineen vahvistuminen näkyy kuukausiennusteessa tavanomaista pienempinä sademäärinä. Iberian niemimaalla jäädään korkeapaineen laitamille, ja epävakaisemmasta säästä johtuen viikon sademäärä on tavanomaista suurempi.

Maaliskuun 10. päivä alkava viikko: Lauhan sään jatkuminen todennäköistä – polaaripyörteellä ratkaiseva rooli

Maaliskuun puoliväliä kohti mentäessä tavanomaista lauhemman sään jatkuminen näyttää edelleen todennäköisimmältä vaihtoehdolta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Polaaripyörteen heikkeneminen alkaa kuitenkin mutkistaa tilannetta maaliskuun puolivälin tienoilla.

Eri ennustemallit alkavat näyttää samansuuntaisilta sen suhteen, että napa-alueilla, noin 30 kilometrin korkeudessa tapahtuva stratosfäärin lämpeneminen saa polaaripyörteen heikkenemään ja jakautumaan kahtia, minkä seurauksesta kylmää ilmaa pääsee ajautumaan keskileveysasteille. Ennusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta, miten äkillinen muutos on kyseessä, ja minne kylmä ilma tarkalleen ottaen purkautuu. Tästä johtuen kuukausiennusteessakaan ei vielä näy merkkejä selvästi kylmemmän sään alueista mm. Euroopan alueella, sillä lauhan sään jatkuminen on yhä todennäköisin skenaario.

Katso videolta kuukausiennuste sateista!

Sademäärien suhteen ennustettavuus on Suomen osalta jo heikentynyt. Todennäköisyydet ovat siis likimain yhtä suuret niin tavanomaista sateisemmalle kuin kuivemmalle säälle. Itä-Euroopan yllä korkeapainevoittoisen sään mahdollisuus on koholla, kun taas lännessä ennuste kallistuu epävakaisemman sään puoleen. Suomen suhteen tilanne selviää ennusteen tarkentuessa, kummalle puolelle viikko kallistuu vai jäädäänkö lähelle tavanomaisia sademääriä.

Maaliskuun 17. ja 24. päivä alkavat viikot: Miten kevättä kohti edetään?

Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa sää jatkuu kuukausiennusteen mukaan suurella todennäköisyydellä tavanomaista lauhempana. Termisen kevään alku ajoittuu tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa maaliskuun viimeiselle viikolle, idässä maalis-huhtikuun vaihteeseen ja pohjoisessa huhtikuun puolelle. Termisen kevään katsotaan alkaneen, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvämmin nollan yläpuolelle.

Tarkalleen ottaen termisen kevään alkua on vielä varhaista arvioida. Vaikka kuukausiennusteessa maaliskuun loppu pysyy tukevasti lauhan sään kannalla, voivat tilapäiset kylmemmät jaksot olla mahdollisia, mikä vaikuttaa suoraan varsinaisen termisen kevään alkamisajankohtaan.

Sademäärien suhteen ennustettavuus on Suomen osalta heikentynyt niin, että ennustekartoilla poikkeamat näkyvät melko pieninä. Norjan vuoriston ympäristössä on kuitenkin vielä viitteitä tavanomaista sateisempaan säähän. Sen sijaan Keski-Euroopassa mahdollisuus keskimääräistä kuivemmalle säälle on koholla.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Kevään ennuste julki – tältä näyttää maalis–toukokuun jakso!

Sara Salonen
meteorologi