Pitkä ennuste julki: Tältä näyttää tuleva syksy – katso syys–marraskuun ennuste!
Vuodenaikaisennusteen perusteella syys–marraskuun jakson keskilämpötila on Suomessa ja koko Euroopassa tavanomaista lämpimämpi. Meteorologin mukaan Euroopassa saattaa syksyllä vallita tavanomaista useammin suursäätilanteita, joissa ilmavirtaukset käyvät Suomeen lännen puolelta. Tämä tarkoittaisi, että Suomen yli liikkuisi usein matalapaineen keskuksia sateineen.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. elokuuta pitkän ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen syys–marraskuulle.
– Vuodenaikaisennusteen perusteella syys–marraskuun jakso on Suomessa säältään vaihteleva ja selvästi tavanomaista lämpimämpi, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Katso myös video: Forecan meteorologit Markus Mäntykannas ja Joanna Rinne analysoivat syksyn pitkää ennustetta!
Ennuste näyttää: Suomessa ja koko Euroopassa tavanomaista lämpimämpi syksy
Vuodenaikaisennuste ennakoi, että syys–marraskuun keskilämpötila on Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
– Koko Euroopassa on ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpää, mutta ero keskiarvoon on suurin Fennoskandiassa. Tavanomaista lauhempi jakson keskilämpötila Suomessa saattaisi viitata siihen, että syys–marraskuussa säätilanteet olisivat pikemmin leppeän syksyisen kuin marraskuuta kohden talvisen tuntuisia. Vuodenaikaisennuste ei kuitenkaan ota kantaa hetkellisiin säätilanteisiin – vaikka jakson ilme kokonaisuudessaan olisi lauha, lyhytaikaiset kylmätkin jaksot ovat mahdollisia, Joanna Rinne sanoo.
Syksyn sademäärät: Suomen syyssateet tavanomaisia tai hieman keskimääräistä runsaampia
Ennusteen mukaan syys–marraskuun jakson sademäärä on Suomessa tavanomainen tai paikoin vähän tavanomaista suurempi.
– Vuodenaikaisennusteen karttojen perusteella näyttää siltä, että Euroopassa saattaa syksyllä vallita tavanomaista useammin suursäätilanteita, joissa ilmavirtaukset käyvät Suomeen lännen puolelta, ja meille liikkuu usein matalapaineen keskuksia sateineen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että vaikka Suomessa syksyn sää on tavanomaisestikin vaihtelevaa, edessä saattaisi olla hyvinkin vaihtelevan sään syksy. Vaihtelevassa säässä sateiset ja aurinkoiset päivät vuorottelevat, pilvisyys vaihtelee ja kesäisen kaltaiset pitkät korkeapainejaksot jäävät vähiin, Joanna Rinne toteaa.
Muun Euroopan osalta keskimääräistä sateisempaa syys–marraskuun jaksoa ennustetaan etenkin Norjan länsirannikolle. Keskisessä Euroopassa ennustetut sademäärät ovat enimmäkseen ajankohdalle tavanomaisia. Osassa eteläistä Eurooppaa sateet voivat jäädä keskimääräistä vähäisemmiksi, mutta Balkanilla voi sataa paikoin tavanomaista enemmän.
Meteorologi pohtii, voisiko matalapaineiden mahdollinen runsaus tuoda myös tavanomaista enemmän syysmyrskyjä Suomeen.
– Vaikka vuodenaikaisennuste ei ota kantaa tuuliin, matalapaineiden yleisyys Suomessa voisi viitata siihen, että myös myrskymatalapaineita olisi enemmän kuin tavanomaisena syksynä. Tämä on toki puhdasta spekulaatiota, mutta perustuu ajatukseen, että jos matalapaineita liikkuu Suomen yli lukumäärällisesti tavanomaista enemmän, todennäköisyys sille, että osa matalapaineista on myrskyisiä, on suurempi kuin sellaisena vuonna, jolloin matalapainetoiminta on Suomessa vähäisempää, Joanna Rinne toteaa.
Säätilastojen mukaan syys–marraskuun jaksolla on keskimäärin yhdeksän myrskypäivää, mutta vaihtelu vuosien välillä on suurta. Esimerkiksi viime vuonna syys–marraskuussa oli 17 myrskypäivää, joista yhdeksän marraskuussa. Vuonna 2022 myrskypäiviä oli syys–marraskuussa puolestaan vain kolme, marraskuussa 2022 myrskypäiviä ei ollut yhtäkään.
-0-lv53vuyu.jpg "Terminen syksy tilastoissa 1991–2020")
Terminen syksy alkaa tilastojen mukaan Pohjois- ja Keski-Lapissa keskimäärin jo elokuun puolella. Eteläisessä Suomessa terminen syksy alkaa keskimäärin syyskuun loppupuoliskolla. Termisen syksyn katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 10 asteen alapuolelle.
”ENSO-neutraali jakso jatkuu vielä todennäköisesti lokakuulle asti”
Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei siis pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
– Vuodenaikaisennuste kertoo sään kolmen kuukauden keskiarvoista, mutta ei hetkellisestä säästä mitään. Suomen vaihtelevassa ilmastossa kolmen kuukauden keskiarvot voivat toteutua hyvinkin monella tavalla, Joanna Rinne muistuttaa.
Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.
– ENSO-kierron raporttien mukaan kierto on ENSO-neutraalissa vaiheessa. Ennusteen mukaan ENSO-neutraali jakso jatkuu vielä todennäköisesti lokakuulle asti. Sen jälkeen La Niña -vaiheen alkamisen todennäköisyys kasvaa, vaikka myös ENSO-neutraalin vaiheen jatkuminen näyttää mahdolliselta, Joanna Rinne kertoo.
Päivitetty 7.8.2025 klo 19.23
