Paikanna
    Sääuutiset ja blogi > Koronatartunnoista löytyi mielenkiintoinen maantieteellinen yhtymä – näin sää voi vaikuttaa
    Blogi |

    Koronatartunnoista löytyi mielenkiintoinen maantieteellinen yhtymä – näin sää voi vaikuttaa

    Koronatartuntojen määrä on ylittänyt 10 000 kappaleen Kiinassa, Iranissa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa. Myös Etelä-Koreassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa lähestytään 10 000 rajaa.
    Koronatartuntojen määrä on ylittänyt 10 000 kappaleen rajan Kiinassa, Iranissa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja nyt myös Yhdysvalloissa. Myös Etelä-Koreassa ja Ranskassa lähestytään 10 000 tartunnan rajaa. Kuva: Foreca

    Sattumaa vai ei? Pahimmat koronaviruksen epidemia-alueet sijaitsevat leveysasteilla 3050 °N, missä talven ja kevään ilmasto-olot ovat melko samanlaiset. 10 000 tartunnan saaneen raja ylitettiin ensin Kiinassa, myöhemmin Iranissa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja nyt myös Yhdysvalloissa.

    Tutkimus: Hengitystieinfektiot leviävät parhaiten kylmässä ja kuivassa ilmassa

    Erään tutkimuksen mukaan osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä. Tutkimuksessa havaittiin, että virukset levisivät parhaiten, kun ilman lämpötila oli +5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus verrattain matala (20–35 %). Myös ultraviolettisäteilyn määrän todettiin vaikuttavan viruksen rakenteeseen ja tarttuvuuteen.

    Kiinan Wuhanissa (30 °N) epidemia lähti jylläämään alkuvuodesta. Mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä tammikuussa Wuhanin keskilämpötila on neljä astetta ja tammikuu on yksi vuoden vähäsateisimmista kuukausista. Ilman suhteellinen kosteus on Kiinan sisämaassa alhaisimmillaan juurikin talvikuukausina.

    Epidemia on levinnyt samalla ilmastovyöhykkeellä

    En ole virologian asiantuntija, enkä sellaista halua tässä yhteydessä esittääkään. Seuraava koronaviruksen (COVID-19) tarkastelu onkin tehty puhtaasti klimatologisiin tilastoihin nojaten.

    Kiina toimii siis tämän koronaviruksen alkuna ja juurena. Epidemia levisi Aasiassa myös mm. Etelä-Koreaan ja myöhemmin Iraniin. Koronavirus lähti leviämään aluksi subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, johon suurin osa Kiinasta ja osa Iranistakin kuuluu. Viileä, vähäsateinen ja melko kuivakin talvi-ilmasto yhdistää ensimmäisiä epidemia-alueita.

    Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon Japanin tilanne. Olisi ehkä ollut odotettavissa, että koronavirus lähtee leviämään kulovalkean tavoin Tokion kaltaisessa tiheään asutussa metropolissa, mutta sen sijaan sairastuneita onkin ollut eniten Japanin pohjoisosassa Hokkaidon alueella. Saarivaltion etelä- ja pohjoisosan välillä on keskimäärin 10–15 asteen lämpötilaero talvikuukausina: Tokiossa helmikuun keskilämpötila on 10,4 astetta.

    Kiinassa koronatartuntojen määrä on jo kääntynyt laskuun. 
    Kiinassa koronatartuntojen määrä on jo kääntynyt laskuun. Kuva: Markus Mäntykannas, Peking (12/2017)

    Suunta kohti pohjoista ja eteläistä pallonpuoliskoa?

    Jos koronaviruksen tarttuvuudella on jokin sääkorrelaatio, on odotettavissa, että epidemia-alueet hiipivät vähitellen kohti pohjoisempia leveysasteita – myöhemmin kenties myös eteläiselle pallonpuoliskolle heidän talviaikanaan.

    Nythän koronaviruksen eteneminen on kuta kuinkin noudattanut seuraavaa kaavaa: ensin oli Wuhan leveyspiirillä 30 °N, myöhemmin epidemia levisi hieman pohjoisemmas Iraniin ja Välimerelle leveyspiireille 40–45 °N. Parhaillaan korona piinaa myös Saksaa ja Ranskaa leveyspiireillä 50 °N saakka. Leveyspiirien 45–50 °N eli Välimeren pohjoisosan ja Keski-Euroopan tämänhetkiset sääolosuhteet koittavat Suomeen keskimäärin huhti-toukokuun vaihteessa.

    Tartuntoja on havaittu myös eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta vielä verrattain vähän, vaikka tilanne elääkin koko ajan. Australiassa sairastuneita oli torstai-iltapäivällä n. 700 ja Etelä-Afrikassa 150 kappaletta. Näillä alueilla auringon ultraviolettisäteily on vielä verrattain korkea ja ilman lämpötila myös. Tämä hankaloittaa ainakin joidenkin hengitystieinfektioiden leviämistä. Muutaman kuukauden kuluessa olosuhteet alkavat muistuttaa Välimeren talvi-ilmastoa: sateista ja viileämpää. 

    Influenssavirusten on todettu leviävän parhaiten kylmien ja kuivien talvikuukausien aikana. Siellä, missä lämpötila ei kuitenkaan laske talvisin kovinkaan alhaisiin lukemiin, influenssapiikki onkin ajoittunut sadekauteen. Näin on käynyt kausi-influenssojen yhteydessä esimerkiksi Australiassa ja tropiikissa. 

    Koronan osalta vain aika näyttää, miten virustartuntojen käy. Aikaisempi sikainfluenssapandemia ei vuosina 2009-2010 piitannut sään lämpenemisestä ja sen piikki ajoittui useassa Euroopan valtiossa kesäkuukausiin. SARS-epidemia puolestaan rauhoittui kesää kohden mentäessä vuonna 2003, mutta toki taustalla olivat ennen kaikkea järeät toimenpiteet tartuntojen ehkäisemiseksi.

     

    Lähteet: Worldometers, WHO, Journals PLOS Pathogens

     

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 19.3. klo 20.08

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa