Pysähtyykö koronavirus kevään lämmössä? Alkukevään sääennuste julki!

Tutkimuksen mukaan säällä on vaikutusta virusten leviämiseen. Influenssaviruksen havaittiin tarttuvan todennäköisimmin, kun ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus olivat alhaisia. Uusi kuukausiennuste liputtaa suuressa osassa Eurooppaa tavanomaista lämpimämmän alkukevään puolesta. Hillitseekö tämä koronaviruksen leviämistä?

Virukset tarttuvat parhaiten kylmässä ja kuivassa ilmassa

Virusten tarttumiseen ihmiseen vaikuttavat lukuisat tekijät immuunijärjestelmästämme ympäristön olosuhteisiin. Ei ole sattumaa, että sairastumme esimerkiksi kausiflunssaan tai -influenssaan nimenomaan kylmimpänä vuodenaikana marras-maaliskuussa, jolloin keskimäärin vietämme enemmän aikaa sisätiloissa ja altistumme erilaisille pöpöille. 

Eräässä tutkimuksessa vertailtiin influenssaviruksen tarttuvuutta eri lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Tutkimus toistettiin kolmessa eri lämpötilassa (5 °C, 20 °C ja 30 °C) ilman suhteellisen kosteuden vaihdellessa 20-80 % välillä. Viruksen todettiin leviävän ilmassa parhaiten, kun suhteellinen kosteus oli matala (20-35 %). Myös lämpötila vaikutti tarttuvuuteen: tartuntariski oli suurin alhaisimmassa lämpötilaluokassa eli viidessä asteessa. Näin ollen kylmä ja kuiva ilma vaikuttaisivat altistavan virustartunnalle herkemmin. Korkeissa lämpötiloissa virustartuntojen todennäköisyys väheni merkittävästi.

Mihin virustartunnat kuivassa ilmassa sitten perustuvat? Tutkimuksen mukaan alhainen ilmankosteus kuivattaa limakalvojamme. Pitkäaikainen altistuminen kuivalle ilmalle voi paikallisesti jopa vaurioittaa limakalvojamme, minkä johdosta virus pääsee iskemään elimistöömme tehokkaammin. Tutkimuksessa todettiin myös, että aerosolien mukana kulkeutuvan influenssaviruksen rakenne pysyi stabiilina, jos ilmankosteus oli matala - tämän myötä virus pääsi todennäköisemmin iskemään uuteen isäntäänsä. Talvikuukausina altistummekin helposti kuivalle ilmalle sisätiloissa, myös lentokoneiden kuiva ilma voi edesauttaa tartuntoja.

Entä kylmä ilma sitten - miksi se altistaa virustartunnoille? Tutkimuksesta kävi ilmi, että kylmän ilman hengittäminen hidasti limakalvojen luontaista puhdistumista ja edisti viruksen leviämistä hengitysteissä. Kylmyys ja kuivuus vaikuttaisivat siis suosivan ainakin influenssaviruksen leviämistä. 

Kuukausiennuste: Euroopassa lämmin alkukevät - miten käy koronaviruksen?

Euroopan keskuksen (ECMWF) julkaiseman uusimman kuukausiennusteen mukaan maaliskuu näyttää olevan valtaosassa Eurooppaa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on havaittavissa maaliskuun toisesta viikosta lähtien erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Maaliskuun ensimmäinen viikko näyttää matalapainevoittoiselta Euroopan länsi- ja pohjoisosassa: tämä näkyy Suomessa lukuisina matalapaineina ja runsaina sateina. Tämän jälkeen Länsi-Eurooppaan muodostuu kuukausiennusteen mukaan pitkäkestoinen korkeapaineen alue, jonka myötä kevät pääsisi kunnolla starttaamaan ainakin Välimeren länsiosassa, Länsi-Euroopassa ja mahdollisesti myös Pohjois-Euroopassa. Tässä asetelmassa tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on suurin Balkanin niemimaalla ja Turkissa.

Pitkäkestoista kylmää talvisäätä ei kuukausiennusteen mukaan ole enää syytä odottaa juuri missään päin Eurooppaa. Skandinavian ja Suomen pohjoisosassa kevät tuskin vielä hetkeen alkaa, mutta muualla asetelma näyttää lämpimältä.

Mitä tämä sitten merkitsee koronaviruksen kannalta? Jos tilannetta tarkastelee meteorologisesta vinkkelistä ja peilaa sään vaikutusta esimerkiksi influenssaviruksen tarttuvuuteen, näyttää alkukevät oppimamme perusteella valoisammalta. Sopii toivoa, että kevään mittaan lisääntyvä lämpö rauhoittaa koronavirukset influenssavirusten tapaan.

Ehkä nyt jos koskaan onkin aiheellista toivoa pitkän sääennusteen toteutumista eli lämmintä ja nopeasti etenevää kevättä. Voisiko tämä olla koronan surma?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 1.3.2020 klo 18.23