Hyytävä kuukausiennuste: “Voiko tätä kestää näin kauan?!”

Uuden kuukausiennusteen mukaan sää jatkuu ajankohtaan nähden erittäin kylmänä toistaiseksi, loppua talviselle säälle ei ennusteissa tällä hetkellä näy. Vuodenvaihteen jälkeen tapahtunut ennusteiden vähittäinen muuttuminen lauhoista kylmiksi johtuu ainakin osin polaaripyörteestä.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden kuukausiennusteen 25. tammikuuta. Kuukausiennusteen värimaailma on pysäyttävä: tummansinistä Suomen karttaa seuraa seuraava tummansininen kartta. Tulevat viikot ovat ennusteen mukaan huomattavasti tavanomaista kylmempiä koko maassa.

Kylmän, pohjoisenpuoleisen ilmamassan ja Fennoskandian yllä pysyvän korkeapaineen tilanteessa sateet pysyvät Suomesta kaukana; Atlantilta saapuvat sadealueet kulkevat lähinnä läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan. Siellä sateita onkin odotettavissa tulevilla viikoilla selvästi enemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä.

Vielä talven lähestyessä ja alkaessa ennusteet näyttivät talven olevan erityisen lauha. Nyt toteutunut tammikuu, ja mahdollisesti myös helmikuu, näyttävät täysin päinvastaisilta. Syitä ennusteen muuttumiseen voi olla monia, mutta suurin lienee pohjoisen napa-alueen stratosfäärin äkillinen lämpeneminen sekä sen aiheuttama polaaripyörteen heikkeneminen.

Heikentyneen polaaripyörteen tapauksessa kylmät ilmamassat, jotka polaaripyörre yleensä karsinoi talvisaikaan lähelle napa-alueita, pääsevät liikkuvat kauemmas etelään. Juuri näin on käynyt tänä vuonna. Ennusteet saavat polaaripyörteen heikkenemisen kiinni usein vasta viikkoa tai paria ennen sen tapahtumista, ja aiemmin laaditut lauhat kausiennusteet saattavat muuttua merkittävästi kylmemmiksi.

Vuodenaikaisennusteita laativa ECMWF seuraa ja raportoi ennusteiden onnistumista. Polaaripyörteen ja ilmamassojen käytös on yksi syy, minkä takia ECMWF:n julkaisemien tietojen mukaan vuodenaikaisennusteiden onnistumisprosentti on Suomen suunnalla talvisaikaan malli-ilmastoon perustuvaa ennustetta parempi, mutta silti kaukana täydellisestä, kuten tänä talvena on nähty.¨

Tammikuun 26. päivä alkanut viikko 

Viikko on kuukausiennusteen mukaan keskilämpötilaltaan 8–10 astetta tavanomaista kylmempi koko Suomessa. Huomattavasti tavanomaista kylmempää on laajemminkin Fennoskandiassa sekä suuressa osassa Baltiaa. Sateita tulee koko maassa vähemmän kuin samaan aikaan vuodesta yleensä.

Syy kylmyyteen ja sateiden vähyyteen löytyy toisaalta polaaripyörteestä, josta ylempänä artikkelissa jo puhuttiin, mutta suursäätilannetta katsoen laajasta, pitkäkestoisesta korkeapaineen alueesta, joka on parkkeerannut Fennoskandian ylle. Korkeapaineen kanssa yhdessä Suomessa vaikuttaa hyvin kylmä pohjoisenpuoleinen ilmamassa. Korkeapaine pitää sateet poissa, ne kulkeutuvat läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan.

Päivittäisennusteiden mukaan säässä ei tapahdu tällä viikolla paljoakaan vaihtelua. Pilvisyys vaihtelee jonkin verran alueittain, ja pilvipeitteen rakoilu on huonosti ennustettavissa. Pakkanen kiristyy viikon edetessä niin, että alkuviikolla päivälämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 5–15 asteessa ja pohjoisessa 10–20 asteessa. Loppuviikkoon mennessä maan etelä- ja keskiosassa on päivisinkin laajalti 10–20 pakkasastetta ja pohjoisessa 15–25 astetta. Öisin pakkanen on kireämpää, ja paikallisvaihtelu lämpötiloissa suurta.

Sateita ei tällä viikolla juurikaan tule, tosin pilvisillä alueilla sumupilvestä voi leijailla höttöistä pakkaslunta. Tuuli on enimmäkseen heikkoa, vaikka loppuviikolla tuuli voi maan keskivaiheilla jonkin verran kiristyä.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötilojen poikkeamista Eurooppaan!

Koko Euroopassa huomattavasti tavanomaista kylmempi sää on karsinoitunut Fennoskandiaan ja osin myös pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Muualla viikon keskilämpötila on tavanomainen tai tavanomaista korkeampi. Sateita tulee hyvinkin runsaasti läntisessä ja eteläisessä Euroopassa, osin myös Itä-Euroopassa. 

Päivittäisennusteissa onkin nähtävissä useita matalapaineita ja niihin liittyviä laajoja sadealueita Suomen yllä. Erityisesti Atlantilla läntisen Euroopan länsipuolella pysyttelee laaja matalapaineen alue, johon liittyviä sadealueita pyyhkii läntisen Euroopan yli pitkin viikkoa. Suurimmat sademäärät on ennustettu useille alueille eteläisen ja läntisen Euroopan maihin. Viikon sadekertymä voi monin paikoin nousta yli 100 millimetriin, pohjoisen Portugalin vuoristossa mahdollisesti jopa yli 200 millimetriin.

Helmikuun 2. päivä alkava viikko  

Korkeapaine näyttää pitävän Suomea otteessaan myös ensi viikolla eli helmikuun ensimmäisellä viikolla. Kuukausiennusteen mukaan viikko on keskilämpötilaltaan koko maassa huomattavasti tavanomaista kylmempi, ja sateita tulee vähemmän kuin samaan aikaan vuodesta yleensä. 

Päivittäisennusteiden välillä alkaa olla epävarmuutta siitä, pysyykö sää koko viikon yhtä tasaisen sateettomana ja kylmänä kuin tällä viikolla, vai voisiko viikon aikana Suomen yli pyyhkäistä mahdollisesti lumisateita tai tämänviikkoisia miedompia pakkaslukemia. Ensi viikon ennusteet tarkentuvat vasta tämän viikon edetessä.

Katso videolta kuukausiennuste sateiden poikkeamista Eurooppaan!

Myöskään Euroopan alueella ei näy ennusteessa suuria muutoksia. Huomattavasti tavanomaista kylmempi sää pysyttelee Fennoskandian ja osin pohjoisen Keski-Euroopan yllä, kun taas eteläisessä Euroopassa on tavanomaista lämpimämpää. Sateet keskittyvät yhä eteläiseen ja läntiseen Eurooppaan.

Helmikuun 9. päivä alkava viikko 

Helmikuun toisella viikolla eli 9.2. alkavalla viikolla viikon keskilämpötila on Suomessa edelleen huomattavasti tavanomaista kylmempi. Sadekartalla värit ovat jo heikkoja, mutta värien heikkeneminen kertoo pikemmin ennustettavuuden heikkenemisestä kuin sään muuttumisesta sateisemmaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että erittäin kylmä sää jatkuu yhä.

Euroopassa kylmyys levittäytyy ennusteen mukaan laajemmalle myös Keski-Eurooppaan, mutta osassa eteläistä Eurooppaa sää pysyy yhä ajankohdan keskiarvoja lämpimämpänä ainakin viikkokeskiarvotasolla. Samalla kun kylmyys levittäytyy laajemmalle alueelle Euroopassa, myös sateiden reitti vetäytyy Etelä-Euroopan ylle.

Helmikuun 16. päivä alkava viikko

Helmikuun 16. päivä alkavalla viikolla eli ensimmäisellä talvilomaviikolla sää jatkuu kuukausiennusteen mukaan yhä tavanomaista kylmempänä. Värit ovat jo aiempaa miedompia, mikä voi johtua joko sään muuttumisesta tai sään ennustettavuuden heikkenemisestä. Sateisuuteen ennuste ei enää Suomen alueella ota kantaa.

Euroopassa ei näy suuria muutoksia lämpötilojen ja sateiden jakaumissa edelliseen viikkoon nähden, vaikka sielläkin värit ovat jo heikentyneet eli ennustettavuus huonontunut.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Viikon sää: Kylmä pakkassää jatkuu – Pohjois-Amerikassa jyllää “katastrofaalinen” talvimysky

Joanna Rinne
meteorologi