Voiko Suomen kylmyysennätys, –51,5 astetta, rikkoutua nykyilmastossa? "Edessämme on kylmin tammikuun alku 2000-luvulla"

Ennusteet viittaavat vahvasti siihen, että tammikuu 2024 alkaa meillä hyytävimmissä merkeissä vuosiin. Äärimmillään pakkanen voi kiristyä maan pohjoisosassa lähelle 45 astetta, kun Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys on –51,5 astetta tammikuulta 1999 Kittilän Pokasta. Nykyilmastossa näin matalat lämpötilat olisivat erittäin epätodennäköisiä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet säässä: 2000-luvulla meteorologin kohdalle on harvoin osunut näin hyytäviä ennusteita. Jos tämänhetkiset ennusteet toteutuvat, on mahdollista, että edessämme on kylmin tammikuun alku 2000-luvulla. Arvioisin, että vuoden ensimmäisellä viikolla lämpötila voi alimmillaan laskea maan eteläosassa –25...–33, maan keskivaiheilla –30...–40 ja pohjoisessa –35...–44 asteeseen. Kylmintä on todennäköisesti keskiviikon ja perjantain välillä.

2000-luvun kylmyysennätystä pitää hallussaan Kittilän Pokka, missä mitattiin –43,6 astetta 20. tammikuuta vuonna 2006. Tammikuun alussa (1.–15.1.) kylmintä, –41,9 astetta, on puolestaan ollut Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalla 7.1.2003. Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys, –51,5 astetta, on mitattu Kittilän Pokassa 28. tammikuuta vuonna 1999.

Lue myös: Vuodenvaihteessa sää kylmenee: Ensi viikolla osassa maata lämpötila voi laskea jopa 30–40 pakkasasteeseen

2000-luvun alimmat lämpötilat on mitattu useimmiten Sallan, Kittilän tai Utsjoki Kevon ympäristössä. Erityisesti jokilaaksossa sijaitseva Utsjoki Kevon havaintoasema on altis äärilämpötiloille, sillä samalla havaintoasemalla on mitattu sekä vuoden alimpia että korkeimpia lämpötiloja. Esimerkiksi vuosien 2016 ja 2017 korkeimmat lukemat Suomessa mitattiin Utsjoella, kun taas vuosina 2018–2021 havaintoasemalta raportoitiin maamme alimmat lukemat.

Lapin laaksoalueilla –45 astetta voi olla lähellä

Tällä hetkellä eurooppalaisessa ennustemallissa on viitteitä siitä, että pakkanen voisi kiristyä maan pohjoisosan selkeillä ja tyynillä laaksoalueilla tammikuun ensimmäisen viikon puolivälissä 40–44 asteeseen, mikä toteutuessaan löisi 2000-luvun kylmyysennätykset Suomessa uusiksi. Erityisen kylmältä näyttää tällä kertaa Muonion alue, missä –40 asteen raja alittuu ECMWF:n ennusteen mukaan (29.12.2023 malliajo illalla).

Talven alimpia lämpötiloja on kuitenkin hyvin hankala ennustaa, koska niihin vaikuttavat olennaisesti pilvisyys ja tuuli. Ennustemalleissa onkin vielä erimielisyyttä pakkasen kireydestä tammikuun alussa. Kokemus on kuitenkin opettanut, että usein säämallit aliarvioivat kylmimpiä pakkaslukemia selkeissä ja heikkotuulisissa säätilanteissa Lapissa. Niinpä sopivissa olosuhteissa pakkanen voi paikallisesti olla jopa ennusteita kireämpää. Onkin sitten sattumasta kiinni, kuinka kylmiä lukemia osuu virallisten säähavaintoasemien kohdalle.

Lue myös: Milloin pakkanen on kireää? Näin määritelmä vaihtelee eri puolella Suomea

Huippupakkasten taustalla monta tekijää

Erittäin kylmän tammikuun alun Suomessa mahdollistavat seuraavat tekijät:

• Napa-alueen ja Siperian yllä tapahtunut statosfäärin äkillinen lämpeneminen ja polaaripyörteen käytöksessä tapahtuvat muutokset.
• Siperiasta leviävä arktinen ja kuiva ilmamassa.
• Fennoskandiaan vahvistuva korkeapaineen alue, joka heikentää tuulet ja mahdollistaa taivaan selkenemisen.

Kerroin aiemmassa blogijulkaisussa Siperiassa ja pohjoisella napa-alueella tapahtuvasta äkillisestä stratosfäärin lämpenemisestä. Yleensä tällaista tapahtumaa seuraa polaaripyörteen hajoaminen tai jakaantuminen, jolloin napa-alueen arktista ilmaa leviää kohti matalampia leveysasteita. Tämä on yksi osasyy, miksi vuosi 2024 alkaa Pohjois-Euroopassa hyytävissä merkeissä.

Tarkemmin ottaen Suomeen saapuva ilmamassa on peräisin Siperiasta. Suomen eteläpuolitse liikkuva matalapaine edesauttaa erittäin kylmän ilman leviämistä Suomeen voimistamalla idän ja koillisen puoleisia tuulia, jolloin Siperiasta suorastaan "imaistaan" voimalla hyytävää ilmaa. Tämä on kaikista kylmin sääasetelma, jonka aikana on aiemminkin mitattu talvisin huippupakkasia – kesällä puolestaan yli 30 asteen helteitä.

Idästä saapuva ilmamassa on mantereista, mikä tarkoittaa kesäisin koviakin helteitä ja talvisin paukkupakkasia. Suomea vastaavilla leveysasteilla Siperiassa on normaalia, että pakkanen kiristyy talvisin useaksi kuukaudeksi 30–55 asteeseen, ja nyt saammekin kokea, miltä mannerilmasto tuntuu. Näin alhaisten lämpötilojen edellytys on myös, että ilma on erittäin kuivaa.

Paukkupakkasiin tarvitaan myös talvinen korkeapaine. Sen vaikutuspiirissä tuulet heikkenevät ja taivas selkenee, mikäli ilma on kuivaa. Tammikuun ensimmäisellä viikolla nämäkin ehdot täyttyvät monin paikoin Suomessa, joten kaikki ainekset harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen alhaisille lämpötiloille ovat olemassa.

Lue seuraavaksi: Tiedätkö, mitä ilmamassa tarkoittaa? Tämä on arktisen, polaarisen ja keskileveysasteen ilmamassan ero

Onko Kittilän pakkasennätys vaarassa rikkoutua?

Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys –51,5 astetta vuodelta 1999 ei ole mielestäni vaarassa rikkoutua tammikuun alussa. Tulevassa sääasetelmassa on paljon samaa kuin vuonna 1999 ennätyspakkasten aikaan, mutta tällä hetkellä ennusteet eivät anna signaalia siitä, että pakkanen olisi kiristymässä maan pohjoisosassa 50 asteeseen.

Useammasta ennusteesta koostuvissa parviajoissa kylmimmät lukemat ovat olleet läntisen Lapin alueella lähellä –45 astetta, mutta jo näin kylmien lukemien todennäköisyys on verrattain pieni. Näin alhaiset lukemat ovat mahdollisia keskiviikon ja perjantain välillä vain siinä tapauksessa, jos taivas on selkeä muutaman vuorokauden ajan ja tuuli tyyntyy, jolloin maan pinnalle syntyisi erittäin voimakas inversiotilanne. Inversiotilanteessa maanpinta kylmenee säteilyjäähtymisen vuoksi voimakkaasti, kun taivas on pilvetön, eikä tuuli sekoita ilmaa. Inversion aikana ilma voi olla sameaa ja ilmanlaatu heikkenee, sillä ilmansaasteet tuppaavat kerääntymään alimpiin ilmakerroksiin.

Vuoden 1999 ennätyspakkasten aikana selkeä ja tyyni säätilanne kesti Lapissa useamman vuorokauden ajan, jolloin ilma kylmeni päivä päivältä maanpinnalla ja inversio oli hyvin voimakas. Näin kylmää asetelmaa en tällä hetkellä ennusteesta löydä. Joka tapauksessa 2000-luvun mittapuulla pidän pakkasennätysten rikkoutumista mahdollisena. Myös joitain paikkakuntakohtaisia kylmyysennätyksiä saatetaan tehtailla erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa. Eteläisimmillään pakkanen voi tyynessä ja selkeässä säässä kiristyä lähelle 40 astetta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uudet pakkasennätykset nykyilmastossa epätodennäköisiä, mutta yhä mahdollisia

Suomen keskilämpötila on kohonnut 1800-luvun puolivälistä yli kahdella asteella. Yksittäisistä kuukausista eniten ovat lämmenneet joulukuut, joiden keskilämpötila on noussut viisi astetta. Talvikuukaudet ovat lämmenneet selvästi kesäkuukausia enemmän.

Ilmastonmuutoksesta huolimatta Suomessa tullaan vastaisuudessakin kokemaan hyvin kylmiä ajanjaksoja ja paukkupakkasia, mutta kylmimmän sään ja kylmyysennätysten todennäköisyys pienenee ja on todistetusti jo pienentynyt (kts. alla oleva taulukko). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö maapallolla voisi vielä nykyilmastossakin syntyä kylmyysennätyksiä. Ne ovat yhä mahdollisia, mutta niiden todennäköisyys on jo selvästi pienempi kuin vuosikymmeniä sitten.

Kun planeettamme keskilämpötila kohoaa, äärimmäisen kylmän sään todennäköisyys pienenee. Tämän voi havaita niin, että kun on äärimmäisen kylmä sääasetelma päällä, on kylmyysennätysten syntyminen epätodennäköisempää kuin vielä 1900-luvulla. Vastaavasti kun on äärimmäisen lämmin sääasetelma päällä, uusia lämpöennätyksiä tehtaillaan aiempaa herkemmin.

Kylmyysennätysten vähenemisen taustalla voi olla myös se, että korkeilla leveysasteilla ilmakehässä on enemmän vesihöyryä kuin aiemmin. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta, sen epätodennäköisempiä äärimmäisen matalat lämpötilat ovat.

Alla oleva taulukko paljastaa, että vuosittaiset alimmat lämpötilat ovat kohonneet vuosikymmenten aikana, eli esimerkiksi –40 asteen alitukset nykyilmastossa ovat harvinaisempia kuin 1900-luvun loppupuolella.

–50 asteen alittuminen Suomessa nykyilmastossa olisi epätodennäköistä ja vaatisi poikkeuksellisen kylmän sääasetelman. Vaikka Suomen virallisesta Kittilän pakkasennätyksestä on kulunut vasta vajaat 25 vuotta, ovat talvemme lämmenneet tällä ajanjaksolla jo sen verran, etten usko ennätyksen enää rikkoutuvan kuluvalla vuosisadalla. Täysin mahdotonta tämä ei kuitenkaan ole, mutta todennäköisyys on jo selvästi pienempi kuin 1900-luvulla.

Lue seuraavaksi: Tuore kuukausiennuste: Tammikuusta on tulossa kylmä

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 30.12.2023 klo 14.20