Sää ja matkailun asiantuntija: Lauri Laakso paljastaa muutokset suomalaisten matkailutottumuksissa – yksi kohde ylitse muiden jo vuosia

Suomalaisten matkailutottumukset ovat muuttuneet isolla kädellä kuluvan vuosikymmenen aikana. Koronapandemia ja geopoliittiset kriisit ovat ohjanneet matkailua uuteen suuntaan, mutta myös ilmastonmuutoksella ja matkailukohteen säällä on yhä suurempi merkitys. Mitkä kohteet ovat nostaneet suosiota ja mikä kohde on vienyt suomalaisten sydämet jo vuosiksi säästä riippumatta? Entä miten ilmastonmuutos vaikuttaa kohdevalintoihin? Haastattelemme Matkapoikien Senior Advisor Lauri Laaksoa.

Lauri Laakso on pitkän linjan ammattilainen, hänen työuransa matkailun parissa on kestänyt jo 40 vuotta. Tällä hetkellä Lauri vastaa osana yrityksen vastuullisuustiimiä Matkapojat Oy:n vastuullisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä matkatoimistoalan lainsäädännöstä. Suomen matkailualan liitossa, SMAL, Lauri toimii mm. liiton vastuullisen matkailun työryhmän vetäjänä ja on myös SMALin hallituksen jäsen sekä liiton Matkapalvelujohtokunnan puheenjohtaja.

– Tunnen nykyisen matkapakettien lainsäädännön kohtuullisen hyvin ja hoidan siihen liittyviä asioita. Uutta opittavaa koronavuosista lähtien on ollut matkailun vastuullisuuspuoli, Lauri Laakso toteaa.

Kestävästä tai vastuullisesta matkailusta on puhuttu yhä enenevissä määrin ja teema liippaa yhä useampia matkatoimistoja. Mutta mitä varsinaisesti tarkoitetaan, kun puhutaan kestävästä matkailusta?

– Kestävä matkailu mielletään usein luontoon liittyviin asioihin, päästöjen vähentämiseen. Sehän on luonnollisesti olennainen osa myös matkailualalla. Matkailussa korostuvat myös sen taloudelliset vaikutukset matkakohteeseen siten, että perillä kohteissa pyritään käyttämään paikallisia toimijoita, jotta sinne viety raha hyödyttää nimenomaan paikallista elinkeinoelämää ja paikallisia ihmisiä. Tärkeää on myös, että kohteessa olevalla työvoimalla on paikallisen lainsäädännön mukainen palkkaus ja työolot. Halpatyövoimaa tai työvoiman väärinkäyttöä ei matkailutoimijan tule hyväksyä. Myös paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja matkailun eettiset näkökulmat on huomioitava, Lauri Laakso kertoo.

Miten kestävän matkailun lisääntyminen käytännössä näkyy kuluttajalle? Miten matkan varaaminen poikkeaa esimerkiksi 2000-luvun alusta?

– Siinä on parikin selvää eroa. Suomalainen matkailuala tekee aktiivisesti työtä löytääkseen vastuullisesti toimivia yhteistyökumppaneita, eli varmistamme sen, että esimerkiksi hotelli toimii vastuullisesti. Toinen tekijä on, että matkailualan toimijat tarjoavat nykyään matkustajille enenevässä määrin mahdollisuutta hyvittää omasta matkasta syntynyttä hiilijalanjälkeä.

Näinä päivinä matkatoimistot ovat sitoutuneita vastuullisen matkailun kehittämiseen, mikä koostuu ekologisesta, sosiokulttuurisesta ja taloudellisesta vastuusta. Ekologinen vastuullisuus tarkoittaa mm. sitä, että hillitään ilmastonmuutosta ja päästöjä, luonnonvaroja käytetään vastuullisesti, edistetään kiertotaloutta, vältetään kertakäyttömateriaaleja ja tehostetaan uhanalaisten lajien sekä maa- ja vesiekosysteemien suojelua. Sosiokulttuurinen vastuullisuus tarkoittaa mm. kulttuuriperintöjen, paikallisen kulttuurin ja ihmisten monimuotoisuuden kunnioittamista. Myös tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta pyritään edistämään. Taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Pyritään myös suosimaan paikallisia tuotteita, palveluita ja taitoja.

Miten suomalaisten matkailutottumukset ovat muuttuneet?

Suomalaisten matkailutottumukset ovat olleet muutoksessa jo viime vuosikymmenellä ilmastonmuutoksen myötä, mutta vuonna 2020 levinnyt koronapandemia muutti niitä rankalla kädellä. Koronan jälkeen matkailu elpyi nopeasti, mutta geopoliittiset kriisit löivät taas kapuloita rattaisiin. Missä tällä hetkellä mennään?

– Vapaa-ajan matkustus on erittäin turvallisuuspainotteista, eli asiakkaat arvostavat, että he voivat matkustaa ja viettää lomaansa turvallisesti. Pandemian käytännössä pysäyttäessä suomalaisen matkailualan kuin seinään, jäi toimijoilla aikaa miettiä mm. vastuullisen matkailun merkitystä liiketoimintamallina. Tänä päivänä matkatoimistoissa entistä enemmän painotetaan vastuullisuutta osana normaalia liiketoimintaa ja sitä kehitetään monin tavoin entisestään, Lauri Laakso tietää.

Onko matkustus jo palautunut entiselleen koronakuopasta?

– Suomalaisilla oli tietynlainen koronan aiheuttama ”matkustuspatouma”, joka on pikkuhiljaa purkautunut. Pääosin voi sanoa, että vapaa-ajan matkailu on palautunut kohtuullisen hyvin koronaa edeltävästä tasosta, muualla maailmalla jopa paremmin kuin Suomessa.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo ennen koronaa, mutta missä mennään tällä hetkellä, miten se vaikuttaa?

– Kuten jo edellä on mainittu, niin ilmastonmuutoksen yhteydestä liikkumiseen ja matkailuunkin on keskusteltu julkisuudessakin paljon. Fakta on kuitenkin se, että mikäli Suomesta halutaan lähteä vähänkin kauemmas lomailemaan, syntyy matkustamisesta väistämättä päästöjä. Yhä useampi matkustajista ymmärtää sen, että lähialueille matkustettaessa päästöt ovat pienemmät kuin kauas mentäessä. Toisaalta pohjoinen sijaintimme aiheuttaa sen, että mikäli syksyllä ja talvella lomalta halutaan lämpöä, sitä on haettava kauempaa. Näin sää ja yleiset loma-ajat vaikuttavat ymmärrettävästi matkakohteen valintaan edelleen. Erilaiset konfliktit sekä lähellä että kauempana ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että turvallisuusasiat nousevat helposti asiakkaiden mielissä ykkösasioiksi. Ilmastonmuutos on myös tärkeä turvallisuusasia, mutta sitä voidaan aina vähän lykätä tuonnemmaksi ihmisten mielessä. Akuutit kriisit painottuvat voimakkaammin kuin ilmastonmuutos, mikä on harmillinen asia, koska koko toiminnan peruslähtökohta on, että maapallo säilyy käyttö- ja matkailukelpoisena, Lauri Laakso puhuu.

Koronapandemia sulki rajoja ja pakotti ihmiset jäämään kotiin – tai matkustamaan lähialueille, missä se oli kulloinkin tautitilanne huomioiden mahdollista. Moni suomalaisista löysi uudelleen kotimaan matkailun ja mökkeilyn. Onko tämä trendi pandemian väistyttyä jäänyt päälle?

– Se riippuu kovasti yksittäisestä kuluttajasta. Jotkut painottavat sitä, että ollaan pidempään kohteessa ja lähimatkustus yleistyy usein akuuttien kriisien aikana. Geopoliittiset kriisit, kuten Lähi-idän kriisi, voivat nostaa matkustuksen hintaa. Tällöin valitaan edullisempi matka ja suositaan lähimatkailua. Ihmiset eivät kovin helposti matkustusta kokonaan jätä, vaan se on tullut osaksi meidän vapaa-ajan viettoa ja oman hyvinvoinnin hoitoa. Sille yritetään löytää kulloinkin sopiva versio, miten se toteutetaan, Lauri tietää.

Mitkä kohteet ovat laskussa, mitkä nousussa?

Suomen Matkailualan Liitto SMAL julkaisi alkuvuonna 2026 tiedotteen. Sen mukaan lentäen tehtyjen matkapakettien myynti kääntyi laskuun viime vuosien lämpimien kesäsäiden myötä. Kesällä 2025 Suomessa koettiin ennätyksellisen pitkä yli 30 asteen hellepäivien putki, kun 30 astetta ylitettiin jollakin havaintoasemalla 22 peräkkäisenä päivänä. Myös heikko taloustilanne ja globaalit poliittiset haasteet vaikuttavat matkustuksen vähenemiseen.

Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kohteisiin tehtiin vuonna 2025 lähes 595 000 matkapakettia. Matkavaraukset tehdään entistä myöhemmin, sillä kohteen sää on yhä tärkeämpi tekijä päätöksenteossa. Asiakkaat odottavat oman loma-aikansa sääennustetta ennen matkapäätöstä. Perinteiset keskikesän lomakohteet ovat menettäneet suosiotaan, kun suomalaiset ovat päättäneet jäädä kotimaan helteisiin. Esimerkiksi Välimerelle matkustetaan nykyään entistä enemmän alkukesän ja -syksyn aikana.

• Tarkista täältä pitkän ajan sääennuste Eurooppaan
• Lue myös, mitä kannattaa huomioida pitkän ajan sääennusteita tulkitessa

Vuonna 2025 nousevia kohteita ovat olleet Portugali, Marokko, Belgia ja Sveitsi. Esimerkiksi Marokon-matkailu tuplaantui edellisvuodesta, Portugalin-matkailu kasvoi lähes 42 %, samaten Egypti noin 40 %. Vastaavasti kansainvälisten risteilyjen määrä on vähentynyt monen kasvuvuoden jälkeen. Myös matkailu Mustanmeren ympäristöön ja Ranskaan väheni selvästi, yli 30 %. Kestosuosikeissa Kreikassa ja Espanjassa nähtiin hienoista laskua.

– Lähimatkustuksen asema on kohtuullisen vakaa, se säilyy. Suomalaisten viettäessään kesälomiaan pääosin kesä-, heinä- ja elokuussa on myös lähialuematkailu sekä kotimaassa että Baltiassa ja muissa Pohjoismaissa suosittua. Välimeren alueen matkat ovat muutoksessa siten, että osa asiakkaista päättää matkasta vasta lähellä aiottua matkustusaikaa, ja matkustuskausi on pidentynyt molemmista päistä – sekä keväästä että syksystä. Kausi alkaa jo huhtikuussa ja jatkuu lokakuuhun, eli matkustuksen jänteeseen on tullut nelisen kuukautta lisää, Lauri Laakso paljastaa.

Kun kesän matkustuspäätökset tehdään yhä enenevissä määrin viime tingassa, niin miten tämä käytännössä näkyy?

– Tämä asettaa haasteita matkanjärjestäjälle. Vaatii uskoa omaan tuotteeseen ja joudutaan kampanjoimaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Asiakas seuraa myös säätekijää: kun mennään lämpimään kohteeseen, niin toive on, että saisi aurinkoa ja lämpöä, eikä joudu istumaan vesisateessa hotellihuoneessa.

Välimeren kohteet ovat kuitenkin säilyttäneet suosion, vaikka sääolosuhteet ovat välillä arvaamattomat, eikä kaikkea pysty ennakoimaan.

Yksi kohde on kuitenkin ylitse muiden. Se on valloittanut suomalaisten sydämet, ja sinne matkustetaan vuodesta toiseen.

– Kreikka on ollut viimeiset 10 vuotta ykköskohde suomalaisille. Sitten Espanja ja Turkki vähän vaihdellen. Kreikka on kuitenkin vienyt suomalaisten sydämet, Lauri tähdentää.

Miten matkailutottumukset kehittyvät talvikuukausina?

Suomalaisten matkustusinto ei jää pelkästään kesäkuukausiin. Talvellakin halutaan nähdä ja kokea. Minkälaisia muutoksia talvimatkailussa näkyy?

– Yksi nouseva trendituote on jonkin aikaa ollut pidemmät risteilymatkat Karibialla, Välimerellä tai Kanariansaarilla. Niitä on myyty jonkin aikaa enemmän kuin aiemmin. Volyymit eivät ole kamalan isoja, mutta trendinä se on nouseva asia. Aivan viimeisimmät tilastot osoittavat tosin kasvun taittuneen.

Viimeisimmät tilastot osoittavat, että Portugali on noussut suomalaisille perinteistä Italiaa tärkeämmäksi kohteeksi.

Entä kestosuosikkien, kuten Kanariansaarten tai Thaimaan asema?

– Uskon, että Kanariansaaret säilyttävät oman asemansa suomalaisten matkavalinnoissa kohtuullisen varmana ja helposti saavutettavissa olevana kohteena, kun talven tuiskujen keskeltä halutaan hetkeksi auringosta ja lämmöstä nauttimaan. Kaukokohteissa huomioidaan hinta- ja aikatekijä, esimerkiksi useissa Aasian-kohteissa matkustusaika on lisääntynyt tunneilla, mikä rajoittaa osan matkustajien valintaa. Haluaisin ajatella, että vastuullisuusnäkökulma tulee kauaksi matkustamisessa myös esille niin, että kun matkustetaan, niin ollaan myös perillä kohteessa pidempään.

Miten ilmastonmuutos muovaa matkailutottumuksia tulevina vuosikymmeninä?

Suomalaisten matkustusinto tuskin tulevaisuudessa katoaa, mutta kohdevalintoihin tulee todennäköisesti muutoksia varsinkin kesän kuumimpina kuukausina. Matkailun asiantuntija näkee Itämeren rannikoilla merkittävää potentiaalia.                       

– Itse odotan mielenkiinnolla, minkälaiseksi muodostuu jatkossa Itämeren rannikko, esimerkiksi Saksan pohjoisrannikko. Siellä on loistavat hiekkarannat. Pärnu lapsiystävällisine hiekkarantoineen ja kylpylöineen on myös erittäin suosittu kohde ja vieläpä vain muutaman tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta, vinkkaa Lauri Laakso.

Euroopan mittapuulla kesien odotetaan lämpenevän voimakkaimmin Välimeren ympäristössä, kun taas Pohjois-Euroopassa lämpeneminen on maltillisempaa. Helleaaltojen odotetaan kuitenkin lisääntyvän ja pitkittyvän koko mantereella, mikä voi lisätä pohjoisten kohteiden houkuttelevuutta.

Lue lisää: Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

– Mitä lähemmäs matkustetaan, niin sen vastuullisempaa se on. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan tulevaisuudessa käyttökelpoista tekniikkaa, mutta tällä hetkellä mennään niillä eväillä, mitä nyt on.

Nousevana trendinä helleaaltojen pitkittyessä nähdään myös ns. ”Coolcation”, jolla viitataan ilmaston lämpenemisen vuoksi pohjoisemmassa ja viileämmässä paikassa vietettyyn lomaan.

– Siinä valitaan viileämpää lomakohdetta, ja se vaikuttaa myös meihin suomalaisiin. Meille tulee lisää ulkomaalaisia matkustajia ja itsekin vältämme niitä kaikista kuumimpia ajanjaksoja matkakohteessa. Uskon myös, että lähikohteet ovat ilmastonmuutoksen edetessä hyviä vaihtoehtoja suomalaisille matkailijoille vastaisuudessakin.

Euroopan eteläisen kolkan suosio voi nousta talvikaudella.

– Talvikauden osalta, voisiko olla niin, että Välimeren alue voisikin olla tulevaisuudessa talvikohde. Tähän ei ole mitään tutkimustietoa, vaan ainoastaan villi veikkaus.

Entä Suomi? Meillä voi olla iso valttikortti tulevaisuuden matkailussa. Talvella meille matkustetaan lumen perässä, kesällä viileämmän sään perässä.

– Se on myös trendi. Eri puolilta Eurooppaa lennetään suorilla lennoilla mm. Rovaniemelle, Ivaloon tai Kittilään. Tämä on tärkeä ilmiö, joka tuo kotimaiseen matkailuun kysyntää. Suomessa haasteena on, että Suomi tunnetaan talvella pitkälti Lapista ja muina vuodenaikoina ulkomaalaisten matkailijoiden ykköskohteena on Helsinki. Siinä välissäkin on kuitenkin maata, jota voisi matkailullisesti hyödyntää, Lauri väläyttää.

Mitä säätietoja matkatoimistot tarjoavat asiakkaille?

 Kuten jo aiemmin kävi ilmi, kohteen sää vaikuttaa yhä enemmän matkustuspäätöstä tehdessä. Miten matkatoimistot suhtautuvat sääennusteisiin, ja tarjotaanko niitä asiakkaille?

– Joillakin matkanjärjestäjillä on kotisivuilla tietoa kohteen säästä niiden omilla kotisivuilla ja tarvittaessa etsitään asiakkaalle tietoa. Kun mennään lämpimiin kohteisiin, niin kyllä säätä kysellään, Lauri Laakso paljastaa.

Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sään ääri-ilmiöitä, joten lomailija voi matkoillaan joskus kohdata vaarallistakin säätä. Tämän vuoksi matkustusilmoituksen tekeminen kannattaa.

– Jos ei paikallista kieltä ihan täysin osaa, niin Suomen ulkoministeriön lähettämä tiedote on kuitenkin suomeksi. Haastetilanteessa siitä saa tarpeellista tietoa, mitä tapahtuu ja mitä tehdä tai mihin olla yhteydessä.

Tuleeko sääilmiöistä palautetta matkatoimistoille, jos säät eivät suosi?

– Kyllä palautteita säästäkin ja sen vaikutuksesta lomaan ajoittain tulee. Esimerkiksi hiihtokohteissa lumitilanne voi tuottaa säähän liittyviä palautteita. Poikkeavia tilanteita on ollut aiemminkin; omalta kohdaltani muistan jo kauan aikaa sitten, että asiakas oli joulun alla Lapissa ja lähetti matkan jälkeen palautteen, etteivät hiihtoladut olleet kunnossa, kun lunta oli niin vähän, Lauri muistelee.

Tarkista Forecan sivuilta tilastollinen matkasää suosituimpiin kohteisiin!

Matkan markkinoinnissa olisi pystyttävä kertomaan matkakohteen olosuhteista matkan kannalta oleelliset seikat, mutta luonnollisesti säähän itsessään matkatoimisto ei voi vaikuttaa.

– Ilmastonmuutoksen myötä tämä asia on kriittinen esimerkiksi Alppien hiihtokohteisiin suuntautuvassa matkailussa, koska lumikerros on pienempi ja epävarmempi. Hiihtokauden pituus on myös viime vuosina lyhentynyt koko ajan. Asiakaskokemuksen kannalta on merkittävää, miten matkanjärjestäjä pystyy oikealla tavalla kertomaan sään aiheuttamista epävarmuuksista.

Onko olemassa jotain lain kirjainta, miten toimitaan, jos asiakas suuntaa vaikkapa hiihtomatkalle, mutta kohteessa ei olekaan lunta?

– Lumen puutteeseen ei ole suoraa lain kirjainta, mutta asia liittyy pitkälti matkan markkinointiin. Mikäli matkaa markkinoidaan hiihtomatkana, on tulkinta helposti sellainen, että matkan aikana on päästävä hiihtämään. Yleisissä matkapakettiehdoissa todetaan, että jos matkassa on matkanjärjestäjästä tai sen yhteistyökumppanista johtuva virhe, niin asiakkaalla on oikeus hinnanalennukseen. Poikkeuksena tästä ovat poikkeukselliset olosuhteet, joihin matkanjärjestäjä ei ole voinut vaikuttaa. Tämä on kuitenkin aina tapauskohtainen asia, ja harvoin säätila katsotaan matkanjärjestäjän virheeksi.

Mikä on Lauri Laakson suosikkisää?

Kuten Sää ja hän -sarjan perinteeksi on muodostunut, kysymme myös Lauri Laaksolta suosikkisäästä.

– Talvella se on ulkoilun mahdollistava luminen, kohtuullinen pakkaskeli. Kesällä taas suomalainen kesäsää, lämpötila jossain 20 asteen huitteilla. Onneksi meillä Suomessa ovat vielä vuodenajat olemassa.

Lue seuraavaksi: Sää ja liikennelentäjä: Ari Huusela kertoo, onko turbulenssi vaarallista ja miltä tuntuu, kun salama iskee lentokoneeseen

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty tänään klo 10.47