Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Hyvästi vanhan ajan lumitalvet! Ilmastonmuutos viivyttää lumipeitteen saapumista osassa maata jo tammikuulle asti, katso grafiikat
    Blogi |

    Hyvästi vanhan ajan lumitalvet! Ilmastonmuutos viivyttää lumipeitteen saapumista osassa maata jo tammikuulle asti, katso grafiikat

    Luminen Vaasa.
    Erityisesti rantaviivalla pysyvän eli pitkäkestoisen lumipeitteen saapuminen on monin paikoin lykkääntynyt nykyilmastossa lähemmäs vuodenvaihdetta. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, arkistokuva

    Modernin ilmastonmuutoksen myötä erityisesti Suomen talvikuukaudet lämpenevät voimakkaasti. Lämpeneminen on ollut suurinta joulukuussa. Tämän myötä sekä ensilumen että pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt suuressa osassa maata.

    Ensilumen ja pysyvän lumipeitteen tarkastelussa hyödynnämme tuoreinta ilmastollista vertailukautta vuosilta 1991–2020 ja vertaamme sitä edelliseen vertailukauteen 1981–2010. Ilmastollisen vertailukauden kesto on 30 vuotta.

    Ensilumella eli ensimmäisellä ehjällä lumipeitteellä viitataan kauden ensimmäiseen ehjään, vähintään yhden senttimetrin paksuiseen lumipeitteeseen, joka havainnoidaan kesäaikana yhdeksältä aamulla ja talviaikana kahdeksalta. Pysyvällä lumipeitteellä puolestaan viitataan ajanjaksoon, jonka aikana lunta on maassa pitkäkestoisesti vähintään yksi senttimetri.

    Ensilumi
    Tämän vuoden ensilumi Virroilla 20.10.2021. Ensilumi satoi maan keskiosaan monin paikoin etuajassa. Kuva: Sirpa Jyske

    Ensilumi saapuu nykyään myöhemmin, muutos näkyy erityisesti maan pohjoisosassa

    Edellisellä ilmastollisella vertailukaudella 1981–2010 ensimmäinen ehjä lumipeite satoi Suomeen keskimäärin syyskuun lopun ja marraskuun puolivälin välillä. Lähinnä kapealla rantakaistaleella lounaassa ja etelässä sekä myös Ahvenanmaalla ensilumi saatiin tyypillisesti vasta marraskuun 16. päivän jälkeen. Suuressa osassa maata ensilumi rekisteröitiin lokakuussa tai marraskuun alussa.

    Rantakaistaleella ensilumen saapumista jarruttaa Itämeri, joka pitää sateen olomuodon herkemmin vetisenä. Tai jos lumi sataakin, sulaa se meren lämmittävän vaikutuksen vuoksi hyvin nopeasti pois.

    Ensilumi sataa silloin, kun maassa on ensimmäisen kerran kesän jälkeen 1 cm lunta aamulla päähavaintoaikaan.
    Ensilumi katsotaan sataneeksi silloin, kun maassa on vähintään yksi senttimetri lunta virallisella havaintoasemalla kesäaikana klo 9 aamulla ja talviaikana klo 8.

    Uudella ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 on havaittavissa jonkin verran muutoksia ensilumen saapumisen ajankohdassa. Muutokset ovat suurimmat maan pohjoisosassa ja pienimmät maan etelä- ja keskiosassa.

    Uudella vertailukaudella ensilumi on satanut Lapissa yhä harvemmin syyskuun puolella ja ensimmäisen ehjän lumipeitteen ajankohta onkin maan pohjoisosassa monin paikoin lykkääntynyt eteenpäin reilulla viikolla.

    Kun vielä aiemmalla vertailukaudella ensilumi saattoi tulla laajoille alueille Pohjois-Lappiin ja Koillismaalle jo syyskuun puolella, uudella vertailukaudella syyskuisen ensilumen potentiaali on kutistunut lähinnä Enontekiön asiaksi. Suuressa osassa Lappia ensilumen ajankohta on siirtynyt lokakuun puolelle.

    Muualla maassa muutokset ovat hillitympiä, mutta näkyvät monin paikoin maan etelä- ja keskiosassakin. Uudella vertailukaudella ensilumi sataa yhä yleisemmin vasta marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla etelärannikolla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnan rantakaistaleella.

    Ensilumi tilastoissa vertailukaudella 1991-2020
    Uudella ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 ensilumi tulee keskimäärin myöhemmin erityisesti maan pohjoisosaan. Muutos näkyy myös etelä- ja länsirannikolla.

    Pysyvä lumipeite saapuu osaan maata vasta tammikuussa

    Pysyvän lumipeitteen saapumisessa muutokset näyttävät olevan dramaattisempia kuin ensilumen kohdalla. Kun erityisesti talven alkupuolisko on meillä lämmennyt voimakkaasti, lumi ei näytä enää pysyvän maassa. Yhä suurempaan osaan Suomea pysyvä valkeus laskeutuu nykyilmastossa vasta joulu- tai tammikuun puolella.

    Vertailukaudella 1981–2010 pysyvä lumipeite on saatu Lapissa tyypillisesti lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla tai marraskuun alussa. Maan keskivaiheilla se on tullut marraskuun aikana, mutta mitä lähempänä ollaan Itämeren rannikkoa, sen todennäköisempää on ollut, että pysyvä lumipeite on saatu vasta joulukuun puolella.

    Edellisellä vertailukaudella pysyvän lumipeitteen saapumista on keskimäärin odoteltu vuodenvaihteeseen tai tammikuulle saakka vain paikoitellen etelä- ja lounaisrannikolla. Ahvenanmaalle puolestaan pysyvä lumivalkea on laskeutunut yleisemmin vasta tammikuun puolella.

    Pysyvä lumipeite tilastoissa 1981–2010
    Pysyvä lumipeite on edellisellä vertailukaudella 1981–2010 saatu tyypillisesti marras- ja joulukuun aikana, mutta osassa Lappia jo lokakuussa.

    Uusi vertailukausi 1991–2020 paljastaa karun sanoman: pysyvän lumivalkean saapuminen on siirtynyt myöhäisempään ajankohtaan koko maassa.

    Muutos tuntuu ja näkyy parhaiten maan etelä- ja länsiosassa lähellä rantakaistaletta: pysyvä lumipeite saapuu nykyilmastossa yhä useammin vasta vuodenvaihteessa tai tammikuussa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa ja jopa Vaasan eteläpuolella uusi normaali on se, että lumi tulee pysyvästi vasta tammikuussa, jos silloinkaan. Tämän muutoksen myötä myös mustien joulujen todennäköisyys on kasvanut varsinkin maan etelä- ja länsiosassa lähellä rantavyöhykettä.

    "Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa ja jopa Vaasan eteläpuolella uusi normaali on se, että lumi tulee pysyvästi vasta tammikuussa, jos silloinkaan."

    Kauempana sisämaassa etelä- ja keskiosassa maata pysyvä lumipeite tulee yhä useammin joulukuussa ja tämä alue on uhkaavasti levittäytymässä kohti itäistä Suomea ja nousemassa Perämeren rantakaistaletta pitkin kohti Oulua ja Meri-Lappia.

    Ilmastonmuutos ja Itämeren lämpeneminen ovat merkittäviä lumipeitteen karkottajia. Yhä suurempi osa sateista tulee maan etelä- ja keskiosassa talvikuukausina vetenä, mikä nakertaa lumipeitekauden kestoa sekä syys- että kevätpuolella. Lämpenevä Itämeri puolestaan pitää rantakaistaleen lumettomana yhä pidemmälle talveen saakka, ja tämä vaikutus näkyy hiljalleen hiipivän rannikoilta yhä kauemmas kohti sisämaata.

    Pysyvä lumipeite tilastoissa 1991–2020
    Pysyvä lumipeite tulee nykyilmastossa yhä myöhemmin suureen osaan Suomea. Varsinkin etelä- ja lounaisrannikolla sen saapuminen on siirtynyt monin paikoin jo tammikuun puolelle.

    Mitä tulevaisuudessa?

    Ei ole valitettavasti mitään syytä odottaa Suomen lumitilanteen kohentuvan tällä vuosisadalla. IPPC:n tuorein ilmastoraportti ennakoi, että Pariisin sopimuksessa määritelty 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Tämä on noin 10 vuotta aiemmin kuin tähän asti on arvioitu. Ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, mutta tavoite näyttää luisuvan käsistä.

    Yli 1,5 asteen globaali lämpeneminen kirjaimellisesti sulattaa Suomen talvet, sillä lämpeneminen meillä on keskiarvoa suurempaa: jos maapallo lämpenee kahdella asteella, Suomi lämpenee neljällä. Lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa ja pysyvää lumipeitettä saadaan yhä useammin odotella maan etelä- ja länsiosassa tammikuulle saakka. Vuosikymmenten edetessä voi käydä jopa niin, että pysyvä lumivalkea katoaa tyystin esimerkiksi Turun, Hangon ja Ahvenanmaan suunnalta.

    Talvien kokonaissademäärä on meillä lämpötilan nousun ohella kasvamassa, mikä voi hetkellisesti tuoda paksumpia hankia varsinkin maan itä- ja pohjoisosaan, mutta kaiken kaikkiaan lumisten päivien lukumäärä vähenee koko maassa.

    Joulukuu alkaa tänä vuonna harmaissa ja paikoin sumuisissakin merkeissä.
    Lumettomat tai hyvin vähälumiset talvet yleistyvät tulevina vuosikymmeninä erityisesti maan etelä- ja länsiosassa. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 28.11.2020

    Lue seuraavaksi: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin?

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 29.10.2021 klo 09.08

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat