Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Rannalle syntyi komea “pallomeri” Helsingissä: "Harvoin sitä jääpallojen sekaan pääsee uimaan" – meteorologi valottaa, miten tämä hauska ilmiö syntyy
    Uutiset |

    Rannalle syntyi komea “pallomeri” Helsingissä: "Harvoin sitä jääpallojen sekaan pääsee uimaan" – meteorologi valottaa, miten tämä hauska ilmiö syntyy

    Jääpallot pyörivät meressä Tahvonlahdella Helsingin Laajasalossa.
    Jääpallot pyörivät vedessä Tahvonlahdella Helsingin Laajasalossa. Kuva: Teppo Kupias, Helsinki, 13.1.2021

    Luonto on muovannut jälleen upeita ilmiöitä, kun Helsingissä on nähty jääpalloja meressä.

    Helsingin Laajasalossa luonto yllätti meren liepeillä kulkijat. Teppo Kupias kuvasi keskiviikkona komeita jääpalloja Tahvonlahdella.

    – Palloja oli koko rannan pituudelta, en ole aiemmin nähnyt vastaavaa. Oli todella vaikuttava näky, menee kyllä omien luontohavaintojen kärkijoukkoon. Kädessä pallot olivat lopulta aika pehmeitä. Yritin napata mahdollisimman paljon kuvia, koska ajattelin, että meren pian jäätyessä ne varmaan häviävät. Itse pulahdin vielä sitten tuosta kohtaa talviuinnille, koska harvoin sitä jääpallojen sekaan pääsee uimaan, kertoo Teppo Kupias.

    Näin jääpallot syntyvät

    Forecan meteorologi Markus Mäntykannas valottaa, että jääpallot voivat syntyä ainakin kahdella eri tavalla.

    – Ensimmäinen tapa on se, että merellä on pientä aallokkoa, joka liikuttaa kiviä pohjassa ja kivet keräävät ympärilleen jäämassaa. Jäätyminen voi olla aika nopeaa, jos on rapsakkaa pakkasta ja meriveden lämpötila on kutakuinkin jäätymispisteessä. Jos jääpallot ovat oikein kauniita, kananmunan näköisiä ja kokoisia palloja, kyseessä on todennäköisesti tämä syntymekanismi, Markus Mäntykannas sanoo.

    Jääpalloja Tahvonlahdella Helsingin Laajasalossa.
    Jääpalloja Tahvonlahdella Helsingin Laajasalossa. Kuva: Teppo Kupias, Helsinki, 13.1.2021

    Toinen jääpallojen syntymistapa on niin sanottu "lumipalloefekti".

    – Tässä merenpintaan jäätyy pieniä jääkokkareita, joita aallokko rikkoo ja muovaa. Kun jääkokkareet sitten vähitellen kasvattavat massaa, niistä tulee suurempia. Kun kokkareet ajautuvat lähemmäs rantaa ja pyörivät pohjassa, se tuo niihin pyöreyttä.

    Saitko hyvän sääkuvan tai videon? Laita kuva Forecan sääuutisiin!

    Jääpalloja meressä Tahvonlahdella Helsingin Laajasalossa.
    Kuva: Teppo Kupias, Helsinki, 13.1.2021

    Pakkanen on nyt kiristynyt etelässäkin Toini-pyryn jälkeen.

    – Nythän olosuhteet ovat suotuisat jääpallojen synnylle, kun meri on vielä laajalti jäätön, on näin kipakoita pakkasia ja jonkin verran tuultakin, Markus Mäntykannas toteaa.

    Lue seuraavaksi: Kylmyysvaara: 20–40 asteen hyytävät pakkaset vyöryvät nyt näille alueille – uusi lumipyry mahdollinen ensi viikolla, osaan maata vettä?

    Karita Kontula-Sokka

    Päivitetty 14.1. klo 21.15

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa