Kevään kohtalo saattoi ratketa tuoreessa kuukausiennusteessa: Vahva signaali koko maaliskuun

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ECMWF:n tuore kuukausiennuste maalailee maaliskuusta varsin leutoa kuukautta. Ensimmäistä kertaa kuukausiin koko neljän viikon tarkastelujaksolla Suomessa erottuu selvä lämmin poikkeama, mikä toteutuessaan voisi olla merkki aikaisesta kevään alusta. Tilastojen mukaan maaliskuu on vielä suuressa osassa Suomea talvikuukausi.
ECMWF on julkaissut uuden neljän viikon sääennusteen 1. maaliskuuta. Ennusteen mukaan ainakin kuukauden kolmesta ensimimäisestä viikosta voi muodostua korkeapainevoittoisia Pohjois-Euroopassa, sademäärä näyttää valtaosassa Suomea ja Manner-Eurooppaa tavanomaista alhaisemmalta.
Suomessa erottuu maaliskuun jokaisella viikolla selvä lämmin poikkeama, joka on voimakkaimmillaan kuukauden alkupuolella. Edellisen kerran yhtä selviä ja pitkäkestoisia lämpimiä signaaleja nähtiin loppuvuoden 2025 keskipitkissä ennusteissa. Tämä on siis ensimmäinen kerta yli kahteen kuukauteen, kun neljän viikon sääennusteessa kylmästä signaalista ei ole merkkiäkään, ja kaikki neljä tarkasteluviikkoa ovat keskiarvoa lämpimämpiä.
Poikkeamalla tai signaalilla viitataan kuukausiennusteessa siihen, miten eri viikkojen ennustettu keskilämpötila, sateisuus ja ilmanpaine vertautuvat ECMWF:n käyttämään ilmastolliseen vertailujaksoon vuosina 1993–2016. Jakso poikkeaa Suomessa käytettävästä vertailujaksosta, joka kattaa vuodet 1991–2020.
Jos ECMWF:n 1. maaliskuuta julkaisema ennuste toteutuu, terminen kevät voi tänä vuonna alkaa etuajassa varsinkin maan etelä- ja keskiosassa. Termisellä keväällä tarkoitetaan lämpötilan nousemista pitkäkestoisesti 0 ja +10 asteen välille.
Siitepölykausi on jo käynnistynyt Suomessa, sillä maahamme on levinnyt etelämpää Euroopasta lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä. Kotoperäiset kukinnat voivat myös alkaa lähiviikkoina leudon sään seurauksena.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
-0-pn3brtp1.jpg)
Täytyy kuitenkin muistaa, että kuukausiennusteen osuvuus heikkenee tarkasteluviikkojen edetessä korkeilla leveysasteilla, joten mitä pidemmälle maaliskuuta tarkastelemme, sitä suuremmalla varauksella ennusteeseen tulee suhtautua.
| Viikko | Ennuste | Sään ennustettavuus |
|---|---|---|
| 2.–8.3. (Viikko 10) | Lämpötila on valtaosassa maata 3–6 astetta keskiarvoa korkeampi. Pohjoisessa viikko on normaalia sateisempi, etelässä vähäsateisempi. | Hyvä |
| 9.–15.3. (Viikko 11) | Lämmin poikkeama on 1–6 astetta ja se on suurin maan pohjoisosassa. Sademäärä on lähes koko maassa keskiarvoa pienempi. | Kohtalainen |
| 16.–22.3. (Viikko 12) | Viikko on yhä 1–3 astetta keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärä on ajankohdan keskiarvoa vähäisempi. | Heikko |
| 23.–29.3. (Viikko 13) | Lämmin signaali pysyy Suomessa. Sademäärä on lähellä tavanomaista. | Heikko |
2. maaliskuuta alkanut viikko: Föhn-tuulessa jopa 10 astetta mahdollinen
Kuukausiennusteen ensimmäiinen tarkasteluviikko kattaa 2. maaliskuuta alkaneen viikon. Ennusteen mukaan viikon keskilämpötila on suuressa osassa maata 3–6 astetta keskiarvoa korkeampi, Käsivarren Lapissa jopa yli kuusi astetta.
Merkittävän lämpimän poikkeaman selittävät leudot ja voimakkaat länsituulet, jotka liittyvät föhn-ilmiöön. Ruotsin itärannikolla 10 astetta on ylittymässä useampana päivänä, ja pieni mahdollisuus siihen on myös Suomen puolella – erityisesti Ahvenanmaalla.
Vielä alkuun sää ehtii kuitenkin tilapäisesti kylmetä, sillä tiistaiyönä ja -aamuna pakkasta on suuressa osassa maata 10–25 astetta. Maan länsi- ja pohjoisosaan työntyy tiistain aikana lumisateita, joiden perässä virtaa selvästi lauhempaa ilmaa. Lumisateiden jälkipuolella maan länsiosassa on suojasäätä, Ahvenanmaalla +5 asteen raja voi rikkoutua. Lumisateet heikentävät ajokeliä varsinkin maan itä-, keski- ja pohjoisosassa. Etelässä ja lännessä sateet jäävät vähäisemmiksi.
Keskiviikkona maan etelä- ja keskiosassa vallitsee voimakas föhn-tuuli. Laajalti on lämpöasteita, ja paikoin ylitetään viiden asteen raja. Pohjois-Suomessa on pikkupakkasta.
Loppuviikolla föhn-tuuli näyttäisi lämmittävän ja kuivattavan erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen säätä. Lappiin voi kuitenkin ajoittain purkautua kylmempää ilmaa Jäämereltä ja runsaat lumisateetkin ovat mahdollisia. Maan etelä- ja keskiosassa vuorokauden maksimilämpötila kohoaa useampana päivänä 5 ja 10 lämpöasteen välille, pohjoisessa se sahaa nollan molemmin puolin. Pienetkin muutokset tuulen suunnassa voivat kuitenkin horjuttaa lämpötilaa: jos länsi-luoteinen virtaus saa vähänkin lisää pohjoiskomponenttia, föhn-ilmiö loppuu kuin seinään maan etelä- ja keskiosassakin. Tällä hetkellä leuto viikonloppu on kuitenkin todennäköisin kehityssuunta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Entä muu Eurooppa? Keski-Euroopassa on maaliskuun alussa laaja korkeapaineen alue, joka pitää sään kuivana, melko aurinkoisena ja keväisen lämpimänä. 10–20 asteen lämpötila nähdään laajalti Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Itä-Espanjaan ja Etelä-Ranskaan näyttäisi viikon mittaan syntyvän rankkasateita ja ukkosia, jotka voivat johtaa tulviin. Runsaat sateet voivat vaikeuttaa matkasuunnitelmia Itä-Espanjan ja Etelä-Ranskan rannikolla ja vuoristossa.
Katso maaliskuun lämpötilapoikkeamat videolta:
9. maaliskuuta alkava viikko: Korkeapaineen sijainti ratkaisee, kuinka keväistä Suomessa on
9. maaliskuuta alkava viikko on kuukausiennusteessa 1–6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Suurin poikkeama, 3–6 astetta, on maan pohjoisosassa.
Viikon dynamiikkaan vaikuttaa ratkaisevasti Pohjois-Eurooppaan ennustetun laaja-alaisen korkeapaineen sijainti. Ilmanpaine-ennusteen mukaan suurin todennäköisyys korkeapaineen sijainnille on Suomen eteläpuolella Baltiassa, mutta todellisuudessa korkeapaineen painopiste voi viikon mittaan seilata eri puolilla Pohjois-Eurooppaa ja Luoteis-Venäjää. Korkeapaineen sijainti vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilaan.
Maaliskuun toisella viikolla lämpötiloissa voidaankin nähdä suurta jojoilua. Niinä päivinä, kun korkeapaine on Suomen eteläpuolella ja läntiset ilmavirtaukset ovat vallitsevia, lämpötila voi maan etelä- ja länsiosassa kivuta lähelle 10 astetta. Jos ilmavirtauksen suunta kääntyy, lämpötila laskee voimakkaasti. Etelän ja kaakon suunnalta voi ajoittain kantautua mantereista pakkasilmaa, ja vastaavasti föhn-tuulen kääntyminen pohjoisvirtaukseksi kylmentää sään kertaheitolla. Vähintääkin öisin ja varhain aamuisin on vielä pakkasta, ajoittain iltapäivisinkin varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa.
Maaliskuun toisella viikolla sademäärä jää suuressa osassa maata keskiarvoa vähäisemmäksi. Vähäsateinen poikkeama kattaa suuren osan Manner-Euroopasta. Sateisin sää näyttää yhä painottuvan läntiselle Välimerelle Iberian niemimaalle ja Ranskaan.
Katso maaliskuun sadepoikkeamat videolta:
16. maaliskuuta alkava viikko: Lämmin signaali pysyy
16. maaliskuuta alkavalla viikolla korkeapaine hallitsee ECMWF:n ennusteessa yhä tavalla tai toisella Suomen säätä. Ilmavirtauksen suunta näyttäisi kuitenkin olevan enemmänkin etelän ja lounaan suunnalta, mikä ei enää ole yhtä leuto asetelma kuin föhn-virtaus, mutta toisaalta aurinko lämmittää päivä päivältä enemmän.
Skenaariossa, jossa korkeapaineen keskus on maaliskuussa Suomen itäpuolella, iltapäivisin lämpötila kohoaa selvästi nollan yläpuolelle, mutta öisin on useita pakkasasteita. Sateet jäävät maaliskuun 16. päivä alkavalla viikolla keskiarvon alapuolelle.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Etelä- ja Keski-Euroopassa kuun puolivälin jälkeen lämmin poikkeama tietäisi nopeaa kevään etenemistä. Jos ilmavirtaukset käyvät etelästä, maahamme voi kulkeutua reilusti lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä. Myös kotoperäiset kukinnat ovat jo tässä vaiheessa voineet alkaa.
Lue lisää aiheesta: Katariina Ijäs tietää, miten helpottaa siitepölyallergian oireita ja mistä ne tunnistaa

23. maaliskuuta alkava viikko: Epävarmuutta ilmassa, mutta lämmin signaali näkyy yhä
Maaliskuun loppua kohden ennustettavuus laskee tuntuvasti, mutta kuukausiennusteesta erottuu yhä Suomea ympäröivä lämmin signaali. Jos edeltävätkin viikot ovat ennusteen mukaisesti lämpimiä, terminen kevät on voinut tähän mennessä alkaa jo laajalti maan etelä- ja keskiosassa ja pistemäisesti myös pohjoisessa. Sademäärässä ei erotu suurempaa signaalia. Ennusteeseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta.
Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla suurta, ja keskimääräinenkin sää voi toteutua monella eri tavalla.
Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?



