Sääuutiset ja blogi> Taas valkeata joulua...? Tältä jouluaaton lumitilanne näyttää tilastoissa
Blogi |

Taas valkeata joulua...? Tältä jouluaaton lumitilanne näyttää tilastoissa

Luminen maisema tapaninpäivänä.
Osassa Suomea valkoinen joulu on käytännössä varma. Arkistokuva: Maija Savolainen, 2021

Joulusää on ehkäpä vuoden puhutuin säätapahtuma, juhannussään ohella. Tilastot näyttävät, miten erilainen keskimääräinen joulusää Suomen eri osissa on.

Joulun sää kiinnostaa – eikä syyttä. Joulutunnelmaan vaikuttaa, onko maa valkea vai musta, ja tulevatko mahdolliset sateet lumena, räntänä vai vetenä. Joulua ennen liikutaan paljon, ja liikenne sujuu turvallisimmin, jos ajokeli on hyvä.

Joulun 2022 säästä ei vielä tiedetä tarkemmin, vaikka kuukausiennusteen perusteella näyttääkin mahdolliselta, että sää olisi vielä joulunakin talvinen koko maassa. Vaikka joulukorteissa maa on aina valkea, osassa Suomea luminen jouluaatto ei suinkaan ole itsestäänselvyys.

Aiempien jouluaattojen säätä on kiinnostava tarkastella: minkälainen joulusää on eri osissa maata yleensä ollut? Onko valkea joulu todennäköinen?

Maantiede vaikuttaa joulun keskimääräiseen säähän

Jouluaaton keskimääräinen lumisuus Suomen eri osissa riippuu erityisesti kahdesta asiasta: maamme pituudesta sekä sijainnista osin meren rannikolla.

Suomi on pohjois–etelä-suunnassa yli 1100 kilometriä pitkä maa, ja karkeasti ottaen etelässä joulut ovat lämpimämpiä ja vähälumisempia, pohjoista kohti sää muuttuu kylmemmäksi ja lumipeite varmemmaksi. 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Valkean joulun esiintyvyys tilastojen mukaan 1991–2020.
Valkean joulun esiintyvyys tilastojen mukaan 1991–2020.

Lähellä vuodenvaihdetta meri on sään näkökulmasta valtava lämpövarasto. Sulan meren lämpötila on aina plussan puolella, ja meren lämmittävä vaikutus ulottuu myös maa-alueille; erityisesti aivan rannikolle, mutta myös syvemmälle sisämaahan. Meren lauhduttava vaikutus saa usein lämpötilan nousemaan juuri nollarajan yläpuolelle ja sateet tulevat herkemmin vetenä. Tilastoissa eteläinen ja läntinen Suomi ovat joulun aikaan selvästi vähälumisempia kuin itäinen.

Suomen lauhimmassa kolkassa eli lounaissaaristossa sekä osalla etelä- ja länsirannikkoa vain joka toinen joulu on tilastojen mukaan valkea. Lapissa, jonka sijainti on pohjoisempi ja jonka ainoa merenrannikkoalue, Perämeri, on joulun aikaan useimmiten jo jäässä, valkea joulu on käytännöllisesti katsoen varma.

Jouluaaton sää eri osissa maata

Tässä blogitekstissä avaan jouluaattojen säätilastoja vuosilta 1981–2021 kymmeneltä Suomen paikkakunnalta. Helsingin Kaisaniemi edustaa etelärannikon tilannetta, Jokioinen eteläisen Suomen sisämaata, Seinäjoki läntistä Suomea, Jyväskylä maan keskiosaa, Savonlinna itäistä Suomea, Nurmes pohjoisempaa itäistä Suomea, Siikajoki Oulun seutua, Rovaniemi Etelä-Lappia, Sodankylä Keski-Lappia ja Utsjoki Pohjois-Lappia.

Tilastoissa voidaan nähdä mahdollinen ilmastonmuutoksen vaikutus: Rannikkoseuduilla lumettomien talvien todennäköisyys on ajan kuluessa kasvanut, ja suuressa osassa maata jouluaattojen lumipeite ohentunut. Lapin paikkakuntien jouluaattojen lumimäärät ovat vähentyneet ajanjakson mittaan vain hieman.

Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti todennäköisin syy lumimäärien muutokseen tarkastelujakson aikana, mutta erilaisten kausivaihteluiden osallisuutta lumimääriin ei ole tässä tekstissä suljettu myöskään täysin pois. Esimerkiksi 80-luvun puolivälin erityisen kylmät ja lumiset talvet ovat tilastoissa mukana.

Kaisaniemi, Helsinki

Helsingin alueella, kuten koko etelärannikolla, etäisyys merestä vaikuttaa alueen ilmastoon. Eteläisessä Helsingissä lähellä merta lämpötila nousee herkemmin plussan puolelle kuin Helsingin pohjoisosissa. Myös sateen olomuotorajan ollessa lähellä Helsingin keskustassa sade tulee usein vetenä tai räntänä, kun taas samaan aikaan Helsingin pohjoisemmissa osissa sade tulee lumena.

Jouluvaloja lumettomassa Helsingissä.
Jouluvaloja lumettomassa Helsingissä vuonna 2020. Jouluaatto 2020 oli Kaisaniemessä lumeton. Kuva: Joanna Rinne, Helsinki, 16.12.2020

Jouluaatoista 1981–2021 lumettomia oli 12 kappaletta, kun taas 24 talvena lunta oli Kaisaniemen säähavaintoasemalla ainakin sentin verran. Yli kymmenen senttiä lunta oli 12 jouluaattona ja yli kaksikymmentä senttiä seitsemänä jouluaattona. Viideltä jouluaatolta lumitiedot puuttuivat. Laskennallisesti voidaan siis sanoa, että keskimäärin kahtena jouluaattona kolmesta Kaisaniemen havaintoasemalla havaitaan lunta. 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Lumettomat jouluaatot eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti vuosina 1981–2021 – vuosina 2011–2021 lumettomia jouluaattoja oli Kaisaniemessä peräti seitsemän kappaletta ja lunta on tällä aikavälillä ollut maassa vain neljänä vuonna. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy joulujen lumisuuden vähenemisenä erityisesti maan eteläosassa.

Jokioinen

Jokioisissa, maan eteläosan sisämaassa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli kuusi kappaletta ja valkeita jouluja 33 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 18 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 9 jouluna. Kahdelta vuodelta lumitiedot puuttuvat.

Etelä-Suomen sisämaassa sateet tulevat herkemmin lumena kuin aivan rannikolla, joten lumettomia talvia on vähemmän kuin Helsingin Kaisaniemessä. Lumettomat talvet ovat yleistyneet – vuosina 2011–2021 lumettomia talvia oli viisi kappaletta.

Seinäjoki

Seinäjoella, maan länsiosassa sisämaassa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli seitsemän kappaletta ja valkeita jouluja 29 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 18 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 9 jouluna. Viideltä vuodelta lumitiedot puuttuvat.

Vuosina 2011–2021 lumettomia talvia oli Seinäjoella neljä kappaletta.

Vaikka Seinäjoki ei sijaitse aivan rannikolla, meren suhteellinen läheisyys aiheuttaa sen, että talven alku on useimmiten lauhempi ja vähälumisempi kuin maan keski- ja itäosassa.

Auringonlaskua Vaasassa.
Länsirannikolla joulun aikaan meren jääpeitteen paksuus vaikuttaa siihen, paljonko meri lämmittää rannikolla. Kuva: Christian Nylund, Vaasa, 21.12.2021

Jyväskylä

Jyväskylässä, maan keskiosassa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli kolme kappaletta ja valkeita jouluja 37 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 30 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 20 jouluna. Yhdeltä vuodelta lumitiedot puuttuvat.

Vuosina 2011–2021 lumettomia talvia oli Jyväskylässä yksi kappale.


Savonlinna

Savonlinnassa, maan itäosassa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli kaksi kappaletta ja valkeita jouluja 39 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 33 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 23 jouluna.

Vuosina 2011–2021 lumettomia talvia oli Savonlinnassa kaksi kappaletta.

Nurmes

Nurmeksessa, Pohjois-Karjalan pohjoisosassa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli kaksi kappaletta ja valkeita jouluja 39 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 29 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 23 jouluna.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Vuosina 2011–2021 lumettomia talvia ei ole ollut Nurmeksessa yhtään, mutta yleisesti ottaen 2000-luvun talvet ovat olleet vähälumisempia kuin ajanjakson viime vuosituhannen puolen talvet.

Siikajoki

Siikajoella, melko lähellä Perämeren rannikkoa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja oli yksi kappale ja valkeita jouluja 39 kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 30 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 14 jouluna. Yhdeltä vuodelta tiedot puuttuivat.

2000-luvun talvina keskimääräinen lumensyvyys oli Siikajoella noin 13 senttiä, kun taas talvina 1981–1999 noin 20 senttiä. 2000-luvulle tultaessa joulun lumimäärä on siis Siikajoella vähentynyt.

Rovaniemi

Rovaniemellä, Etelä-Lapissa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja ei ollut yhtään kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 40 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 33 jouluna.

Jouluaaton lumisuudessa ei Rovaniemellä ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkastelujakson aikana.

Jouluaaton maisemaa kaamosalueelta.
Jouluaaton maisemaa kaamosalueelta, jossa tarkastelujakson kaikki jouluaatot olivat lumisia. Kuva: Tarja Kouvo, Karigasniemi, 24.12.2021

Sodankylä 

Sodankylässä, Keski-Lapissa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja ei ollut yhtään kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 41 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 37 jouluna.

Jouluaaton lumisuudessa ei Sodankylässä ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkastelujakson aikana.

Utsjoki

Utsjoella, Pohjois-Lapissa, aikavälillä 1981–2021 lumettomia jouluja ei ollut yhtään kappaletta. Lunta oli jouluaattona mittauspaikalla vähintään 10 sentin kerros 41 jouluna ja vähintään 20 sentin kerros 37 jouluna.

Utsjoen jouluaattojen lumisuudessa ei tarkastelujakson aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Lue seuraavaksi: Suomen sää joulukuussa tilastojen mukaan

Joanna Rinne

Päivitetty 7.12.2022 klo 17.09

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat