Hyytävä trendi valtaa ennusteita: 20–30 asteen pakkaset jo marraskuussa?

Markus Mäntykannas, meteorologi
Julkaistu tänään klo 16.06

Marraskuu etenee, ja talvi yrittää vallata yhä eteläisempiä leveysasteita. Valtaosassa Suomea on viikonlopun aikana nähty lumisateita, mutta sää lauhtuu jälleen marraskuun puolivälissä. Lauha käänne on kuitenkin tuoreiden keskipitkien ennusteiden mukaan jäämässä väliaikaiseksi. Sekä eurooppalainen että amerikkalainen säämalli väläyttävät loppukuulle hyvin talvisia oltavia ja osaan maata jopa kireitä pakkasia. Ennusteiden mukaan Pohjois-Euroopan matalapainetoiminta hyytyy ja vaihtuu kylmempään korkeapainesäähän.

Viime päivinä suuressa osassa Suomea on saatu esimakua talvesta. Itä-Lapissa Savukoski Tulppion havaintoasemalla mitattiin perjantaina aamuyöstä syystalven toistaiseksi alin lukema, –23,3 astetta. Myös Enontekiöllä ja Muoniossa lämpötila painui –20 asteeseen.

Perjantaina ja lauantaina suuressa osassa Suomea koettiin myös lumisateita. Maan etelä- ja keskiosassa kyseessä olivat monin paikoin kauden ensimmäiset lumisateet. Virallinen ensilumi satoi eri puolille Etelä- ja Keski-Suomea eteläisintä ja lounaisinta Suomea lukuun ottamatta. Eteläisimmillään ensilumi rekisteröitiin Kouvola Utin havaintoasemalla (3 cm).

Ensilumi katsotaan sataneeksi, kun aamun säähavainnoissa maassa on vähintään senttimetrin paksuinen ehjä lumikerros havaintoaseman kohdalla. Talviaikana lukema kuitataan klo 8 ja kesäaikana klo 9.

Eniten lunta pyrytti perjantain ja lauantaiyön aikana maan keskivaiheille. Pohjois-Savossa ja Kainuussa lumipeite kasvoi paikoin 20 senttimetrillä.

Lauha käänne sulattaa lumet Etelä- ja Keski-Suomesta

Ensilumi harvoin jää pysyväksi lumipeitteeksi – eikä se tälläkään kertaa kovin montaa päivää maassa pysy maan etelä- ja keskiosassa.

Tuulisen ja kylmän lauantain jälkeen säässä koittaa seuraava isompi käänne jo sunnuntaina. Norjanmerelle saapuu voimakas matalapaineen keskus, joka alkaa kuljettaa Suomeen lauhaa ja kosteaa ilmaa. Lämpötila kohoaa viidellä tai jopa reilulla viidellä asteella lauantain lukemista siten, että lämpötilan nollaraja kipuaa sunnuntaina iltapäivällä jo Rovaniemen korkeudelle saakka.

Alkuviikolla lauhan ilmavirtauksen mukana saapuu myös vesisateita, jotka tehostavat lumien sulamista entisestään – tosin Lapissa sateet tulevat lumena tai märkänä lumena, ja siellä lumipeite kokonaisuudessaan vahvistuu.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan lumiraja kohoaa tiistain–keskiviikon tienoilla Lieksa–Kemi -akselille, eli tämän alueen eteläpuolella lumet sulavat pois. Sitä vastoin Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Lappia lumensyvyys voi lumisateiden myötä kohota ensi viikon puolivälissä jo 20–30 senttimetrin välille.

Marraskuun loppu: Hyytävän käänteen todennäköisyys kasvaa

Marraskuun alussa koimme historiallisen säätapahtuman, kun pohjoista napa-aluetta kiertävä polaaripyörre romahti ennätyksellisen aikaisin.

Polaaripyörteen romahdus ei ole ainakaan toistaiseksi tuonut Suomeen rajuja kylmänpurkauksia, ja ylipäätänsä on kyseenalaista, lisääkö näin varhaisessa talvikautta tapahtunut romahdus kylmien ilmamassojen purkauksia keskileveysasteille. Vaikutukset ovat suoraviivaisempia myöhäisemmässä vaiheessa talvea, kun sekä napa-alue että merialueet ovat jäähtyneet ja jääpeitettä on enemmän.

Polaaripyörteen notkahdus on jäämässä tilapäiseksi, sillä pohjoisen napa-alueen ulkoreunalla zonaalivirtaukset ovat ylemmässä ilmakehässä ennusteen mukaan voimistumassa tuntuvasti marraskuun edetessä. Olemme pian palaamassa lähelle tilastollista keskiarvoa länsivirtausten voimakkuudessa.

Tyypillisesti polaaripyörteen voimistuminen kielii matalapainetoiminnan vilkastumisesta ja lauhoista länsivirtauksista leveysasteillamme, mutta tällä hetkellä sekä eurooppalainen säämalli ECMWF että amerikkalainen GFS tuovat Pohjois-Eurooppaan hyvin kylmän näköisen käänteen marraskuun loppuun.

Ennusteissa on kuitenkin sisäistä ristiriitaa, sillä keskipitkän aikavälin ilmanpaine- ja lämpötilaennusteet eivät tunnu olevan keskenään samalla aaltopituudella. Tämä korostuu erityisesti eurooppalaisessa mallissa, missä marraskuun lopussa Pohjois-Eurooppaan muodostuu laaja korkeapaineen alue, jonka myötä itävirtaukset kuljettaisivat Suomeenkin hyvin talvista säätä.

Signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta on marraskuun lopulla voimakas, mutta lämpötilaennusteeseen korkeapaineen vaikutus ei vielä heijastu. Tällaisessa tilanteessa odottaisin keskipitkään ennusteeseen selvää kylmää poikkeamaa, mutta se puuttuu vielä ennusteesta.

Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että ennusteet ovat melko yksimielisiä korkeapainevoittoisen sään toteutumisesta marraskuun lopulla, mutta korkeapaineen sijaintiin liittyy vielä eri malliajojen välistä ristiriitaa. Korkeapaineen sijainti vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilaan.

Marraskuun lopun mahdollinen kylmeneminen näkyy jo esimerkiksi 10 vuorokauden päähän yltävissä päivittäisennusteissa. Kylmä trendi alkaa vakiintua eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa säämallissa.

Jos tämänhetkinen kylmä korkeapaineskenaario toteutuu marraskuun lopussa, mitä se käytännössä tarkoittaisi?

Kaikki riiippuu korkeapaineen sijainnista. Mikäli korkeapaineen sijainti sallii mantereiset itä- ja koillisvirtaukset, pakkasta voisi maan pohjoisosassa olla ajoittain 20–30 astetta ja etelämpänäkin kaksinumeroiset pakkaslukemat tulisivat todennäköisimmiksi, jos tuuli rauhoittuu ja taivas on selkeä.

Tarkoittaako tämä, että terminen talvi alkaisi kertarysäyksellä maan etelä- ja keskiosassa marraskuun lopulla? Se jää nähtäväksi. Kuivan, mantereisen ja kylmän pakkassään todennäköisyys on kuitenkin kasvanut marraskuun edetessä. Lunta tämä skenaario ei välttämättä paljoa tuo, mutta selvän pakastumisen kylläkin.

Korostetaan vielä loppuun, että ennusteeseen liittyy epävarmuutta. Kylmä, korkeapainevoittoinen säätyyppi näyttää kuitenkin todennäköisemmältä kehityssuunnalta kuin lauha ja vetinen marraskuun loppu.

Lue seuraavaksi: Hurja ennuste El Niñon seurauksista vuodelle 2027: Yli 95 %:n todennäköisyys