Salamat löivät yli 50 000 kertaa Euroopassa ja Välimeren alueella viikonloppuna: "Epätavallista helmikuulle"

Euroopassa ja Välimeren alueella havaittiin ukkostutkien mukaan noin 52 000 salamaniskua viikonlopun aikana. Tilastollisesti Euroopassa salamoi vähiten helmi–maaliskuussa, joten kyseessä oli epätavallisen vilkas ukkosepisodi talviajalle.

Eteläisessä Euroopassa ja Välimeren alueella on takana vuodenaikaan nähden varsin sähköinen viikonloppu, sillä ukkostutkat rekisteröivät lauantain aikana noin 30 100 ja sunnuntaina noin 19 300 salamaniskua. Yhteensä viikonlopun aikana salamaniskuja kirjattiin reilut 52 000 kappaletta. Tämä on epätavallista helmikuulle.

Vertailun vuoksi: Suomessa havaittiin koko kesäkauden 2023 aikana touko–syyskuussa noin 73 000 salamaniskua.

Salamointi oli kuluneena viikonloppuna vilkkainta Välimeren ympäristössä, mutta yksittäisiä ukkosryppäitä havaittiin aina Liettuaa, Latviaa ja Etelä-Ruotsia myöden.

Salamointia Latvian länsiosassa:

Voimakkaita ukonilmoja kehittyi matalapaineen solan yhteyteen lauantaina läntiselle Välimerelle ja sunnuntaina niiden painopiste siirtyi kohti itää. Ukonilmojen vaikutus tuntui erityisesti Italiassa, Balkanin rannikolla sekä Kreikassa.

Ukonilmat ja rankkasateet laukaisivat maanvyöryjä Italian Genovassa:

Epätyypillistä salamointia talviajalle

Kymmenet tuhannet salamaniskut muutaman päivän sisään ovat tälle vuodenajalle Euroopan ja Välimeren alueella epätyypillisiä. Tähän aikaan vuodesta merialueet ovat kylmimmillään, mikä vähentää ukkosenergiaa. Helmi- ja maaliskuussa Euroopan ja Välimeren alueella salamoi tilastollisesti vähiten.

Etelä-Kreikkaa ja Kreeta-saarta lähestyi sunnuntai-iltana hyvin voimakas ja laaja-alainen ukkoskuurorypäs: 

Viikonloput suuret salamamäärät selittyvät Välimeren alueelle kurottaneella matalapaineen solalla, kylmän ilmamassan tunkeutumisella lämpimän meriveden ylle sekä tavanomaista lämpimämmällä merivedellä.

On tyypillistä, että terävän matalapaineen solan yhteyteen kehittyy voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja, joskin talviaikana se on harvinaisempaa. Normaalia lämpimämpi Välimeri ja sen ylle viikonloppuna levinnyt kylmempi ilmamassa mahdollistivat suotuisan kasvualustan ukkosille, koska lämpötila laski lämpimän meren yllä ilmakehän alimmissa kerroksissa voimakkaasti. Ukonilmojen muodostumiselle on vuodenajasta riippumatta tärkeää, että ilmakehä on epävakaa, eli lämpötila laskee riittävästi korkeuden mukana. Kesäisin tämä ehto täyttyy herkemmin mantereilla, talvisin ja syksyisin merialueilla.

Talvisalamointi voi tulevaisuudessa lisääntyä osassa Eurooppaa lämpötilan kohoamisen myötä. Erityisesti Välimeren lämpötilan nousu tuntuu kiihdyttävän ukkosten ja voimakkaiden sääilmiöiden todennäköisyyttä osassa eteläistä Eurooppaa.

Markus Mäntykannas
meteorologi