Mainos latautuu…

Lämpötilavähete kertoo, kuinka epävakaa tai vakaa ilmakehä on

Auringonlasku pilvien yläpuolella. Viime viikkojen liikenne- ja lentorajoitukset ovat vähentäneet ilmakehän typpidioksidipitoisuuksia.
Tyypillisesti lämpötila laskee korkeuden mukana, jolloin puhutaan labiilista eli epävakaasta ilmakehästä. Stabiiliissa ilmakerroksessa lämpötila nousee korkeuden mukana. Arkistokuva: Markus Mäntykannas

Lämpötila laskee ilmakehässä keskimäärin 6,5 °C jokaista kilometrin nousua kohden. Todellisuudessa lukema ei kuitenkaan ole vakio ja se saattaa vaihdella esimerkiksi ilmankosteudesta ja pinnanmuodoista riippuen. Troposfäärissä voi olla myös inversiokerroksia, joissa lämpötila nousee ylöspäin mentäessä. Kun lämpötila laskee korkeuden mukana, puhutaan labiilista ilmakehästä. Kun lämpötila nousee, puhutaan stabiilista ilmakehästä.

Ilmakehän lämpötilavähete voidaan määrittää radioluotauksen avulla, mistä saadaan lämpötilan, kosteuden ja tuulen ns. pystyprofiili. Kun sen lisäksi tunnetaan, miten kuiva ja kostea ilma käyttäytyvät nousuliikkeessä, voidaan tehdä tulkintoja muun muassa kuurosateiden ja ukkosen mahdollisuudesta.

Lue myös: CAPE on tärkeä meteorologinen suure, joka kertoo ukkospotentiaalista

Salamointia Lappajärvellä elokuussa 2018.
Salamointia Lappajärvellä elokuussa 2018. Arkistokuva: Anne Keski-Vinkka, Lappajärvi

Miten vakaisuus määritellään?

Kun ilma jäähtyy troposfäärissä hyvin voimakkaasti ylöspäin mentäessä eli lämpötilavähete on suuri, on kyseinen ilmakerros epävakaa. Silloin nouseva ilma saa kiihtyvyyden ylöspäin eli ympäristöään lämpimämpi ilma kohoaa. Ilmakerrokset ovat epävakaita alatroposfäärissä maanpinnan yläpuolella erityisesti kesäisin, kun aurinko korventaa maanpintaa ja saa lämpimän ilman kohoamaan. Ylemmissä ilmakerroksissa voi olla selvästi kylmempää, mikä suosii kuurosateiden ja ukkosen kehittymistä.

Lue myös: Miten ukkonen syntyy?

Toisessa ääritapauksessa, kun ympäristön lämpötilavähete on hyvin alhainen eli ilmakerros on vakaa, nouseva ilma jäähtyy ympäristöään nopeammin ja saa siten kiihtyvyyden alaspäin. Näissä tilanteissa kuuropilviä ei yleensä pääse muodostumaan, ja puhutaankin inversiosta. Sen aikana voi erityisesti talvisin esiintyä epäpuhtauksia ilmassa.

Lue myös: Mikä on inversio ja miten se syntyy?

Päivitetty 3.3.2023 klo 12.45

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.