Koivun kukinta alkoi tavanomaista aikaisemmin – ilmastonmuutos pidentää siitepölykautta Suomessakin

Koivu on aloittanut kukintansa maan eteläosassa sekä paikoin maan keskiosassa. Siitepölykausi on pidentynyt Suomessa. Lisäksi siitepölyn määrä on kasvanut.

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan koivu kukkii jo maan eteläosassa. Koivun kukinta on alkanut myös maan keskiosassa lämpimillä kasvupaikoilla.

Ennustejaksolla 24.–26. huhtikuuta koivun kukinta jatkuu maan eteläosassa, lisäksi kukinta-alue laajenee maan keskiosassa. Koivun siitepölyä on lähipäivinä ilmassa maan eteläosassa runsaasti. Maan keskiosaan odotetaan kohtalaisia koivun siitepölymääriä, mutta määrät voivat maan länsiosassa nousta paikoitellen runsaiksi.

– Koivulle on ennustettu runsasta kukintaa, ja vaikuttaa siltä, että hieman viileästä ja sateisestakin säästä huolimatta kukinta etenee reippaasti. Vaikka kukinta alkoi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla jo viime viikolla, huippu on vasta edessäpäin, toteaa Turun yliopiston siitepölytiedotuksen esihenkilö Annika Saarto.

Koivun ja pähkinäpensaan kukinta alkoi tänä vuonna melko aikaisin.

– Jos verrataan aikaisempiin noin viiteen vuoteen, niin koivun kukinta on tänä vuonna viikon, jopa reilun viikon etuajassa. Vuonna 2014, jolloin oli koivun kukinnan vahva huippuvuosi, kukinta alkoi samoihin aikoihin kuin tänä vuonna. Pähkinäpensas aloitti kukinnan Varsinais-Suomessa tavanomaista aiemmin, jo tammikuun lopussa. Sen jälkeen tuli kylmempi sääjakso, mistä johtuen leppä ei enää ollut etuajassa vaan kukki niin sanottuun tavanomaiseen aikaan, Annika Saarto kertoo.

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan lepän kukinta on päättynyt Varsinais-Suomessa, mutta lepän siitepölyä voi kantautua pohjoisemmilta alueilta. Lepän kukinta lähestyy loppuaan myös muualla maan eteläosassa. Kukinta jatkuu maan keskiosasta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella.

Lepän siitepölymäärien odotetaan jäävän lähipäivinä maan eteläosassa vähäisiksi ja vaihtelevan maan keskiosassa vähäisistä kohtalaisiin. Maan pohjoisosassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta määrät vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin.

Lue myös: Siitepöly: Miljoona suomalaista oirehtii

Siitepölykausi on pidentynyt Suomessa

Siitepölyallergiaa aiheuttavien lajien kukinnassa on näkyvissä aikaistumista pidemmällä aikajaksolla.

Annika Saarto, erikoistutkija Anna-Mari Pessi ja projektitutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kirjoittavat Lääkärilehdessä ("Ilmastonmuutos muovaa siitepölykautta", Lääkärilehti 7/2025) julkaistussa artikkelissaan, että ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi siitepölykauteen Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Kausi on pidentynyt ja siitepölyn määrä kasvanut.

– Koivu sekä sen lähisukuiset pähkinäpensas ja leppä kukkivat yhä varhemmin.
Paikallista kukintaa edeltävät kaukokulkeumat ovat tavallisia. Vahvasti allergeenistä tuoksukin siitepölyä kantautuu Suomeen nykyään vuosittain elo–syyskuussa, joskus vielä lokakuussa, artikkelissa todetaan.

Suomessa on tehty ilman siitepölyseurantaa vuodesta 1974. Alkuun kausi määrittyi

– Nykyään siitepölykauden kesto vaihtelee enemmän niin keväisin kuin syksyisin. Syynä
on osin heikko talvi, osin maan rajojen ulkopuolelta tulevat kaukokulkeumat. Teollisuuden ja fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ovat yli kolminkertaistuneet 50 vuodessa. Hiilidioksidipitoisuuden suureneminen ja ilmaston lämpeneminen lisäävät kasvien kasvua ja biomassaa, artikkelissa kerrotaan.

Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ilmaston lämpenemisellä on selvä yhteys ilmassa leviävän allergeenisen siite­pölyn runsastumiseen ja pidentyneisiin siitepölykausiin. Tutkimuksen Suomen pisteissä siitepölykaudet olivat aikaistuneet merkitsevästi.

Tärkeimpiä allergiakasveja Suomessa ovat koivut. Niiden siitepölykausi on aikaistunut ja vahvistunut Suomessa. Turussa ja Utsjoella kausi on aikaistunut 2,4 vuorokautta 10 vuodessa, ja kausien voimistuminen näkyy muualla paitsi Lapissa.

Koivun siitepölyn määriin vaikuttaa myös maankäyttö.

– Kun siitepölyseuranta Suomessa alkoi 1970-luvulla, oli koivumetsien määrä pienimmillään sitten tilastoinnin alun 1920, koska koivua pidettiin hukkapuuna. Peltojen metsitys, jalostustyö sekä metsänhoitoon ja ilmastonmuutokseen liittyvä kasvun voimistuminen ovat lähes kaksinkertaistaneet koivupuuston Suomessa. Tämä osin selittää siitepölyn määrien kasvun. Lisäksi arvioidaan, että koivun siitepölyn kaukokulkeumien merkitys on suuri, todetaan Lääkärilehden artikkelissa.

Tuoksukki on viime vuosina alkanut saada huomiota Suomessa allergiakasvina. Tuoksukki venyttää siitepölykautta loppupäästä. Tuoksukin pohjoisimmat vakiintuneet populaatiot löytyvät Tanskasta, mutta kasvi näyttää olevan vakiintumassa myös Ruotsin ja Baltian eteläosiin. Suomeen tuoksukin siemeniä kulkeutuu esimerkiksi lintujen talviruokinnassa käytettyjen siemenseosten mukana. Kasvia tavataan täällä vuosittain muutamia tai muutamia kymmeniä yksilöitä. Ilmaston muuttuessa on mahdollista, että tuoksukki ehtii kasvukautensa aikana lisääntyä myös Suomessa. Esiintymisalueillaan tuoksukki on yksi pahimpia siitepölyallergian aiheuttajia, toteavat Saarto, Pessi ja Louna-Korteniemi Lääkärilehden artikkelissaan.

Katso siitepölyennuste Forecan sivuilta!

Lue seuraavaksi: Sää ja allergia-asiantuntija: Katariina Ijäs tietää, miten helpottaa siitepölyallergian oireita ja mistä ne tunnistaa

Karita Kontula-Sokka
toimittaja