Selvitys: Suomen harmaa kausi on muuttunut yhä harmaammaksi – täällä tapahtuivat suurimmat muutokset
Kaupallinen yhteistyö: Hartwall
Forecan ja Hartwallin yhteistyössä tekemän selvityksen mukaan harmaa kausi on Suomessa nykyään entistäkin harmaampi. Selvityksessä vertailtiin tuoretta ilmastollista vertailukautta 1991–2020 kauteen 1981–2010. Tulokset olivat kiistattomat: harmauden intensiteetti on lisääntynyt harmaaksi mielletyllä kaudella marras–helmikuussa ympäri Suomea.
Vuoden harmain päivä on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten keskuudessa. Harmaus huipentuu Vuoden harmaimpana päivänä, marraskuun toisena lauantaina, 14. päivä. Original Long Drink -kampanjan ja Forecan selvityksen pohjalta nimetty epävirallinen juhlapäivä osuu yleensä marraskuun toiselle tai kolmannelle lauantaille. Vuoden harmaimman päivän tarkoituksena on riemuita harmaasta kansallismaisemastamme.
Lue aiemmat selvitykset aiheesta:
Tänä vuonna palaamme harmauden alkujuurille. Aiemmissa selvityksissä tuli jo ilmi, että Suomi on todennäköisesti marraskuussa yksi maapallomme harmaimmista maista.
Uudessa selvityksessä paljastui varsin mielenkiintoisia yksityiskohtia harmaana aikakautena tapahtuneista sään muutoksista, kun vertailimme tuoretta ilmastollista vertailukautta vuosilta 1991–2020 aiempaan 1981–2010 kattavaan kauteen.
Ilmastollinen vertailukausi on 30 vuoden pituinen ajanjakso, ja se kertoo kunkin alueen tyypillisistä ilmasto-olosuhteista. Ilmastollinen vertailukausi kertoo siis eri sääsuureiden, kuten esimerkiksi lämpötilan, sademäärän, ilman kosteuden ja auringonpaistetuntien keskiarvot 30 vuoden ajalta.
Sukelletaan seuraavaksi tarkemmin harmauden syövereihin ja vertaillaan, mitä muutoksia vuosikymmenien välillä on tapahtunut ja miksi harmaa kausi on Suomessa entistäkin harmaampi.
"Esimerkiksi Jyväskylässä aurinko paistaa nykyään harmaana kautena 16 %, eli 23 tuntia vähemmän kuin aiemmin vastaavalla ajanjaksolla! Tätä voidaan jo mielestäni pitää merkittävänä muutoksena."
Tässä selvityksessä käytettyjä harmausparametrejä olivat auringonpaistetunnit, sademäärä ja ilman suhteellinen kosteus. Harmausparametrillä tarkoitetaan sääsuuretta, joka on kytköksissä harmaaksi miellettyyn säähän.
Auringonpaiste vähentynyt paikoitellen dramaattisesti
Uskaltaisin väittää, että auringonpaisteen puuttuminen on erityisesti syys- ja talviaikana yksi tärkeimmistä subjektiivista tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka harmaana koemme maiseman. Toki, jos tähän yhdistetään vielä runsas ilmankosteus, mahdolliset sumut, tihkusade ja lumeton maisema, harmauden intensiteetti kasvaa huippuunsa.
Aloitamme selvityksen vertailemalla auringonpaistetunneissa tapahtuneita muutoksia marras–helmikuun aikana. Loka- ja maaliskuussa muutokset olivat hyvin vähäisiä, joten nämä kuukaudet jäivät pois vertailusta.
Mainittakoon myös, että Suomessa on vain kourallinen auringonpaistetunteja rekisteröiviä säähavaintoasemia, joten käytämme näitä paikkakuntia myös muiden sääsuureiden vertailuun. Asemat löytyvät eri puolilta Suomea, jotta saamme maantieteellisesti tarpeeksi kattavan kuvan harmauden kokonaistilanteesta.
| Marraskuu | Joulukuu | Tammikuu | Helmikuu | Muutoksen suuruus | |
|---|---|---|---|---|---|
| Jokioinen Ilmala | 28 (33) | 22 (25) | 36 (36) | 68 (73) | –8 % |
| Parainen Utö | 34 (39) | 26 (26) | 37 (39) | 61 (66) | –7 % |
| Helsinki–Vantaan lentoasema | 34 (37) | 24 (26) | 37 (38) | 68 (74) | –7 % |
| Kouvola Utti lentoasema | 23 (27) | 14 (16) | 28 (31) | 62 (70) | –12 % |
| Jyväskylän lentoasema | 20 (25) | 10 (14) | 25 (29) | 63 (73) | –16 % |
| Seinäjoki Pelmaa | 31 (35) | 17 (18) | 30 (31) | 71 (76) | –7 % |
| Sodankylä Tähtelä | 18 (20) | 1 (1) | 12 (13) | 59 (61) | –5 % |
| Utsjoki Kevo | 9 (10) | 0 (0) | 4 (4) | 47 (48) | –3 % |
Vertailusta paljastuu, että auringonpaistetuntien määrä on vähentynyt harmaana kautena kaikilla auringonpaistetta mittaavilla havaintoasemilla. On hyvin todennäköistä, että jos tulosta ekstrapoloitaisiin (laajennettaisiin) muuallekin Suomeen, näkisimme vastaavan trendin.
Yksittäisistä kuukausista auringonpaiste oli vähentynyt eniten marras- ja helmikuussa. Dramaattisin muutos marras–helmikuun auringonpaistetunneissa koettiin sisämaassa Jyväskylän ja Kouvolan havaintoasemilla, missä auringonpaiste oli vähentynyt yli 10 %. Esimerkiksi Jyväskylän havaintopisteellä aurinko paistaa nykyään harmaana kautena 16 %, eli 23 tuntia vähemmän kuin aiemmin vastaavalla ajanjaksolla! Tätä voidaan jo mielestäni pitää merkittävänä muutoksena.
Kun siirrytään auringonpaistetuntivertailussa Pohjois-Suomeen, Lappiin, muutokset olivat pienemmät. Esimerkiksi Sodankylässä ja Utsjoella marras–helmikuun auringonpaistetunnit olivat jo muutoinkin erittäin vähäisiä kaamosajan vuoksi, joten muutokset ovat prosentuaalisesti pienempiä kuin muualla Suomessa. "Harmaantuva" trendi on kuitenkin havaittavissa pohjoisessakin.
Auringonpaistetuntien väheneminen marras–helmikuussa on kytköksissä talviemme lämpenemiseen. Kun lämpimämpään ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä, näyttäytyy tämä yhä useammin pilvien ja sumujenkin muodostumisena. Pilviä muodostuu aiempaa herkemmin ja korkeammassa ilmankosteudessa niiden haihtuminen hankaloituu.
Sademäärät kasvaneet, mutta muutokset ovat maltillisempia
Sademäärissä tapahtuneet muutokset kahden eri ilmastollisen vertailukauden välillä ovat maltillisempia kuin muutokset auringonpaistetunneissa.
Lähes kaikilla vertailupaikkakunnilla harmaan kauden sateisuus oli hieman lisääntynyt uudella vertailukaudella, mikä tämäkin jonkin verran voi lisätä harmauden tuntua.
| Marraskuu | Joulukuu | Tammikuu | Helmikuu | Muutoksen suuruus | |
|---|---|---|---|---|---|
| Jokioinen Ilmala | 56 (57) | 51 (47) | 47 (46) | 35 (32) | 4 % |
| Parainen Utö | 62 (63) | 57 (55) | 44 (44) | 34 (31) | 2 % |
| Helsinki–Vantaan lentoasema | 70 (73) | 62 (58) | 54 (54) | 41 (37) | 2 % |
| Kouvola Utti lentoasema | 67 (67) | 64 (64) | 52 (57) | 45 (42) | –1 % |
| Jyväskylän lentoasema | 53 (54) | 50 (47) | 43 (45) | 33 (32) | 1 % |
| Seinäjoki Pelmaa | 47 (45) | 40 (39) | 32 (33) | 24 (23) | 1 % |
| Sodankylä Tähtelä | 42 (39) | 41 (34) | 36 (32) | 31 (29) | 10 % |
| Utsjoki Kevo | 27 (28) | 28 (25) | 26 (27) | 25 (24) | 2 % |
Uutta vertailukautta 1991–2020 tarkastellessa käy ilmi, että Ilmakehään sitoutunut runsaampi kosteus mahdollistaa runsaammat talvisateet, vaikka muutokset sademäärissä ovatkin olleet pääosin maltillisia – keskimäärin muutaman prosentin luokkaa.
Sodankylä kuitenkin erottuu vertailussa, sillä siellä marras–helmikuun sadanta oli kasvanut peräti 10 % aikaisemmasta vertailukaudesta.
Harmaa kausi on myös aiempaa kosteampi ja sumuisempi
Selvityksessä tarkasteltiin myös ilman suhteellisessa kosteudessa tapahtuneita muutoksia vertailukausien 1991–2020 ja 1981–2010 välillä. Korkea ilmankosteus talvisin on kytköksissä pilviseen ja sumuiseenkin säähän.
Suomen talvien harmauden juurisyynä on Pohjois-Atlantin ja Itämeren läheisyys sekä vähäinen haihdunta.
Auringon säteilyteho harmaana kautena on hyvin vähäinen, mikä ei auta pilvien haihduttamisessa. Pohjois-Atlantin ja Itämeren läheisyys puolestaan syöttää meille jatkuvasti ilmakehään kosteutta, mikä auringon lämmityksen puuttuessa tiivistyy herkästi pilviksi. Aiempaa lämpimämmät merivedet lisäävät myös haihduntaa talvikautena, ja tätä kautta myös pilvien ja sateiden todennäköisyyttä.
| Marraskuu | Joulukuu | Tammikuu | Helmikuu | Muutoksen suuruus | |
|---|---|---|---|---|---|
| Jokioinen Ilmala | 93 (91) | 93 (91) | 91 (89) | 89 (87) | 2 % |
| Parainen Utö | 85 (84) | 86 (84) | 86 (85) | 86 (86) | 1 % |
| Helsinki–Vantaan lentoasema | 89 (88) | 90 (89) | 89 (87) | 86 (85) | 1 % |
| Kouvola Utti lentoasema | 92 (91) | 91 (91) | 90 (90) | 88 (88) | 0 % |
| Jyväskylän lentoasema | 92 (91) | 92 (91) | 90 (89) | 88 (87) | 1 % |
| Seinäjoki Pelmaa | 93 (89) | 92 (89) | 90 (87) | 87 (84) | 4 % |
| Sodankylä Tähtelä | 91 (89) | 88 (86) | 86 (85) | 85 (83) | 2 % |
| Utsjoki Kevo | 89 (88) | 87 (86) | 84 (85) | 83 (83) | 0 % |
Yksittäisistä kuukausista marraskuu näyttäisi joulukuun ohella saavan korkeimman keskiarvon ilmankosteudessa.
Tämän takia uskommekin, että Vuoden harmaimman päivän ajoittuminen marraskuun puoliväliin on yhä nykyilmastossakin perusteltu ajankohta. Harmaus näyttää huipentuvan loppusyksyllä ja alkutalvella, jolloin sumujen ja pilvien potentiaali on korkea.
Entä mitä on tapahtunut ilman suhteelliselle kosteudelle eri vertailukausien välillä? Uudella jaksolla 1991–2020 ilmankosteus näyttäisi lisääntyneen kaikilla havaintoasemilla hieman. Muutos on maltillinen, mutta useilla havaintoasemilla selvästi havaittavissa. Kouvolassa ja Utsjoella muutos oli vähäisin ja ilmankosteus käytännössä pysynyt keskimäärin hyvin samanlaisena kuin aiemmalla vertailukaudella.
Missä harmauden kokonaisparametri kohosi eniten?
Mielenkiintoista oli myös tarkastella, voisiko tämän yhdeksän paikkakunnan kokoisen otannan perusteella todeta, missä päin Suomea harmaus on lisääntynyt eniten harmaana ajanjaksona marras–helmikuussa, jos huomioidaan kaikki edellä mainitut kolme sääparametriä (auringonpaistetunnit, sadanta ja ilmankosteus). Täytyy kuitenkin muistaa, että otantamme ei kata koko Suomea, mutta löytyisikö jokin maantieteellinen alue, missä harmautta on enemmän?
Tarkastelussa pisteytetään kukin paikkakunta muutoksen suuruuden perusteella. Paikkakunta, missä esimerkiksi auringonpaistetunnit vähenivät eniten, saa kahdeksan pistettä ja paikkakunta, jossa ne muutos oli vähäisin, saa yhden pisteen. Aiemmissa taulukoissa osa tuloksista (kohdassa "muutoksen suuruus") näyttää saavan identtisiä arvoja, mutta kyseessä on tulosten pyöristäminen. Vertailussa huomioimme myös desimaalit.
Pisteytys: Auringonpaistetuntien väheneminen (muutos suurimmasta pienempään)
- Jyväskylä: 8 pistettä
- Kouvola: 7 pistettä
- Jokioinen: 6 pistettä
- Parainen: 5 pistettä
- Helsinki–Vantaa: 4 pistettä
- Seinäjoki: 3 pistettä
- Sodankylä: 2 pistettä
- Utsjoki: 1 piste
Pisteytys: Sademäärän kasvu (muutos suurimmasta pienempään)
- Sodankylä: 8 pistettä
- Jokioinen: 7 pistettä
- Helsinki–Vantaa: 6 pistettä
- Seinäjoki: 5 pistettä
- Parainen: 4 pistettä
- Utsjoki: 3 pistettä
- Jyväskylä: 2 pistettä
- Kouvola: 1 piste
Pisteytys: Ilmankosteuden kasvu (muutos suurimmasta pienimpään)
- Seinäjoki: 8 pistettä
- Jokioinen: 7 pistettä
- Sodankylä: 6 pistettä
- Helsinki–Vantaa: 5 pistettä
- Parainen: 4 pistettä
- Jyväskylä: 3 pistettä
- Kouvola: 2 pistettä
- Utsjoki: 1 piste
| Paikkakunta/havaintoasema | Kokonaispisteytys (summa) | Sijoitus |
|---|---|---|
| Jokioinen Ilmala | 20 | 1. |
| Seinäjoki Pelmaa | 16 | 2. (jaettu) |
| Sodankylä Tähtelä | 16 | 2. (jaettu) |
| Helsinki–Vantaan lentoasema | 15 | 3. |
| Jyväskylän lentoasema | 13 | 4. (jaettu) |
| Parainen Utö | 13 | 4. (jaettu) |
| Kouvola Utti lentoasema | 10 | 5. |
| Utsjoki Kevo | 5 | 6. |
Kokonaispisteytyksen jälkeen käy ilmi, että Etelä-Suomen Kanta-Hämeessä sijaitseva Jokioisten kunta vetää pisimmän korren. Toisella jaetulla sijalla ovat Seinäjoki ja Sodankylä. Kolmannelle sijalle yltää Helsinki–Vantaa. Sen sijaan pienin muutos harmaudessa oli tapahtunut Suomen pohjoiskolkassa Utsjoella.
Näyttää siltä, että harmaan jakson harmaus on voinut lisääntyä eniten maan etelä- ja keskiosassa sisämaassa. Epäilen tämän johtuvan tuulista: rannikoilla tuulet putsaavat harmaata maisemaa välillä pilvistä ja sumuista, mutta sisämaassa ilman vaihtuvuus on heikompi. Tämä sallii kosteuden tiivistyä yhä useammin pilviksi ja sumuiksi, jotka voivat kietoa maiseman harmaan verhoon yhä aiempaa pidemmäksi ajaksi.
Lumipeitekausi lyhentynyt – onko harmaa kausi pidentynyt?
Entä voiko todeta, että harmaa kausi on pidentynyt Suomessa? Kyllä – paikallisesti.
Kun vertailimme lumipeitteessä tapahtuneita muutoksia, on pysyvän lumipeitekauden kesto lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa laajalti viikolla tai parilla, rannikoilla paikoin jopa enemmän.
Ensilumen saapuminen on myöhästynyt noin viikolla suuressa osassa maata, ja erityisesti Lapissa muutoksen huomaa. Osassa maata harmaan kauden alkaminen onkin voinut vähäisemmän lumipeitteen vuoksi venyä marraskuun alulta jo lokakuun lopulle. Keskimäärin puhumme viikon tai enintään parin viikon mittaisesta muutoksesta. Eteläosassa maata muutos on pohjoista vähäisempi.
Harmaus tuo mukanaan paljon hyvää
Suomen loppuvuosi saa usein osakseen huokailua tasaisesta harmaudestaan, mutta luonnonilmiönä siinä on kyse melkoisesta maantieteellisestä onnenkantamoisesta. Sijaintiimme nähden talvisäämme on poikkeuksellisen inhimillinen: samoilla leveysasteilla Siperiassa ja Kanadassa kärsitään purevista paukkupakkasista lokakuulta maaliskuulle, kun meillä lukemat pysyttelevät jopa 20–40 astetta korkeammalla.
Tämän vakaamman sään taustalla ovat sijaintimme Itämeren äärellä, Pohjois-Atlantin ilmavirtaukset ja ennen kaikkea pohjoiseen ulottuva Golfvirta.
Matalalla roikkuva pilviverho ei sekään ole kiusantekoa, vaan se toimii kuin luonnon oma eriste. Tiivis pilvimassa estää lämmön karkaamista avaruuteen ja leikkaa pahimmat pakkashuiput pois, mikä tekee talvesta huomattavasti siedettävämmän ilman kuukausitolkulla kestävää hyytävyyttä.
Myös sähkölaskumme pysyvät maltillisina, kun harmaat talvemme eivät lähtökohtaisesti mahdollista Siperian tai Manner-Kanadan pitkiä ja ankaria pakkasjaksoja.
Tämän voi ottaa lohdullisena ajatuksena vastaan marraskuussa Vuoden harmaimpana päivänä – asiat voisivat olla huomattavasti kylmemmin!
Lisäksi tasaisen harmaalla valolla on kiistaton arjen supervoima: se on maailman armollisin filtteri. Hajavalossa kukaan ei huomaa pesemättömiä ikkunoita tai univajeen tuomia silmäpusseja, ja verkkareissa voi kulkea täysin ilman tyylipaineita.
Harmauden keskellä onkin hyvä muistaa, että ankealta näyttävä sää suojaa meitä ääriolosuhteilta ja antaa samalla täydellisen luvan ottaa arjessa rennosti. Harmaus helpottaa elämäämme talviaikana.
Selvityksessä käytetyt säätilastot:
