Blogi | Julkaistu 18.10.2023 klo 06.55

Selvitimme Suomen harmaimmat paikkakunnat – Helsinki oli vasta sijalla 37!

Harmautta Etelä-Suomessa — Selvityksessä laitetaan 100 Suomen suurinta paikkakuntaa harmausjärjestykseen. Kuva: Markus Mäntykannas

[KAUPALLINEN YHTEISTYÖ, HARTWALL]

Vuoden harmain ajanjakso kolkuttelee ovelle. Kun viimeisetkin ruskalehdet varisevat pois puista ja läpitunkematon sumu tihkusateineen nielaisee Suomen syleilyynsä, jää jäljelle vain harmaan eri sävyjä. Mutta missä päin Suomea on keskimäärin harmainta? Lähdimme metsästämään harmaimpia paikkakuntia kaupallisen yhteistyökumppanimme Hartwallin toimeksiannosta.

Harmaus on suomalaisten ylpeydenaihe ja sitä juhlistetaan tänäkin vuonna eri puolilla maata Vuoden harmaimpana päivänä 11. marraskuuta.

Kun saimme kuusi vuotta sitten Hartwallilta (Original Long Drink) ensimmäisen toimeksiannon selvittää, mikä on vuoden harmain ajankohta ja voisiko Suomi olla peräti maailman harmain maa, emme osanneet vielä arvatakaan, kuinka hieno tapahtumaketju tästä lähtisikään liikkeelle. Selvitykset johtivat Vuoden harmain päivä -tapahtumaan, jota vietetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Harmaus on noteerattu voimavarana myös suomalaisessa populaarimusiikissa. Ismo Alanko on levyttänyt kappaleen Harmaa on hyvä väri. Sanoituksissa ylistetään harmautta:

“Harmaa on hyvä väri
Harmaa on hyvä väri
Harmaa on hyvä väri
Harmaa on hyvä väri
Helsinki on harmaa kaikki tunnustavat sen
Mutta kuinka moni näkee kaikki sävyt harmauden
Rakkaus syvään harmaaseen ei viittaa pahaan sairauteen
Ei auta tautilääkäri sillä harmaa on hyvä väri.”
– Ismo Alanko

Käsitteenä harmaus voi olla subjektiivinen, mutta tässä selvityksessä me miellämme harmauden luonnonilmiönä, joka imaisee sisäänsä lähes kaikki muut värit. Harmaa sää on siis kirjaimellisesti harmautta ympärillämme, ja silloin muita värisävyjä on hankala erottaa.

Harmaus Helsingissä — Helsinki oli harmausvertailussa sijalla 37. Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Helsinki oli Euroopan harmain pääkaupunki. Kuva: Markus Mäntykannas

Monta iloa harmaudesta

Talvinen harmaus suojelee meitä monelta pahalta: se vähentää paukkupakkasten todennäköisyyttä, parantaa ilmanlaatua ja pitää sähkölaskut kurissa.

Harmaus helpottaa elämäämme enemmän kuin kuvittelemmekaan. Jos harmauden aiheuttavia sumuja, pilviä ja tihkusateita ei olisikaan Suomessa talviaikana, olosuhteet muuttuisivat samanlaisiksi kuin Pohjois-Kanadassa. Pakkanen paukkuisi kaksinumeroisissa lukemissa kuukausitolkulla, sähkölaskumme moninkertaistuisivat ja ympäristöömme kerääntyisi herkemmin ilmansaasteita inversion vuoksi.

Inversio syntyy alailmakehään heikkotuulisessa säässä kovilla pakkasilla ja ilmansaasteet tuppaavat jäämään loukkuun maanpinnan läheisyyteen.

Kiitos siis harmaus, kun olet keskuudessamme.

Tutustu myös tähän: Tällainen on marraskuun keskimääräinen sää Suomessa

Selvitys: Nämä ovat Suomen harmaimmat paikkakunnat

Harmausselvityksessä otimme tarkasteluun asukasluvultaan 100 suurinta suomalaista paikkakuntaa (lähde: Tilastokeskus), joille kullekin laskettiin oma harmausindeksi. Pisteytykseen vaikuttivat seuraavat tekijät:

marraskuun keskimääräinen pilvisyys vuosina 1991–2020
marraskuun keskimääräinen sademäärä vuosina 1991–2020 lähimmällä havaintoasemalta
marraskuun keskimääräinen suhteellinen ilmankosteus vuosina 1991–2020 lähimmällä havaintoasemalla yön, aamun, iltapäivän ja illan keskiarvoina
valoisan ajan kesto 11. marraskuuta, eli auringonnousun ja auringonlaskun välinen aika.

Harmausindeksi sai sitä suurempia arvoja, mitä pilvisempää, sateisempaa ja kosteampaa tarkastelukunnassa oli. Myös valoisan ajan kesto vaikutti indeksiin siten, että mitä lyhyemmän ajan aurinko oli 11. marraskuuta horisontin yläpuolella, sitä enemmän pisteitä ropsahti.

Pilvisyyshavainnot määritimme ERA5-havaintoaineiston perusteella. Sademäärä ja suhteellinen ilmankosteus puolestaan saatiin haettua kunkin paikkakunnan lähimmältä viralliselta SYNOP-säähavaintoasemalta.

Harmaimmat paikkakunnat top 10
Sijoitus ja paikkakunta	Marraskuun keskimääräinen pilvisyys	Maraskuun keskimääräinen sademäärä	Marraskuun keskimääräinen ilmankosteus	Valoisa aika 11. marraskuuta (h:min)
1. Kemi	83,36 %	67 mm	92 %	6:31
2. Tornio	82,07 %	67 mm	92 %	6:25
3. Iisalmi	88,89 %	65 mm	95 %	7:07
4. Salo	82,21 %	85 mm	88 %	7:49
5. Rovaniemi	85,82 %	55 mm	94 %	6:16
6. Kuusamo	90,14 %	54 mm	92 %	6:27
7. Loviisa	84,86 %	75 mm	87 %	7:48
8. Kontiolahti	90,82 %	61 mm	90 %	7:19
9. Lohja	82,93 %	75 mm	89 %	7:51
10. Porvoo	84,12 %	75 mm	87 %	7:49

Viidestä harmaimmasta paikkakunnasta peräti kolme sijaitsee Pohjois-Suomessa. Kemi ja Tornio ovat selvitysaineistomme harmaimmat paikkakunnat ja Etelä-Suomen “harmaapilkkuna” oli Salo. Myös Iisalmi ja Rovaniemi mahtuivat viiden harmaimman joukkoon.

Kaikkien 100 suurimman paikkakunnan sijoitukset voit käydä katsomassa Hartwallin sivuilta.

Tutustu myös tähän: Mikä on advektio- eli siirtymäsumu?

Sumu heikentää joskus näkyvyyttä erittäin paljon. — Harmaa maisema voi olla myös hyvin seesteinen ja rauhoittava. Tuntuu kuin ei ole kiire minnekään. Kuvan tapauksessa kyse on advektiosumusta, joka voi syntyä vaikkapa siten, että lämmintä ilmaa virtaa kylmän veden ylle. Tällöin ilmassa oleva kosteus tiivistyy sumuksi. Kuva: Markku Pelkonen, Jyväskylä

Harmauden mahdollistavat tekijät

Kun pohditaan syitä, miksi nimenomaan Kemi ja Tornio kiilasivat selvityksessä kärkisijoille, voi selitystä hakea kuntien pohjoisesta sijainnista Perämeren rannikon läheisyydessä. Sekä Kemissä että Torniossa valoisan ajan kesto on lyhyt: marraskuun 11. päivänä päivän pituus on noin kuusi ja puoli tuntia. Tästä kilisee jo merkittävä potti harmauspisteitä.

Lisäksi näillä paikkakunnilla marraskuun keskimääräinen pilvisyys ja suhteellinen kosteus ovat Suomen kärkikastia, mikä tuo reilusti lisää pisteitä. Kun tuuli keskimäärin meillä käy suuren osan vuodesta lounaasta ja tuulen pyyhkäisymatka merialueen yli tällä ilmansuunnalla on suhteellisen pitkä, pakkautuu Kemin ja Tornion alueelle runsaasti kosteutta. Marraskuussa haihdunta on Pohjois-Suomessa auringonvalon puutteesta johtuen hyvin vähäistä, joten merestä lähtöisin oleva kosteus tiivistyy herkästi pilviksi ja sumuiksi juuri Kemin ja Tornion suunnalla tuoden alueelle runsaasti harmautta.

Iisalmen korkea sijoitus selittyy osittain näillä samoilla tekijöillä, eli alueelle kerääntyvä kosteus luo oivan syntyalustan harmaudelle. Iisalmen ilmankosteus on marraskuussa yksi Suomen korkeimpia. Iisalmi on kaukana sisämaassa ja tuulisuus on vähäisempää kuin rannikolla, mikä vähentää haihduntaa merkittävästi. Tämä lisää pilvisen sään todennäköisyyttä. Iisalmi ei kuitenkaan yltänyt ykkös- tai kakkossijalle harmaimpana paikkakuntana, koska Iisalmessa valoisaa aikaa on marraskuussa enemmän kuin Kemissä ja Torniossa.

Lue myös tämä: Sumu on pilvi maan päällä, mutta mitä ovat utu ja auer?

Alkutalven kuulasta harmautta. — Taivas on herkästi marraskuussa pilvessä ja sumujakin esiintyy. Itä- ja Pohjois-Suomessa on yleensä jo marraskuussa lunta ja jääpeitekin alkaa muodostua. Kuva: Maija Savolainen

Rovaniemen harmauden takana yhdistyvät samat tekijät kuin Iisalmessa. Rovaniemen harmausindeksiä nostattaa lisäksi alueen pohjoinen sijainti, mikä syö valoisaa aikaa.

Entä sitten Salo, joka yltää sijalle neljä? Salon harmauden takana on ennen kaikkia suuri sademäärä. Salon keskimääräinen sademäärä on marraskuussa 85 millimetriä, joka on suurin yksittäinen sademäärä tässä vertailussa. Runsaimmat sadekertymät nähdään marraskuussa lähellä Itämeren rannikkoaluetta, missä vielä verrattain lämmin meri voimistaa sateita. Tämä ilmiö tuntuu myös Salossa, joka on loppusyksystä yksi Suomen sateisimpia paikkakuntia.

Eteläisestä Suomesta 10 harmaimman paikkakunnan joukkoon kiilasivat myös Loviisa, Lohja ja Porvoo. Näiden paikkakuntien sijoitusta harmausvertailussa paransivat marraskuun sateet: mitä lähempänä Suomenlahden rannikkoa ollaan, sitä suurempi on marraskuun sadekertymä. Eikä epäilystäkään, etteikö maisema näyttäisi marraskuisessa sateessa umpiharmaalta!

Sumuinen ja hämärä Porvoo lähellä talvipäivänseisausta. — Myös Porvoo on oiva paikka juhlistaa harmautta, sillä paikkakunta oli harmausvertailun sijalla kymmenen. Kuva: Markus Mäntykannas

Helsinki 37. harmain

Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomenlahden äärellä sijaitseva Helsinki olisi myös sijoittunut vertailussa korkealle, mutta lopulta Helsinki oli vasta sijalla 37. Kun monilla hyvin harmailla paikkakunnilla marraskuun suhteellinen ilmankosteus ylitti 90 % ja kuukauden keskimääräinen pilvisyys oli yli 85 %, jäivät nämä arvot pienemmiksi Helsingissä.

Helsingissä marraskuun keskimääräinen suhteellinen ilmankosteus oli 87%, kokonaispilvisyys 83,3 % ja sademäärä 69 millimetriä. Valoisan ajan kesto Vuoden harmaimpana päivänä 11. marraskuuta on kärkikastia, 7 tuntia ja 52 minuuttia. Valoisan ajan suuruus ja monia muita paikkakuntia pienemmät pilvisyys- ja ilmankosteusarvot vähensivät Helsingin harmauspisteitä. Helsinki on tyypillisesti marraskuussa tuulinen kaupunki, mikä lisää haihduntaa, vähentää ilmassa vellovaa kosteutta ja joskus jopa repii pilvipeitettä auki.

Euroopan mittapuulla Helsinki on kuitenkin täydellinen paikka juhlia vuoden harmainta ajankohtaa. Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Helsinki oli marraskuussa Euroopan harmain pääkaupunki! Todennäköisesti Helsinki yltäisi kärkisijoille myös kansainvälisessä vertailussa.

Lue tarkemmin ilmankosteudesta: Ilmankosteus kertoo, kuinka paljon ilmaan on sitoutunut näkymätöntä vesihöyryä

Syksyllä varsinkin etelässä osa sateesta tulee marraskuussakin vetenä. — Helsingissä on marraskuussa runsaasti harmaita päiviä. Aurinko paistaa keskimäärin vain 34 tunnin ajan marraskuun aikana. Kuva: Markku Kuisma

Pilvisimmät paikkakunnat marraskuussa

Kun tarkastelimme 100 suurimman paikkakunnan pilvisyyttä, huomasimme, että marraskuussa kokonaispilvisyys oli vertailukaudella 1991–2020 suurin maamme itäpuoliskolla. Pilvisimmät paikkakunnat olivat Kontiolahti, Lieksa, Joensuu, Sotkamo ja Kuusamo, missä kaikissa marraskuun keskimääräinen pilvisyys oli yli 90 %.

Marraskuun pilvisimmät paikkakunnat top 5
Sijoitus ja paikkakunta	Keskimääräinen pilvisyys marraskuussa	Sijoitus harmausvertailussa
1. Kontiolahti	90,82 %	8.
2. Lieksa	90,74 %	74.
3. Joensuu	90,52 %	39.
4. Sotkamo	90,25 %	13.
5. Kuusamo	90,14 %	6.

Meteorologisesti tälle tulokselle on melko simppeli selitys. Itäisessä Suomessa kaukana merialueista tuulee vähemmän kuin muualla maassa. Myrskytuulten vaikutukset eivät yleensä yllä maamme itäkolkkaan, ja mitä vähemmän talvikuukausina tuulee, sen pilvisempää sää keskimäärin on. Tämä johtuu siitä, että tuuli haihduttaa tehokkaasti kosteutta ja rikkoo pilvipeitettä, mutta jos tuulta ei ole, pilvet ja sumut pysyvät paremmin kasassa.

Pilvinen syyspäivä. — Marraskuussa taivas on usein pilvien tai sumupilven peitossa, koska ilmassa on runsaasti kosteutta. Kuva: Ari Branthin

Näillä paikkakunnilla suurin ilmankosteus marraskuussa

Siirrytään seuraavaksi tarkastelemaan, missä 100 suurimmasta paikkakunnasta oli korkein suhteellinen ilmankosteus marraskuussa. Tässä näkyi olevan jo enemmän maantieteellistä hajontaa, sillä kuntia löytyi niin lännestä, pohjoisesta kuin idästäkin.

Marraskuun korkeimmat suhteelliset ilmankosteudet top 5
Sijoitus ja paikkakunta	Keskimääräinen suhteellinen ilmankosteus marraskuussa	Sijoitus harmausvertailussa
1. Iisalmi	95 %	3.
2. Rovaniemi	94 %	5.
3. Nivala	93 %	91.
4. Forssa	93 %	64.
5. Kankaanpää	93 %	35.

Mikä kosteimpia paikkakuntia sitten yhdistää?

Todennäköisesti se, että ne sijaitsevat sisämaassa, eivätkä Itämeren rannalla. Äkkiseltään toki voisi kuvitella, että ilma olisi kosteinta meren äärellä, mutta itse asiassa ilman suhteellinen kosteus oli marraskuussa pienin meren äärellä sijaitsevilla paikkakunnilla. Tuuli toimii tässäkin tärkeänä tekijänä: ilmassa on talvisin usein enemmän kosteutta, jos ei tuule, koska esimerkiksi sumuja muodostuu silloin helpommin. Tuuli rikkoo tehokkaasti sumun rakenteen.

Tutustu myös tähän: Näin syntyy sumupilvi

Harmaus — Suuri ilmankosteus johtaa marraskuisin sumuihin ja sumupilviin, tihkusateitakin voi esiintyä lauhassa säätyypissä. Kuva: Markus Mäntykannas

Sateisimmat paikkakunnat

Harmautta korostava tekijä on myös sade. Kun ruska-aika päättyy ja taivaalle kerääntyy sadepilviä, muuttuu maisema entistäkin harmaammaksi. Marraskuinen sade vie viimeisetkin värit menneessään korostaen harmaan eri sävyjä.

Tilastojen mukaan marraskuussa sataa eniten eteläisen ja lounaisen Suomen rannikkoalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän selvityksen sateisimmat paikkakunnat marraskuussa olivat Salo, Lohja, Loviisa, Porvoo ja Sipoo.

Suurimmat sadekertymät marrakuussa
Sijoitus ja paikkakunta	Marraskuun sademäärä keskimäärin	Sijoitus harmausvertailussa
1. Salo	85 mm	4.
2. Loviisa (jaettu sija)	75 mm	7.
2. Lohja (jaettu sija)	75 mm	9.
2. Porvoo (jaettu sija)	75 mm	10.
2. Sipoo (jaettu sija)	75 mm	11.

Salo otti kirkkaasti ykkössijan 85 millimetrin kuukausisademäärällä. Loviisassa, Lohjalla, Porvoossa ja Sipoossa sademäärä oli marraskuussa noin 75 millimetriä, eli nämä paikkakunnat jakavat kakkossijan.

Marraskuun sateisimpien kuntien sijaitseminen Itämeren läheisyydessä ei tule yllätyksenä. Kun meri on vielä jäätön ja merivesi on ilmaa lämpimämpää, on tyypillistä, että tämä yhtälö voimistaa sateita merialueella ja rannikon tuntumassa. Tämän vuoksi syyskuukausina ja alkutalvesta sataa eniten meren läheisyydessä.

Lue myös: Näin sade saa alkunsa

Harmaa maisema järvellä — Marraskuun suurimmat sadekertymät painottuvat etelä- ja lounaisrannikon läheisyyteen. Marraskuinen sade korostaa harmautta. Kuva: Markus Mäntykannas

Loppusanat

Tämän selvityksen tehtyämme olemme yhä vakuuttuneempia siitä, että Suomi on marraskuussa umpiharmaa maa. Kun vuoden 2018 selvityksessä kävi ilmi, että Helsinki on Euroopan harmain pääkaupunki, niin nyt selvisi, että Suomesta löytyy vielä 36 Helsinkiäkin harmaampaa paikkakuntaa.

Vuoden harmain päivä koittaa lauantaina marraskuun 11. päivänä, jolloin on taas aika juhlistaa harmaata kansallissäätämme. Save the date!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 18.10.2023 klo 10.38