Joulukuu oli tavanomaista lauhempi – Hannes-myrsky runteli Suomea
Joulukuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lauhempi, ja sateita tuli osassa Suomea tavanomainen määrä, Lapissa paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Hannes-myrsky aiheutti vahinkoja laajalla alueella joulukuun lopussa.
Joulukuu oli suuressa osassa maata lauhempi kuin keskimääräinen joulukuu vuosina 1991–2020. Ainoastaan Lapissa joulukuu oli pohjoista kohden alueittain keskilämpötilaltaan tavanomainen, paikoin jopa tavanomaista viileämpi. Maan etelä- ja keskiosassa päättynyt joulukuu oli peräti 3–4 astetta tavanomaista lämpimämpi.
Syy joulukuun lauhaan säähän löytyi suursäätilasta. Atlantilta lounaan puolelta tulevien lauhan ilman aaltojen, matalapaineiden ja niihin liittyvien sateiden reitti pysyi Suomen yllä joulukuussa jouluviikon alkuun asti. Jouluviikolle Suomen ja pohjoisen Euroopan ylle alkoi vahvistua korkeapaine, ja ilmavirtausten reitti Suomeen alkoi vähitellen kääntyä puhaltamaan pohjoisen puolelta. Hannes-myrskyn myötä korkeapaineen väistyttyäkin ilmavirtaus kävi Suomeen pohjoisesta, ja sateet tulivat koko maassa lumena.
Joulukuun ylin lämpötila +8,9 astetta ja alin −36,2 astetta
Joulukuun korkein mitattu lämpötila oli 10.12. Jomalassa, Maarianhaminan lentoasemalla mitattu +8,9 astetta. Lukema jäi vielä kauas ennätyksellisestä, Suomen joulukuun mittaushistorian lämpöennätys on 20.12.2015 Porin Kokemäessä mitattu +11,3 astetta.
Joulukuun alin lämpötila puolestaan oli 31.12. Muonion Oustajärvellä mitattu -36,2 astetta, joka mitattiin vuoden viimeisen tunnin aikana. Kylmin joulukuussa mitattu lämpötila Suomen mittaushistoriassa on 21.12.1919 Pielisjärvellä mitattu -47,0 asteen lämpötila.
Joulukuu oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi vuosiin 1991–2020 verrattuna, ainoastaan Lapissa oli pohjoista kohden alueittain keskilämpötilaltaan tavanomainen, paikoin jopa kylmä joulukuu. Maan etelä- ja keskiosassa kuukausi oli peräti 3–4 astetta tavanomaista lämpimämpi.
Lapissa joulukuu oli sademäärältään jopa ennätyksellinen
Joulukuussa satoi Ilmatieteen laitoksen mukaan eniten Ristijärven Mustavaarassa, jossa sademäärä oli vedeksi muutettuna 94 millimetriä.
Suuressa osassa maata sateita tuli joulukuussa vuosien 1991–2020 keskiarvoon verrattuna enimmäkseen tavanomainen määrä.
Lapissa sateita tuli kuitenkin enemmän kuin tavanomaisessa joulukuussa, ja esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä joulukuu oli havaintoaseman 115 vuoden mittaushistoriassa kaikkein sateisin.
Lapissa sateisuutta selittänee se, että Suomessa vallitsi suuren osan kuukautta lauha lounaisvirtaus, joka toi mukanaan Atlantilta matalapaineen keskuksia ja niihin liittyviä sateita. Keskimääräisenä vuonna sateet kulkevat eteläisempää reittiä, ja laajat sadealueet eivät kulkeudu Lappiin, vaan pysyvät Suomessa etelämpänä.
Suurin mitattu lumensyvyys oli Kittilän Kenttärovan sekä Inarin Saariselän havaintoasemalla 26.12. mitattu 71 senttimetriä.
Lokakuussa myrskypäiviä oli melko tavanomainen määrä, yksi niistä oli Hannes-myrsky
Joulukuussa mitattiin myrskyä eli yli 21 m/s keskituulen nopeus yhteensä viitenä päivänä: 25., 27., 28., 29. ja 30.12. Näistä 27.12. alkoi laajat tuhot aiheuttanut Hannes-myrsky.
Myrskypäivätilastoissa, joita on pidetty 2006–2025, myrskypäivien lukema oli päättyneessä joulukuussa melko keskimääräinen. Tavanomaisessa joulukuussa tällä aikavälillä myrskyjen lukumäärä oli 5,7 kappaletta, ja aikavälin myrskyisimpänä vuonna 2011 myrskypäiviä oli yhteensä peräti 16 kappaletta.
Joulukuun voimakkaimmat tuulet mitattiin 27.12. Hannes-myrskyn yhteydessä Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla. Siellä voimakkain 10 minuutin keskituuli oli 31,4 m/s ja puuska 37,2 m/s.
Suomen mittaushistorian 10 minuutin keskituulen ennätys on 1.11.2024 Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla mitattu 33,5 m/s keskituuli. Se on Suomessa ainoa kerta, kun keskituulen voimakkuus on yltänyt hirmumyrskylukemiin. Hirmumyrskystä puhutaan, kun keskituulen voimakkuus on vähintään 33,0 m/s.
Suomen puuskaennätys automaattihavaintojen aikakaudella puolestaan on 2.1.2019 Aapeli-myrskyssä Kökarin Bogskärin havaintoasemalla mitattu 41,6 m/s puuska.
Hannes-myrskyssä sähköt olivat poikki yli 180 000 asiakkaalta
Hannes-myrsky riehui Suomessa 27.12. Se aiheutti runsaasti vahinkoja, esimerkiksi kaatuneita puita. Hannes-myrskyn seurauksena sähköt olivat poikki samanaikaisesti enimmillään yli 180 000 asiakkaalta.
Myrskyn tuhovoimaa voimisti tuulen suunta; tuulet puhalsivat meillä luoteesta myrskyn ollessa voimakkaimmillaan. Lounaistuulet ovat Suomessa luoteistuulia yleisempiä, ja sen seurauksena puusto on vahvistunut kestämään lounaistuulta paremmin kuin luoteistuulta. Lisäksi maa ei laajalti ollut Hannes-myrskyn aikaan vielä roudassa, mikä lisäsi kaatuneiden puiden määrää.
Terminen talvi ei päässyt joulukuussa juuri etenemään
Termisen talven voidaan katsoa suurella todennäköisyydellä alkaneen ainoastaan Lapissa, jossa terminen talvi on saattanut alkaa jo marraskuun alussa.
Suurissa kaupungeissa Oulun korkeudelle asti vuorokauden keskilämpötilat pysyttelivät termisen syksyn lukemissa 27.12. tienoille asti, sen jälkeen on mahdollista, että terminen talvi on saattanut alkaa. Kuitenkin vasta tulevat viikot näyttävät, onko kylmeneminen termisen talven lukemiin ollut vain väliaikaista vai pysyvää.
Tilastoihin jäävät termisten vuodenaikojen alkamisajat määritetään aina Ilmatieteen laitoksella vasta sen jälkeen, kun koko maassa ollaan selvästi uuden termisen vuodenajan puolella.
Lähde tilastotiedoille: Ilmatieteen laitos
Lue seuraavaksi: Suomen sää tammikuussa tilastojen mukaan
