Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Tutkimus: Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen – koivun kukinta tänä vuonna mahdollisesti viime vuotta runsaampaa
    Uutiset |

    Tutkimus: Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen – koivun kukinta tänä vuonna mahdollisesti viime vuotta runsaampaa

    Koivut hiirenkorvalla Vaasassa huhtikuussa 2019.
    Siitepölykausi kestää Suomessa keväästä loppukesään. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 28.4.2019

    Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, kertoo Ilmatieteen laitos.

    Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti COVID-19-tartunnan itämisaikaa.

    Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia. Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. 

    "Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet."

    Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten koronan rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

    Lue myös: Siitepöly: Miljoona suomalaista oirehtii

    “Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää”

    Tutkimuksen mukaan siitepölylle altistumista on hyvä yrittää vähentää.

    – On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, sanoo tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

    Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta.

    Hiirenkorvia rantakoivussa Nokialla huhtikuussa 2020.
    Viime vuonna koivun kukinta oli heikko. Kuva: Pirjo Räisänen, Nokia, 25.4.2020

    Millainen siitepölykausi tänä vuonna on tulossa?

    Siitepölykausi kestää Suomessa keväästä loppukesään. Tavallisesti maalis–huhtikuussa kukkivat leppä ja pähkinäpensas, koivu kukkii huhti–kesäkuussa. Lisäksi Suomeen voi kulkeutua kaukokulkeumia ennen varsinaisen kukinnan alkua. Kesällä allergiaoireita aiheuttavat heinät ja pujo.

    Tulevaa siitepölykautta pystytään ennakoimaan tarkemmin myöhemmin julkaistavan Luonnonvarakeskuksen norkkolaskennan tulosten perusteella. Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien.

    – Koivulla tyypillisesti runsasta kukintaa seuraa seuraavana vuonna heikompi kukinta ja toisinpäin. Viime vuonna koivun kukinta oli hyvin heikko, joten sen perusteella odotamme vähintään keskimääräistä koivun kukintaa tälle vuodelle. Lepällä vuosien välinen vaihtelu on pienempää. Lepän kukintaan vaikuttaa myös se, tuleeko kova takatalvi juuri silloin, kun norkot ovat aukeamassa. Jos näin käy, suuri osa norkoista voi tuhoutua, jolloin siitepölymäärä jää pieneksi. Osa siitepölystä toki tulee kaukokulkeumina. Kevään mittaan on ilmassa muitakin siitepölyjä, mutta leppä ja koivu tuottavat siitepölystä suurimman osan, toteaa dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.

    Siitepölytilannetta voi seurata kevään mittaan Forecan sivuilta siitepölytiedotteesta.

    Lähteitä: Ilmatieteen laitos: Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä COVID-19-tartuntatiheyteen

    PNAS: Higher airborne pollen concentrations correlated with increased SARS-CoV-2 infection rates, as evidenced from 31 countries across the globe

    Foreca

    Päivitetty 9.3. klo 12.28

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa