Pohjois-Atlantille voi syntyä ennätyksiä hipova hirmumyrsky, kurssi kohti Eurooppaa

Tammikuu on tyypillisesti Pohjois-Atlantilla yksi myrskyisimpiä kuukausia. Alkavalla viikolla voimakas matalapaine vaikuttaa Länsi-Euroopan säähän tuoden rankkasateita ja tulvimista. Eurooppalainen sääennustemalli väläyttää, että viikon puolivälin jälkeen Pohjois-Atlantilla voisi syntyä ennätyksiä hipova hirmumyrsky. Voimakkaan matalapaineen reitti ja voimakkuus ovat vielä epävarmoja, mutta kyseessä on todennäköisesti yksi alkavan viikon merkittävimmistä säätapahtumista pohjoisella pallonpuoliskolla.
Kun pohjois-etelä-suuntaiset lämpötilaerot paisuvat Atlantilla talviaikana suuriksi, on tuloksena voimakkaita matalapaineita. Osa niistä voimistuu myrskyiksi saakka, harvakseltaan kohtaamme myös keskileveysasteilla esiintyviä hirmumyrskyjä. Mitä suurempia lämpötilaeroja pohjois-etelä-suunnassa syntyy, sitä rajummiksi myrskyt voivat äityä.
Lue myös: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero
Suomessa hirmumyrskyksi määritellään tilanne, jossa 10 minuutin tuulen keskinopeus on yli 33 m/s. Suomen mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky, Lyly, koettiin viime vuonna marraskuun ensimmäisenä päivänä, kun Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla tuulen nopeus oli enimmillään 33,5 m/s.
"Ennuste on huomiota herättävä ennen kaikkea hälyttävän alhaisen ilmanpaineen vuoksi. Eurooppalaisen mallin mukaan matalapaine voi syvetä niin voimakkaaksi, että sen keskuksessa ilmanpaine laskee alle 925 hPa:iin ja keskituuli keskuksen ympärillä on jopa yli 40 m/s. Näin voimakas matalapaine voisi jo hipoa ennätyksiä Pohjois-Atlantilla."
Hirmumyrskyjä esiintyy ennen kaikkea tropiikissa ja harvakseltaan myös keskileveysasteilla. Tropiikissa syntyviä hirmumyrskyjä kutsutaan trooppisiksi hirmumyrskyiksi, ja niiden syntymekanismi poikkeaa merkittävästi korkeammilla leveysasteilla koettavista voimakkaista myrskyistä.
Lue myös: Mikä on hirmumyrsky ja voiko niitä esiintyä Suomessa?
Tällä hetkellä eurooppalaisessa ennustemallissa (ECMWF) on viitteitä siitä, että 20. tammikuuta alkavalla viikolla Pohjois-Atlantilla syntyy harvinaisen voimakas myrsky, joka syvenee hirmumyrskyksi saakka. Matalapaine saa ennusteen mukaan alkunsa Yhdysvaltojen kaakkoisrannikolla ja sen ennustetaan voimistuvan räjähdysmäisesti Pohjois-Atlantin ylityksen aikana. Myrskyn rata suuntaa kohti Eurooppaa ja sen voimakkuuden on ennustettu hipovan ennätyksiä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Alkuviikolla ensimmäinen sykloni vaikuttaa Euroopassa
Alkavalla viikolla ensimmäinen voimakas matalapaine, sykloni, vaikuttaa Euroopan säähän ennen kaikkea Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Rankkoja sateita, voimakkaita ukkosia ja tuulen puuskia sekä mahdollisesti myös trombeja koetaan maanantaista lähtien.
Maanantaina voimakkaan matalapaineen keskus sijaitsee Azoreilla. Vaaraa aiheuttavan sään todennäköisyys kasvaa monissa pohjoismaalaisten suosimissa lomakohteissa, kuten esimerkiksi Madeiran saarella, Portugalin rannikolla ja Espanjan lounaiskolkassa. Alkuviikon edetessä samainen matalapaine tuo rankkoja sateita laajemmalle alueelle Iberian niemimaalle, ja paikoitellen myös Ranska ottaa osumaa. Ennustetut sadekertymät ovat maanantain ja torstain välillä Iberian niemimaan länsiosassa paikoitellen yli 100 millimetriä, mutta paikallisesti 150–200 millimetrin kertymät ovat mahdollisia.
Rankkasateet voivat johtaa tulvimiseen ja maanvyöryihin. Voimakkaat tuuletkin aiheuttavat harmia.

Ennuste: Pohjois-Atlantille kehittyy harvinainen hirmumyrsky
Alkuviikon jälkeen mielenkiinto siirtyy Yhdysvaltojen kaakkoisosiin. Siellä lämpötilaerojen ennustetaan tiistain ja keskiviikon korvilla paisuvan erittäin suuriksi siten, että pakkasia mitataan Floridan osavaltion pohjoisosassa, kun taas osavaltion eteläisiä osia hipoo trooppisen kuuma ja kostea ilmamassa. ECMWF:n ennusteen mukaan tähän rajamaastoon kehittyy matalapaine, joka voimistuu erittäin nopeasti viikon puolivälissä. Räjähdysmäistä voimistumista, syklogeneesia, tukee se, että matalapaine liikkuu lämpimän Golfvirran alueella.
Ennusteen mukaan matalapaine saavuttaisi hirmumyrskyn voimakkuuden torstaina, jolloin myrskyn keskus on Azoreiden saarten luoteispuolella. Tästä eteenpäin ennusteissa on epävarmuutta, suuntaako voimakas myrsky kohti Iberian niemimaata, Ranskaa vai Islantia. Eurooppalainen säämalli (ECMWF) ennustaa hirmumyrskyn hipovan Irlantia ja siirtyvän sen jälkeen kohti Islantia, kun taas amerikkalainen malli (GFS) suuntaa myrskyn kohti Iberian niemimaata ja Ranskaa. Amerikkalaisessa säämallissa myrsky on hieman vaisumpi kuin eurooppalaisessa ennusteessa, mutta merkittävää tuhopotentiaalia on joka tapauksessa, jos myrskyn vaikutus yltää kunnolla maa-alueille.

Ennuste on huomiota herättävä ennen kaikkea hälyttävän alhaisen ilmanpaineen vuoksi. Eurooppalaisen mallin mukaan matalapaine voi syvetä niin voimakkaaksi, että sen keskuksessa ilmanpaine laskee alle 925 hPa:iin ja keskituuli keskuksen ympärillä on jopa yli 40 m/s. Näin voimakas matalapaine voisi jo hipoa ennätyksiä Pohjois-Atlantilla. Tiettävästi alhaisin Pohjois-Atlantilla mitattu ilmanpaine keskileveysasteiden matalapaineessa on 916 hPa. Lukema havaittiin tammikuussa vuonna 1993. Maa-alueilla alhaisin ilmanpaine Euroopassa on Islannin Haimaeyn saarella 2.12.1929 mitattu 920 hPa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Myrskyn reittiin ja voimakkuuteen liittyy tällä hetkellä vielä epävarmuutta, mutta todennäköisesti se tulee vaikuttamaan 20. tammikuuta alkavan viikon loppupuolella ainakin läntisen Euroopan säähän. Vaaravyöhykkeellä ovat Britteinsaaret, Iberian niemimaa, Islanti ja Ranska. Jos myrsky yltyy hirmumyrskyksi, voi se laukaista yli 15-metrisiä aaltoja, ja rajuimmat tuulen puuskat sen keskuksen läheisyydessä ovat yli 50 m/s.
Vielä on liian aikaista sanoa, vaikuttaako hurja myrsky Suomen säähän. Seurataan tilanteen kehitystä mielenkiinnolla!
Lue seuraavaksi: Kuukausiennuste muuttui yhden viikon osalta – paukkupakkasia näkyvissä hetkeksi