Paikanna

    Mikä on hirmumyrsky ja voiko niitä esiintyä Suomessa?

    Trooppiset sääilmiöt
    Kaksi hurrikaania Yhdysvaltojen edustalla Pohjois-Atlantilla. Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi sekä Pohjois-Atlantilla että Tyynen valtameren itäosassa.
    Kaksi hurrikaania Yhdysvaltojen edustalla Pohjois-Atlantilla. Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren itäosassa. Kuva: Pixabay

    Hirmumyrskyksi kutsutaan tilannetta, jossa tuulen 10 minuutin keskinopeus ylittää 33 m/s. Trooppisia hirmumyrskyjä ovat hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset syklonit, mutta harvakseltaan myös keskileveysasteilla voi esiintyä hirmumyrskyjä.

    Trooppisten hirmumyrskyjen ja keskileveysasteilla syntyvien voimakkaiden myrskyjen syntytapa poikkeaa kuitenkin merkittävästi toisistaan. Trooppiset hirmumyrskyt ovat myös yleisempiä ja voimakkaampia kuin keskileveysasteilla esiintyvät hirmumyrskyt.

    Lue myös nämä:

    La Niña voi lisätä hurrikaanien ja muidenkin trooppisten hirmumyrskyjen todennäköisyyttä tietyillä alueilla.
    Trooppisissa hirmumyrskyissä keskituulen nopeus voi olla jopa yli 50 m/s lähellä myrskyn silmää. Kuva: Pixabay

    Näin syntyy trooppinen hirmumyrsky

    Trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy päiväntasaajan molemmin puolin tropiikissa ja toisinaan myös subtropiikissa leveysasteilla 5–30°, mutta aivan päiväntasaajan tuntumassa niitä ei koskaan tavata. Coriolis-voiman puuttuminen päiväntasaajalla estää matalapaineiden voimistumisen ja tarvittavan pyörimisliikkeen, eikä niistä täten pääse syntymään myrskyjä.

    Trooppinen hirmumyrsky saa usein alkunsa yksittäisistä ukkoskuuroista, jotka liittoutuvat ja joiden yhteyteen muodostuu matalapaineen keskus. Jos matalapaine ajautuu lämpimän, vähintään 26-asteisen ja tarpeeksi suuren merialueen ylle, voi se alkaa voimistua. Ilmakehän tuuliväänteen tulisi myös mielellään olla pieni, eli tuulen nopeus ja suunta ei saisi vaihdella eri ilmakerrosten välillä.

    Lue myös: Sää ja urheiluankkuri: Mervi Kallio kohtasi työmatkallaan taifuunin, jota hän ei unohda ikinä – "Hotellilta ei saanut liikkua ulos"

    Trooppisten hirmumyrskyjen nimitys vaihtelee eri puolilla maapalloa. Pohjois-Atlantilla ja itäisellä Tyynellä valtamerellä ne ovat hurrikaaneja, läntisellä Tyynellä valtamerellä taifuuneja ja Intian valtamerellä trooppisia sykloneja.
    Trooppisten hirmumyrskyjen nimitys vaihtelee eri puolilla maapalloa. Pohjois-Atlantilla ja itäisellä Tyynellä valtamerellä ne ovat hurrikaaneja, läntisellä Tyynellä valtamerellä päiväntasaajan pohjoispuolella taifuuneja ja Intian valtamerellä trooppisia sykloneja. Kuva: Foreca

    Hirmumyrskyt keskileveysasteilla ja Suomessa

    Tropiikin ja subtropiikin ulkopuolellakin voi esiintyä hirmumyrskyjä, joiden yhteydessä 10 minuutin keskituuli ylittää 33 m/s. Tällöin keskileveysasteiden matalapaine on päässyt syvenemään hyvin voimakkaaksi myrskyksi – tyypillisesti näin käy Pohjois-Atlantilla tai Etelämerellä. Toisinaan Atlantin valtameren pohjoisosiin voi ajautua myös hurrikaanin jäänteitä, ja niiden yhteydessä tavataan hirmumyrskytuulia.

    Hirmumyrskytuulia havaitaan harvakseltaan myös Välimerellä esiintyvien medikaanien yhteydessä, mutta keskimäärin tällaisia tapauksia on vain yksi tai pari vuodessa. Medikaanin syntyminen kuitenkin poikkeaa selvästi muista voimakkaista matalapaineista.

    Lue lisää: Mikä on medikaani ja miten se syntyy?

    Suomessa ei havaintohistoriamme aikana tiettävästi kertaakaan ole esiintynyt hirmumyrskyä, mutta Ruotsin ja Norjan aluevesillä niitä on havaittu. Lähimpänä virallista hirmumyrskyrajaa käytiin Suomessa Aapeli-myrskyn yhteydessä tammikuun alussa 2019, jolloin keskituuli oli voimakkaimmillaan Kökarin Bogskärissä 32,5 m/s. Periaatteessa on siis täysin mahdollista, että tulevaisuudessa Suomessakin koetaan mittaushistoriamme ensimmäinen virallinen hirmumyrsky.

    Aapeli-myrskyn aiheuttamaa tuhoa Vaasan edustalla tammikuussa 2019.
    Aapeli-myrskyn aiheuttamaa tuhoa Vaasan edustalla tammikuussa 2019. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, tammikuu 2019

    Keskileveysasteilla matalapaine voi syventyä myrskyksi ja siitä edelleen hirmumyrskyksi alueilla, missä on voimakkaita lämpötilaeroja ja mielellään myös verrattain lämmintä merivettä. Meriveden ei kuitenkaan tarvitse olla trooppisten hirmumyrskyjen tapaan vähintään 26-asteista, vaan riittää, että se on selvästi ympäröivää ilmaa lämpimämpää. Tällöin matalapaineelle on tarjolla riittävästi polttoainetta – vesihöyryä – jotta se pääsee syvenemään.

    Keskileveysasteilla matalapaineen syveneminen on kuitenkin rajallista: yleensä voimakkaimmillaankin se saavuttaa enintään ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden. Planeettamme voimakkaimmat tuulet havaitaankin tyypillisesti trooppisten hirmumyrskyjen yhteydessä.

    Lue seuraavaksi: Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa

    Päivitetty 18.11. klo 15.40

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa