Paikanna

    Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa

    Myrskyt Suomessa
    Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla.
    Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla. Kuva: Matti Hietala, Lohtaja, 17.9.2020

    Myrskyt saapuvat Suomeen yleensä Pohjois-Atlantilta, missä ne syntyvät voimakkaiden pohjois-eteläsuuntaisten lämpötilaerojen seurauksena. Myrskyisin kuukausi on tyypillisesti joulukuu.

    Yhdysvaltojen itärannikolta kohti Islantia levittyy myrskykehitykselle otollinen alue. Keskileveysasteiden matalapaine voi voimistua myrskyksi saakka, jos ilmakehän pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot ovat suuria ja alla on verrattain lämmintä merivettä.

    Myrskystä puhutaan Suomessa, kun tuulen 10 minuutin keskiarvo ylittää 21 m/s. Myrskyjä esiintyy meillä lähinnä merialueilla ja tuntureiden huipuilla. Muualla maa-alueilla tuuli voi käväistä myrskylukemissa vain voimakkaampien tuulenpuuskien aikana.

    Myrsky syntyy ilmamassojen kohtaamisvyöhykkeellä

    Keskileveysasteiden matalapaineet saavat usein alkunsa siellä, missä lämmin ja kylmä ilmamassa joutuvat törmäyskurssille. Erityisesti Yhdysvaltojen itärannikko suosii myrskykehitystä: kun kuiva ja kylmä mannerilma ajautuu lämpimän ja kostean ilmamassan alueelle, voi matalapaine syntyä ja voimistua nopeasti. Lämmin Golfvirta antaa myrskykehitykselle lisäpontta.

    Myrskykehitys ja tuulten voimistuminen perustuvat siihen, että lämpötilaerojen seurauksena syntyy myös ilmanpaine-eroja: kylmä ilma on lämmintä tiheämpää. Fysiikan lakien mukaan luonto pyrkii aina tasapainotilaan, ja keskileveysasteiden myrskyjen tarkoituksena onkin tasoittaa eri leveysasteiden välisiä ilmanpaine- ja lämpötilaeroja.

    Voimakkailla matalapaineilla on siis tärkeä tehtävä. Ilman niitä Suomen talvet olisivat selvästi nykyistä kylmempiä, sillä lämmintä ilmaa ei kulkeutuisi meille Atlantilta samalla mitalla.

    Lue myös: Mikä on suihkuvirtausten tehtävä?

    Etelä- ja Keski-Euroopan yllä oleva lämmin ilmamassa leviää ensi viikon alussa kohti pohjoista. Eteläisessä Ruotsissa asti lämpötila voi nousta 20–25 asteeseen. Suomi on viileämmän ilmamassan puolella. Suuressa osassa Suomea lämpötila jää 15 asteen tienoille, Lapissa paikoin alle kymmeneenkin asteeseen.
    Matalapaineet ja myrskyt syntyvät ilmamassojen rajavyöhykkeelle. Yleensä etelässä on keskileveysasteiden lämmintä ja kosteaa ilmaa, kun taas pohjoisessa on vastassa kuivempaa ja kylmempää polaarista ilmamassaa. Kuva: Foreca

    Suomi on myrskyradan loppupäässä

    Suomea kutsutaan usein "matalapaineiden hautausmaaksi", eikä ihmekään, sillä useat Atlantin matalapaineet ajautuvat länsivirtausten mukana kohti Suomea ja täyttyvät eli heikkenevät päällämme.

    Atlantin myrskyt ovat voimakkaimmillaan lämpimän merialueen yllä, mutta heikkenevät ajautuessaan Fennoskandian ylle. Tämän vuoksi Norjan rantakaistaleella tuulet ovat usein merkittävästi voimakkaampia kuin esimerkiksi Itämerellä.

    Keskileveysasteiden myrskyt voivat toisinaan saavuttaa jopa hirmumyrskyn voimakkuuden (keskituuli vähintään 33 m/s) Pohjois-Atlantin yllä, mutta näin voimakkaita myrskyjä ei ole Suomen merialueilla digitoidun mittaushistorian aikana havaittu.

    Joulukuussa myrskyää eniten

    Kevät ja kesä ovat tilastojen valossa vähämyrskyisintä aikaa Suomessa. Tällöin lämpötilaerot eri leveysasteiden välillä tasoittuvat ja varsinkin keväällä ilmakehä on verrattain kuiva, joten myrskyille ei ole tarjolla paljoakaan polttoainetta.

    Myrskyjen määrä lisääntyy Suomessa syksyn aikana. Sitä mukaa kun pohjoinen napa-alue kylmenee, lämpötilaerot eri leveyspiirien välillä kasvavat.

    Vuoden myrskyisimmät kuukaudet Suomessa ovat tilastojen valossa marras-, joulu- ja tammikuu. Keskimäärin myrskypäiviä on Suomessa vuosittain 27 kappaletta, kun tarkastelee tilastoja vuosina 2006–2021.

    Myrskypäivien lukumäärä Suomessa
    Vuosi Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Yht.
    2006 1   1   1       1 3 4 6 17
    2007 10     5   2 1 2 3 2 5 9 39
    2008 5 7 1     1   3 1 6 7 4 35
    2009 4     1 2     1 1 4   4 17
    2010 2 2 1     1   3   6 4 6 25
    2011 2 2 4 1 1 1     3 2 3 16 35
    2012 3 3 4     1   1 3 3 4 2 24
    2013   1 3 1         1 1 6 11 24
    2014   3 4     1     2 1 1 4 16
    2015 6 4 1 3 2       2 1 7 9 35
    2016 4 1     1 4   1 2   4 6 23
    2017 9 1 3     2   1 1 4 2 6 29
    2018 5         1   2 5 6 2 5 26
    2019 7 6 3 2 1 1 1   1 4 0 5 31
    2020 8 10 7 5   2     3 1 6 2 44
    2021 4 0 6 4 2 1 0 1 1 6 4 1 30
    2022 9 5 2                    
    Keskiarvo 4,6 2,6 2,4 1,4 0,6 1,1 0,1 0,9 1,9 3,1 3,7 6 28

    Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

    Lue seuraavaksi: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero

    Päivitetty 4.4.2022 klo 14.05

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Sääuutiset ja blogi

    Luetuimmat sääuutiset

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa