Paikanna

    Tuuli – miksi ilma liikkuu?

    Tuulet
    Puuskittaista tuulta Sauvossa.
    Tuuli taivuttaa puita. Tuulen nopeutta mitataan useilla eri asteikoilla, tunnetuimmat lienevät m/s ja km/h. Kuva: Foreca

    Tuuli saa energiansa ilmanpaineen eroista. Ilmanpaine-ero aiheuttaa voiman, joka saa ilman liikkumaan maapalloon nähden. Voimakkaimmat tuulet syntyvät yläilmakehän suihkuvirtauksissa.

    Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapalloon. Tuuli saa energiansa ilmanpaineen eroista, jotka taas syntyvät, kun auringon lämmitys jakautuu maapallolle epätasaisesti. Tuulen voimakkuus on yleensä sitä suurempi, mitä suurempi vaakasuuntainen lämpötilaero on. Voimakkaimmat ilmakehässä havaittavat tuulet, yläilmakehän suihkuvirtaukset, syntyvät kun napa-alueiden kylmä polaari-ilma ja keskileveysasteiden lämmin ilmamassa törmäävät toisiinsa.

    Suuren mittakaavan tuuli syntyy, kun paine-erovoima pyrkii tasoittamaan ilmanpaineen eroa matala- ja korkeapaineiden välillä. Tuulen voimakkuus riippuu tästä paine-eron suuruudesta. Suurin paine-erovoima syntyy voimakkaiden matalapaineiden yhteyteen. Pienessä mittakaavassa, kuten vaikkapa tuulenpuuskissa tai trombeissa, tuulen syntyyn vaikuttaa myös muita tekijöitä.

    Mikä vaikuttaa tuulen suuntaan?

    Tuulen suunta määräytyy korkea- ja matalapaineen keskusten mukaan. Paine-erovoima yksin saisi aikaan ilmavirtauksen suoraan korkeapaineen keskuksesta kohti matalapaineen keskusta. Maapallo on kuitenkin jatkuvassa pyörimisliikkeessä, ja tästä aiheutuva coriolisvoima pyrkii kääntämään ilmavirtausta pohjoisella pallonpuoliskolla sen liikesuuntaan nähden oikealle. Vapaassa ilmakehässä, kaukana maanpinnan läheisestä kitkakerroksesta, paine-erovoima ja coriolisvoima asettuvat tasapainoon. Tällöin ilma virtaa matalapaineen keskukseen nähden myötäpäivään ja korkeapaineen ympäri vastapäivään.

    Tuulen syntyyn vaikuttavat voimat
    Coriolisvoiman vaikutus tuulen suuntaan. Kuva: Foreca

    Maanpinnan läheisessä kerroksessa tuuleen vaikuttaa paine-erovoiman ja coriolisvoiman lisäksi kitkavoima. Kitkavoima syntyy, kun maanpinnan rosoisuus pyrkii hidastamaan tuulen nopeutta. Tällöin paine-erovoima, coriolisvoima sekä kitkavoima asettuvat tasapainoon. Käytännössä tämä näkyy siten, että maanpinnan lähellä tuulen suunta poikkeaa hieman, yleensä enintään parikymmentä astetta, isobaarien suunnasta. Tuuli kääntyy hieman kohti matalapaineen keskusta, tai vastaavasti poispäin korkeapaineen keskuksesta.

    Eteläisellä pallonpuoliskolla coriolisvoima vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla, liikesuuntaan nähden vasemmalle. Paine-erovoima ja coriolisvoima asettuvat samanlaiseen tasapainoon kuin pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta nyt tuulen suunta on matala- ja korkeapaineiden keskukseen nähden päinvastainen.

    Lue lisää tuulesta: 

    Päivitetty 26.5. klo 16.17

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa