Paikanna

    Korkeapaine tuo kesähelteen, minkälainen sää on talvella?

    Suursäätilat
    Selkeä sää Saimaalla
    Korkeapaineen alue tuo yleensä kesäisin aurinkoisen ja lämpimän sään. Kuva: Joanna Rinne

    Talvisin korkeapaine tuo mukanaan kylmää pakkassäätä, kun taas kesällä lämpötila voi kohota hellelukemille. Korkeapaine liittyy tyypillisesti aurinkoiseen ja heikkotuuliseen säähän, mutta talvisin auringonpaistetta ei voi taata.

    Korkeapaineen alueella ilmanpaine on nimensä mukaisesti ympäristöään korkeampi, eli enemmän kuin keskimääräinen 1013 hehtopascalia (hPa). Sääkartoilla korkeapainetta merkitään kirjaimella K.

    Miten korkeapaine syntyy ja liikkuu?

    Korkeapaineen reitin määrää korkealla ilmakehässä oleva suihkuvirtaus. Korkeapaineen alueella ilma laskeutuu ylempää ilmakehästä alaspäin, mikä pitää ainakin ylemmät ilmakerrokset selkeinä, sillä pilviä ei pääse laskuliikkeen aikana syntymään. Ilma on kuivaa, lämpiminä vuodenaikoina usein myös aurinkoista. Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei aina takaa aurinkoista säätä.

    Korkeapaineen vaikutus säähän

    Korkeapaineen vallitessa ilma on laskevassa liikkeessä eli tuuli laskee ilmakehässä kohti maanpintaa. Tämä estää yleensä pilvien muodostumisen, pitää sään selkeänä ja usein myös heikkotuulisena. Päinvastoin kuin matalapaineessa, korkeapaineessa tuuli kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään, eteläisellä pallonpuoliskolla vastapäivään.

    Kesäisin korkeapaineet voivat tuoda Suomeen aurinkoisia ja pitkäkestoisia lämpöjaksoja. Tämä perustuu siihen, että korkeapaineessa ei juurikaan tuule, aurinko lämmittää voimakkaasti maan pintaa ja ilma lämpenee päivä päivältä. Esimerkiksi kesällä 2018 Suomessa koettiin pitkä ja erittäin lämmin korkeapainejakso.

    Talvisin korkeapainesään määrittelee korkeapaineen sijainti. Talviaikaan korkeapaineeseen liittyvät usein kovat pakkaset ja kirkas sää, mutta keskimäärin pilvisyys on kesäistä korkeapainetilannetta runsaampaa haihdunnan ollessa vähäistä. Talvisissa korkeapaineissa aurinkoista tai selkeää säätä ei voi siis mennä takaamaan kesäiseen tapaan. Venäjältä ja Siperiasta meille kurottavien korkeapaineiden yhteydessä pakkanen voi olla kireää. Myös föhn-tuulitilanteet ovat mahdollisia eli Norjan vuoriston yli Suomeen virtaa kuivaa ja talviseen ajankohtaan nähden lämmintä ilmaa.

    Talvipakkanen Porin edustalla vuonna 2017.
    Talvisin korkeapaineeseen liittyy kireitä pakkasia. Kuva: Markus Mäntykannas

    Sulkukorkeapaine tuo pitkän lämpöjakson

    Korkeapaineet voivat kestää jopa viikkoja. Pitkään paikallaan pysyvää korkeapainetta sanotaan sulkukorkeapaineeksi. Nimitys viittaa siihen, että korkeapaine sulkee matalapaineet pois ympäristöstään. Sulkukorkeapaine tunnetaan myös nimellä omega-korkeapaine, sillä virtauskentän rakenne muistuttaa omega-kirjainta.

    Maapallolla on useita alueita, joilla on pitkäkestoisia, pitkään paikallaan pysyviä korkeapaineita. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi autiomaat, kuten Sahara. Yksi pitkäkestoisten korkeapaineiden alue on esimerkiksi Kanariansaarten pohjoispuolella Azoreilla.

    Korkeapaineen selänteeksi kutsutaan aluetta, joka kurottaa varsinaisesta korkeapaineen keskuksesta kauemmas. Esimerkiksi keskisessä Euroopassa olevasta korkeapaineen keskuksesta voi ylettyä Suomeen korkeapaineen selänne, joka on matalapaineiden välissä. Korkeapaineen selänne on yleensä melko lyhytkestoinen ilmiö. Joskus korkeapaineen selänteestä voi syntyä uusi korkeapaineen keskus.

    Lue seuraavaksi: Matalapaine: Miten se syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy eri vuodenaikoina?

    Päivitetty 14.5. klo 10.42

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa