Paikanna

    Tuulenpuuskat – miksi ilma ei virtaa tasaisesti?

    Tuulet
    Lumimyrsky 4.3.2020
    Puuskittainen tuuli rikkoi sateenvarjon Espoossa. Kuva: Foreca

    Tuulenpuuska tarkoittaa tuulen hetkittäistä maksiminopeutta. Meteorologiassa tuulenpuuskaksi on määritelty tuulen kolmen sekunnin keskinopeus.

    Tuulenpuuskan nopeus on tyypillisesti 1,5–2,5 kertaa kovempi kuin tuulen 10 minuutin keskinopeus. Ukkosmyräköissä tämä ero voi olla vielä selvästi suurempi.

    Tuulen puuskaisuus on kaoottinen ilmiö, joten yksittäisissä tuulenpuuskissa suunta vaihtelee melko sattumanvaraisesti. Tuulen suunta ilmoitetaankin aina 10 minuutin keskituulen perusteella.

    Maastoesteet ja rakennukset lisäävät tuulen puuskaisuutta

    Tuuleen syntyy puuskia, kun tasaiseen ilman liikkeeseen yhdistyy lyhytkestoisia pyörteitä. Nämä pyörteet voivat voimistaa tai heikentää perustuulen nopeutta.

    Pyörteitä syntyy erityisesti maanpinnan lähelle, missä maanpinnan mekaaninen kitka sekä auringon lämmityksen aikaansaamat pystyliikkeet aiheuttavat pyörteisyyttä. Tästä syystä merialueilla keskituulen nopeuden ja puuskien välinen ero on pienempi.

    Voimakas tuuli itsessään on ainakin jossain määrin myös puuskaista, sillä maanpinnan muodot ja muut esteet aiheuttavat mekaanista pyörteisyyttä sitä enemmän, mitä kovempi tuuli on.

    Kitka on laajalla peltoaukealla pienempi kuin metsässä, puhumattakaan paikallisesti ihmisen rakentamassa korkeiden kerrostalojen ympäristössä. Tuuli voi paikallisesti voimistua erilaisissa tuulen suuntaisissa laaksoissa tai katukuiluissa.

    Lumisade ja loska Helsingin keskustassa
    Joskus lähekkäiset korkeat rakennukset muodostavat ikään kuin suppilon, joka kerää tuulta ja voimistaa sitä paikallisesti. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsingin keskusta

    Missä tilanteissa puuskia ilmenee?

    Puuskia syntyy etenkin keväällä ja alkukesästä, kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja ilmamassa on vielä melko kylmää. Tällöin esiintyy voimakkaita pystyvirtauksia, jotka siirtävät mukanaan yläilmakehän tuulisempaa ilmaa maanpinnalle.

    Sisämaan tuulisimmat ja puuskaisimmat päivät ovatkin usein aurinkoisia ja kylmiä kevätpäiviä. Vastaava tilanne voi syntyä myös syksyllä ja alkutalvesta ympäristöään lämpimämpien merialueiden yllä.

    Ilmakehä voi olla myös lämpötilan pystyjakaumaltaan sellainen, että puuskia ei esiinny. Etenkin talvella kylminä pakkaspäivinä ilman lämpötila ei normaaliin tapaan laske vaan nousee ylöspäin mentäessä.

    Tällaista ns. inversiokerrosta eivät ilmakehän pystyvirtaukset läpäise ja maan pinnalla on usein tyyntä, vaikka muutaman sadan metrin korkeudessa olisikin tuulista. Myös keskikesän helteisissä korkeapaineissa lämpötilan pystyjakauma on usein sellainen, ettei voimakkaita puuskia juuri esiinny.

    Lue seuraavaksi: Tuulituhot – missä nopeuksissa tuuli alkaa olemaan haitallinen ihmisille ja ympäristölle?

    Päivitetty 5.2. klo 12.23

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa