Paikanna

    Ilmanpaine kertoo, kuinka paljon ilma painaa päälläsi

    Sään mittaaminen |Ilmanpaine ja -kosteus
    Ilmanpainetta mitataan barometrillä eli ilmapuntarilla. Se toimii joko veden, ilman tai elohopean avulla, tai vaihtoehtoisesti elektronisen paineanturin myötä.
    Ilmanpainetta mitataan barometrillä eli ilmapuntarilla. Se toimii joko veden, ilman tai elohopean avulla, tai vaihtoehtoisesti elektronisen paineanturin myötä. Kuva: Pixabay

    Ilmanpaine tarkoittaa ilman painoa pinta-alayksikköä kohden eli kuinka paljon ilma painaa päällämme neliömetrin laajuisella alueella. Ilmanpaineen yksikkö on hehtopascal (hPa). 1 hPa vastaa 100 Pascalia (Pa). Meteorologiassa ilmanpaine muutetaan aina vastaamaan painetta merenpintatasolla havaintoarvojen vertailukelpoisuuden vuoksi.

    Ilmakehän ilmanpaine on keskimäärin 1013 hehtopascalia (hPa). Ilmanpaine kuitenkin vaihtelee jatkuvasti. Keskimääräistä matalampaa ilmanpainetta sanotaankin matalapaineeksi ja keskimääräistä korkeampaa ilmanpainetta kutsutaan korkeapaineeksi. Suomessa mittaushistorian korkein ilmanpaine, 1066 hPa, mitattiin Helsingissä 22.1.1907 ja matalin, 940 hPa, Raumalla 27.2.1990.

    Sääpalvelussa ilmanpaine ei välttämättä näytä samaa kuin ilmanpainemittarissa

    Meteorologiassa ilmanpaine muutetaan aina merenpinnan tasolle, jotta ilmanpaineen havaintoarvot olisivat keskenään vertailukelpoisia eri puolilla maapalloa. Sääilmiöihin liittyvä ilmanpaineen vaihtelu on tyypillisesti vain joitain kymmeniä hehtopascaleita ja tämän vuoksi pinnanmuotojen vaikutus täytyy poistaa ilmanpaineesta. Tämä tehdään laskennallisesti muuttamalla havaittu ilmanpaine vastaamaan merenpintatasoa ja näin ollen saadaan tuloksena saadaan meteorologinen ilmanpaine.

    Maanpinnalla havaittuun ilmanpaineeseen vaikuttaa säätilanteen lisäksi myös havaintopisteen korkeus merenpintatasosta. Esimerkiksi liki merenpinnan tasossa olevan rannikkokaupungin ilmanpaine voi olla 1000 hPa, mutta läheisellä vuorenrinteellä se voi olla 800 hPa. Ilmanpaineen lasku ei tässä tapauksessa johdu säätilanteen muutoksesta, vaan korkeuden lisääntymisestä havaintopisteiden välillä.

    Ylöspäin ilmakehässä mentäessä ilmanpaine laskee keskimäärin yhden hehtopascalin verran jokaista kahdeksan metrin nousua kohden, kun ollaan ilmakehän alimmissa kerroksissa. Ilmanpaine on tyypillisesti laskenut 50 %, kun saavutetaan 5500 metrin korkeus ilmakehässä. Tämän yläpuolella ilmanpaine laskee hitaammin ja sen lasku tyypillisesti hidastuu, mitä korkeammalle mennään.

    Merenpintapaine on tärkeää tietoa esimerkiksi vuorikiipeilijöille ja lentäjille, koska heidän korkeusmittarinsa mittaa ilmanpainetta. Asettamalla merenpintapaine korkeusmittariin, tiedetään tarkasti korkeus merenpinnasta, ja kun tästä vähennetään lentokentän korkeus merenpinnasta, voidaan korkeusmittarin avulla laskeutua huonossakin säässä lentokentälle turvallisesti. 

    Vuoristojäätikkö Pohjois-Norjassa.
    Ilmanpaine laskee korkeuden mukana ja lasku on suurinta ensimmäisen 5,5 kilometrin ajan. Kuva: Anna Latvala, Norja, 28.7.2019

    Ihminen ei tunne ilman painoa, mutta reagoi ilmanpaineen muutoksiin

    Lähellä maan pintaa kuutiometri ilmaa painaa keskimäärin 1,2 kilogrammaa, kun ilman lämpötila on noin 15 astetta. Ilman paino siis aiheuttaa ilmanpaineen. Ihminen ei erikseen tunne ilman aiheuttamaa painoa, koska myös elimistömme sisällä on ilmaa, jonka paine on mukautunut ympäristön ilmanpaineeseen.

    Ihminen kuitenkin reagoi ilmanpaineen äkillisiin muutoksiin esimerkiksi lentokoneessa tai vuoristossa, missä korvamme voivat mennä lukkoon ilmanpaineen nousujen ja laskujen myötä. Herkimmät voivat reagoida nopeissa hisseissä ja autoissakin, kun ajetaan mäkien yli.

    Muutokset ilmanpaineessa kertovat tulevan säätyypin

    Ilmanpaineen vaihteluilla on tärkeä rooli sään ennustamisessa. Kun ilmanpaine laskee, tiedetään, että matalapaine on todennäköisesti saapumassa ja sää muuttuu tuulisempaan, sateisempaan ja pilvisempään suuntaan. Jos ilmanpaine laskee havaitsijan kohdalla voimakkaasti lyhyessä ajassa, yli 5 hPa tunnissa, voi pian olla edessä myrskyä.

    Vastaavasti ilmanpaineen noustessa on todennäköisesti odotettavissa selkeämpää ja rauhallisempaa säätä. Vuodenaika kuitenkin ratkaisee lopullisen säätyypin.

    Sääkartoilla tuulisin alue on siellä, missä ilmanpaineen samanarvonkäyrät (isobaarit) ovat tiheimmillään.
    Sääkartoilla korkeimman ilmanpaineen alueet on merkitty kirjaimin K (korkeapaine) ja matalimman ilmanpaineen alueet kirjaimin M (matalapaine). Kuva: Foreca

    Lue seuraavaksi: Miten lämpötilaa mitataan?

    Päivitetty 22.1. klo 16.30

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa