Hurrikaani: Mikä se on ja missä niitä esiintyy?
Hurrikaanilla tarkoitetaan trooppista hirmumyrskyä, joka esiintyy joko Pohjois-Atlantilla tai Tyynen valtameren itäosissa.
Maantieteellinen alue siis ratkaisee, minkä nimityksen trooppinen hirmumyrsky saa. Tyynen valtameren luoteisosassa niitä kutsutaan taifuuneiksi ja muualla eli Intian valtamerellä ja Tyynen valtameren eteläosassa ne ovat trooppisia sykloneja.
"Afrikan siemen" voi laukaista hurrikaanin
Suurin osa Pohjois-Atlantilla, Meksikonlahdella ja Väli-Amerikan länsipuolella syntyvistä hurrikaaneista saa alkunsa "Afrikan siemenestä". Tämä siemen voi olla esimerkiksi Afrikan länsirannikolla syntyvä ukkoskuurojen rykelmä, joka itävirtauksessa kulkeutuu kohti Pohjois-Atlantin läntisiä osia. Suotuisissa olosuhteissa ukkospilvirykelmään syntyy matalapaineen keskus, jota ukkospilvet alkavat pohjoisella pallonpuoliskolla kiertää vastapäivään. Tämä ilmiö voi toimia hurrikaanin alkuna.
Trooppinen matalapaine voi voimistua hurrikaaniksi
Aluksi syntyy trooppinen matalapaine, jossa tuulen nopeus on vielä alle 17 m/s. Trooppinen matalapaine voi kuitenkin suotuisissa olosuhteissa voimistua trooppiseksi hirmumyrskyksi eli hurrikaaniksi Pohjois-Atlantilla tai Tyynen valtameren itäosissa. Olosuhteet voimistumiselle ovat otolliset, mikäli seuraavat tekijät toteutuvat:
- meriveden lämpötila on tarpeeksi paksussa kerroksessa vähintään 26–27 astetta
- vesihöyryn haihtuminen merestä on voimakasta – tätä edesauttaa voimakas matalapaineen keskukseen suuntautuva tuuli
- trooppisen matalapaineen keskuksen ympäristössä vesihöyryn tiivistymisen on oltava voimakasta – tämä vapauttaa ilmakehään paljon lämpöä, mikä edesauttaa myrskyn rakentumista ja voimistumista
- tuulen nopeuden ja suunnan vaihtelut ovat eri ilmakerrosten välillä pieniä eli ilmakehän tuuliväänne on pieni
- päiväntasaajan on oltava vähintään 500 kilometrin päässä, sillä trooppinen hirmumyrsky vaatii voimistuakseen Coriolis-voiman, jota päiväntasaajalla ei ole
El Niño -ilmiön aikana hurrikaanien todennäköisyys kasvaa Tyynen valtameren itäosassa, mutta vastaavasti laskee Pohjois-Atlantin puolella. La Niña -ilmiö vaikuttaa päinvastoin.
Hurrikaanin voimakkuus ja tuhot
Trooppinen matalapaine muuttuu trooppiseksi myrskyksi siinä vaiheessa, kun 10 minuutin keskituulen nopeus ylittää 17 m/s. Suomessa myrskyn rajana on 21 m/s.
Jos trooppinen myrsky voimistuu suotuisissa olosuhteissa lisää, saavuttaa se pian ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli keskituulen nopeus on vähintään 33 m/s.
Lue myös: Voiko hurrikaani iskeä Suomeen?
Hurrikaanin voimakkuutta ja tuhopotentiaalia kuvataan Saffirin-Simpsonin asteikolla seuraavasti:
| Hurrikaaniluokka | 10 min. keskituulen nopeus (m/s) | 10 min. keskituulen nopeus (km/h) | Vaikutus |
|---|---|---|---|
| 1. | 33–42 | 120–150 | Osa puista irtoaa juurineen, kattopellit irtoavat, kevyet ajoneuvot voivat siirtyä |
| 2. | 42–49 | 150–175 | Isommatkin puut katkeilevat tai irtoavat juurineen, suurin osa pienistä rakennuksista kärsii, tuuli liikuttaa ja kaataa ajoneuvoja |
| 3. | 49–58 | 175–210 | Puurakennuksille mittavaa tuhoa, valtaosa muistakin rakennuksista kärsii, järeät puut irtoavat juurineen, merenpinta kohoaa neljä metriä |
| 4. | 58–69 | 210–250 | Erittäin vaarallinen hirmumyrsky, nostaa vedenpintaa viisi metriä rannikoilla, useimmat rannikkokaupungit joutuvat veden valtaan ja tieyhteydet katkeavat |
| 5. | yli 69 | yli 250 | Äärimmäisen vaarallinen hirmumyrsky, täystuho rannikoilla, merenpinta kohoaa yli 10 metriä, laajoja ja pitkäkestoisia tulvia, laaja-alainen evakuointi tarpeen |
Hurrikaanien nimeäminen
Suomessa merkittävät myrskyt saavat oman erisnimensä ja samaa periaatetta käytetään maailmalla myös trooppisten myrskyjen ja hirmumyrskyjen nimeämisessä. Hurrikaanit nimetään, jotta niistä voidaan puhua yhtenäisesti sekä mediassa että varoituspalveluissa.
Hurrikaanien nimeämisestä päättää Maailman ilmatieteen järjestö eli WMO (World Meteorological Organization). Hurrikaanin nimeämisessä käytetään aakkosjärjestystä ja ne saavat vuorotellen sekä naisten että miesten nimiä. Hurrikaanien nimeämisessä on käytössä kuusi eri listaa, eli periaatteessa hurrikaani voi saada saman nimityksen enintään kuuden vuoden välein.
Merkittävimpiä ja tuhoisimpia hurrikaaneja ovat olleet muun muassa viidennen luokan hurrikaanit Irma (v. 2017), Wilma (v. 2005), Katrina (v. 2005), Andrew (v. 1992) ja Allen (v. 1980).
Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño ja miten se vaikuttaa trooppisiin hirmumyrskyihin?
Päivitetty 10.2.2021 klo 14.07
