Paikanna

    Hurrikaani: Mikä se on ja missä niitä esiintyy?

    Trooppiset sääilmiöt
    Hurrikaani riepottelee Key Westin aluetta Floridassa Yhdysvalloissa.
    Hurrikaani riepottelee Key Westin aluetta Floridassa Yhdysvalloissa. Kuva: Pixabay

    Hurrikaanilla tarkoitetaan trooppista hirmumyrskyä, joka esiintyy joko Pohjois-Atlantilla tai Tyynen valtameren itäosissa.

    Maantieteellinen alue siis ratkaisee, minkä nimityksen trooppinen hirmumyrsky saa. Tyynen valtameren luoteisosassa niitä kutsutaan taifuuneiksi ja muualla eli Intian valtamerellä ja Tyynen valtameren eteläosassa ne ovat trooppisia sykloneja.

    "Afrikan siemen" voi laukaista hurrikaanin

    Suurin osa Pohjois-Atlantilla, Meksikonlahdella ja Väli-Amerikan länsipuolella syntyvistä hurrikaaneista saa alkunsa "Afrikan siemenestä". Tämä siemen voi olla esimerkiksi Afrikan länsirannikolla syntyvä ukkoskuurojen rykelmä, joka itävirtauksessa kulkeutuu kohti Pohjois-Atlantin läntisiä osia. Suotuisissa olosuhteissa ukkospilvirykelmään syntyy matalapaineen keskus, jota ukkospilvet alkavat pohjoisella pallonpuoliskolla kiertää vastapäivään. Tämä ilmiö voi toimia hurrikaanin alkuna.

    Sade- eli Nimbostratus-pilviä taivaalla. Ne ovat usein tasapaksuja ja tummia, joiden läpi aurinko ei pääse paistamaan läpi. 
    Trooppinen matalapaine voi saada alkunsa ukkospilvirykelmästä, joka alkaa kiertää matalapaineen keskusta. Kuva: Markus Mäntykannas, arkistokuva

    Trooppinen matalapaine voi voimistua hurrikaaniksi

    Aluksi siis syntyy trooppinen matalapaine, jossa tuulen nopeus on vielä alle 17 m/s. Trooppinen matalapaine voi kuitenkin suotuisissa olosuhteissa voimistua trooppiseksi hirmumyrskyksi eli hurrikaaniksi Pohjois-Atlantilla tai Tyynen valtameren itäosissa. Olosuhteet voimistumiselle ovat otolliset, mikäli seuraavat tekijät toteutuvat:

    • meriveden lämpötila on tarpeeksi paksussa kerroksessa vähintään 26–27 astetta
    • vesihöyryn haihtuminen merestä on voimakasta – tätä edesauttaa voimakas matalapaineen keskukseen suuntautuva tuuli
    • trooppisen matalapaineen keskuksen ympäristössä vesihöyryn tiivistymisen on oltava voimakasta – tämä vapauttaa ilmakehään paljon lämpöä, mikä edesauttaa myrskyn rakentumista ja voimistumista
    • tuulen nopeuden ja suunnan vaihtelut ovat eri ilmakerrosten välillä pieniä eli ilmakehän tuuliväänne on pieni
    • päiväntasaajan on oltava vähintään 500 kilometrin päässä, sillä trooppinen hirmumyrsky vaatii voimistuakseen Coriolis-voiman, jota päiväntasaajalla ei ole

    El Niño -ilmiön aikana hurrikaanien todennäköisyys kasvaa Tyynen valtameren itäosassa, mutta vastaavasti laskee Pohjois-Atlantin puolella. La Niña -ilmiö vaikuttaa päinvastoin.

    Hurrikaanin voimakkuus ja tuhot

    Trooppinen matalapaine muuttuu trooppiseksi myrskyksi siinä vaiheessa, kun 10 minuutin keskituulen nopeus ylittää 17 m/s. Suomessa myrskyn rajana on 21 m/s. 

    Jos trooppinen myrsky voimistuu suotuisissa olosuhteissa lisää, saavuttaa se pian ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli keskituulen nopeus on vähintään 33 m/s.

    Lue myös: Voiko hurrikaani iskeä Suomeen?

    Hurrikaanin voimakkuutta ja tuhopotentiaalia kuvataan Saffirin-Simpsonin asteikolla seuraavasti:

    Saffirin-Simpsonin hurrikaaniasteikko
    Hurrikaaniluokka10 min. keskituulen nopeus (m/s)10 min. keskituulen nopeus (km/h)Vaikutus
    1.33–42120–150Osa puista irtoaa juurineen, kattopellit irtoavat, kevyet ajoneuvot voivat siirtyä
    2.42–49150–175Isommatkin puut katkeilevat tai irtoavat juurineen, suurin osa pienistä rakennuksista kärsii, tuuli liikuttaa ja kaataa ajoneuvoja
    3. 49–58175–210Puurakennuksille mittavaa tuhoa, valtaosa muistakin rakennuksista kärsii, järeät puut irtoavat juurineen, merenpinta kohoaa neljä metriä
    4. 58–69210–250Erittäin vaarallinen hirmumyrsky, nostaa vedenpintaa viisi metriä rannikoilla, useimmat rannikkokaupungit joutuvat veden valtaan ja tieyhteydet katkeavat
    5. yli 69yli 250Äärimmäisen vaarallinen hirmumyrsky, täystuho rannikoilla, merenpinta kohoaa yli 10 metriä, laajoja ja pitkäkestoisia tulvia, laaja-alainen evakuointi tarpeen
    Charley-hurrikaanin tuhoja Yhdysvalloissa vuonna 2004.
    Charley-hurrikaanin tuhoja Yhdysvalloissa vuonna 2004. Charley voimistui neljännen luokan hurrikaaniksi rantautuessaan Yhdysvaltojen Floridaan. Kuva: Pixabay

    Hurrikaanien nimeäminen

    Suomessa merkittävät myrskyt saavat oman erisnimensä ja samaa periaatetta käytetään maailmalla myös trooppisten myrskyjen ja hirmumyrskyjen nimeämisessä. Hurrikaanit nimetään, jotta niistä voidaan puhua yhtenäisesti sekä mediassa että varoituspalveluissa.

    Hurrikaanien nimeämisestä päättää Maailman ilmatieteen järjestö eli WMO (World Meteorological Organization). Hurrikaanin nimeämisessä käytetään aakkosjärjestystä ja ne saavat vuorotellen sekä naisten että miesten nimiä. Hurrikaanien nimeämisessä on käytössä kuusi eri listaa, eli periaatteessa hurrikaani voi saada saman nimityksen enintään kuuden vuoden välein.

    Merkittävimpiä ja tuhoisimpia hurrikaaneja ovat olleet muun muassa viidennen luokan hurrikaanit Irma (v. 2017), Wilma (v. 2005), Katrina (v. 2005), Andrew (v. 1992) ja Allen (v. 1980).

    Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño ja miten se vaikuttaa trooppisiin hirmumyrskyihin?

    Päivitetty 27.8. klo 14.38

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Foreca Youtubessa: Milloin terminen syksy alkaa yleensä Suomessa?

    Milloin terminen syksy alkaa yleensä Suomessa?

    Mitä tarkoittaa terminen syksy ja milloin se tavallisesti alkaa eri puolilla Suomea?

    Julkaistu 19.9.