Trooppisten hirmumyrskyjen huippukausi alkaa – voiko hurrikaani iskeä Suomeen?

Hirmumyrskyvoimakkuudella puhaltavat tuulet. Valtavat kaatosateet ja ukkoset. Kuvat trooppisten hirmumyrskyjen aiheuttamista tulvista ja tuhosta ovat tuttuja uutisista. Voisivatko valtavan tuhovoimaiset myrskyt rantautua Suomeen?

Hurrikaani, taifuuni, trooppinen sykloni. Kaikki ovat nimiä samalle ilmiölle: trooppinen hirmumyrsky.

Myrskyn sijainti määrää myrskyn nimityksen. Pohjois-Amerikan molemmin puolin liikkuvat trooppiset hirmumyrskyt ovat nimeltään hurrikaaneja, Aasian itäpuoliset pohjoisen pallonpuoliskon hirmumyrskyt taifuuneja ja Australian alueen sekä Intian molemmin puolin liikkuvat hirmumyrskyt ovat trooppisia sykloneja. Sykloni-sanaa voi myös joskus nähdä käytettävän, mutta todellisuudessa sykloni-sana on laajempi ja viittaa kaikkiin voimakkaisiin matalapaineisiin, ei vain trooppisiin hirmumyrskyihin.

Miten trooppinen hirmumyrsky syntyy?

Maailmanlaajuisesti hurrikaaneja, myös muita trooppisia hirmumyrskyjä, esiintyy eniten syyskuussa. Aktiivisin trooppisten hirmumyrskyjen kausi on siis juuri alkamassa. Hurrikaani Laura ja taifuuni Bavi uhkaavat juuri nyt maailmalla.

Rakenteeltaan trooppinen hirmumyrsky on läpimitaltaan 100–2000 km oleva myrskyjärjestelmä, jossa tuulet ja spiraalimuotoon yhteen pakkautuneet ukkoskuurosolut pyörivät keskusmatalapaineen ympäri.

Pohjoisella pallonpuoliskolla trooppiset hirmumyrskyt pyörivät vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään. Pyörimisliike aiheutuu coriolisvoimasta. Coriolisvoima on suuren mittakaavan sääilmiöihin vaikuttava näennäisvoima, joka johtuu maapallon pyörimisestä, ja aiheuttaa suoraviivaisen liikkeen kääntämisen pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja eteläisellä myötäpäivään. Coriolisvoiman puuttuminen päiväntasaajalta johtaa siihen, että trooppisia hirmumyrskyjä ei voi syntyä päiväntasaajan lähellä eivätkä ne voi ylittää päiväntasaajaa.

Syntyäkseen trooppinen hirmumyrsky tarvitsee seuraavia asioita:

1. Meriveden lämpötilan on oltava vähintään 26,5 °C ainakin 50 metrin syvyyteen merenpinnasta.
2. Lämpötilan on viilennyttävä riittävän voimakkaasti korkeuden mukana, jotta kosteus voi tiivistyä, ja kosteuden tiivistyessä syntyä lisää lämpöä.
3. Ilmankosteuden on oltava korkea etenkin ala- ja keskitroposfäärissä.
4. Tarvitaan vähäinen tuuliväänne eli tuulen muuttuminen korkeuden mukana, jotta kiertoliike pääsee muodostumaan.
5. Syntyäkseen trooppinen hirmumyrsky tarvitsee säähäiriön, esimerkiksi pienehkön kuuropilvien ryppään, jonka yhteyteen trooppinen hirmumyrsky muodostuu.

Voiko trooppisia hirmumyrskyjä päästä Suomeen?

Trooppisten hirmumyrskyjen muodostuminen vaatii, että melkoinen määrä asioita on ilmakehässä ja meressä kohdallaan. Osa niistä voisi toteutua Suomenkin olosuhteissa, mutta meiltä puuttuu tärkeitä tekijöitä: erityisesti riittävän lämmin meri riittävän laajalla alueella. Lisää ongelmia tulee siitä, että Suomi sijaitsee leveysasteilla, joilla ilmamassojen välinen raja kiemurtelee suuren osan ajasta. Meteorologit kutsuvat tätä aluetta barokliiniseksi vyöhykkeeksi. Barokliinisella vyöhykkeellä mm. pystysuuntainen tuuliväänne on trooppisille hirmumyrskyille epäsuosiollinen.

Trooppisia hirmumyrskyjä ei siis pääse muodostumaan Suomen lähellä. Pääsevätkö hurrikaanit, maantieteelliseltä sijainniltaan ainoat meille pääsevät trooppiset hirmumyrskyt, kulkemaan Atlantilta Suomeen?

Kyllä ja ei. Hurrikaanit ovat jatkaneet matkaansa Pohjois-Amerikan itärannikkoa pitkin, sitten Atlantin yli Pohjois-Eurooppaan ja Suomeen asti havaintohistoriamme aikana lukuisia kertoja. 

Pitkä matka tekee kuitenkin hurrikaanille tepposet: meriveden viilentyessä ja ilmakehän olosuhteiden, esimerkiksi tuuliväänteen muuttuessa hurrikaani heikkenee ja alkaa muuttaa muotoaan. Trooppisen hirmumyrskyn ominaispiirteet alkavat kadota ja se alkaa muuttua tavalliseksi, meille tutuksi matalapaineen keskukseksi. Se saattaa tuoda myrskytuulia ja runsaita sateita, mutta sen tuhovoima on heikentynyt huomattavasti aiemmasta.

Tuoko ilmastonmuutos hurrikaanit meille?

Maapallon ilmaston muuttuessa sekä meret että ilmakehä lämpenevät. Trooppiset hirmumyrskyt kaipaavat kosteutta ja lämpöä, joten otollisia olosuhteita niille voisi olla tulevaisuudessa enemmän. Mitä tutkijat sanovat asiasta?

Hiroyuki Murakamin NOAA:lle tekemän tutkimuksen mukaan vuosina 1980–2018 trooppisten syklonien vuosittainen kokonaislukumäärä maapallolla on vähentynyt, mutta myrskyjen intensiteetti on kasvanut eli niiden tuhovoima on lisääntynyt. Muutoksissa on alueellisia eroja: trooppiset hirmumyrskyt ovat vähentyneet esimerkiksi Aasian mantereen itäpuolella, Australian molemmilla puolilla sekä Pohjois-Amerikan länsipuolella, mutta Atlantin hurrikaanit, joiden rippeet meille saattavat ajoittain kulkeutua, ovat vuodesta 2018 alkaen lisääntyneet. Murakami ennustaa trendin jatkuvan tällä vuosisadalla.

Tutkimus ei ota kantaa Suomen myrskytulevaisuuteen, mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa hurrikaanien rippeet saattavat kulkeutua meille voimakkaampina kuin tähän asti. Vaikka niiden tuhovoimasta suuri osa on jo poissa, myrskytuulet ja kaatosateet voivat myrskyissä silti olla Suomen mittakaavassa hyvinkin voimakkaita.

Lue myös: Maailmalla myrskyää: Meksikonlahdella seuraava hurrikaani lähestyy jo Yhdysvaltoja, taifuuni uhkaa Korean niemimaata

Joanna Rinne

Päivitetty 26.8.2020 klo 15.48