Hälyttävä romahdus pitkän aikavälin ennusteessa

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n tuoreiden ennusteiden mukaan talvisen sään todennäköisyys kasvaa Suomessa marraskuun edetessä. Osa ennusteista tuo jopa kireitä pakkasia ja sakeita lumipyryjä. Todennäköistä on, että Suomi sijoittuu ainakin aluksi leudon ja kylmän ilmamassan rajavyöhykkeelle. Talvinen säätyyppi voi lopulta viedä voiton.

Viime päivinä ennusteissa on alkanut välkkyä vahva signaali talven saapumisesta osaan Suomea. Erityisesti maan pohjoisosassa termisen talven ehdot ovat täyttymässä, eli vuorokauden keskilämpötila on laskemassa pitkäkestoisesti pakkasen puolelle. Maan keskivaiheillakin on ajoittain jo talvisempaa, kun taas eteläisen Suomen kohtalo on vielä auki. Aluksi on syksyisen leutoa, sitten kylmenee, sitten taas lauhtuu. Ensi viikon loppupuolella talvi saattaa rynniä rytinällä myös etelään.

Aluksi näytti siltä, että mahdollinen ensilumi sataisi maan eteläosaankin jo 10. marraskuuta alkavan viikon alkupuolella, mutta lumen saapuminen on lykkääntynyt ennusteissa koko ajan eteenpäin. Ensilumella tarkoitetaan vähintään yhden senttimetrin paksuista lumivaippaa säähavaintoaseman kohdalla. Vähintään senttimetrin paksuisen lumikerroksen tulee olla maassa kesäaikana klo 9 ja talviaikana klo 8, jotta ensilumi katsotaan sataneeksi.

Keskimäärin ensilumi saapuu maan pohjoisosaan lokakuussa, maan keskiosaan lokakuun lopussa tai marraskuun alussa ja aivan eteläisimpään osaan maata marraskuun puolivälissä tai sen jälkeen. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin ollut erittäin suurta.

Suomi ilmamassojen rajavyöhykkeelle

Suomen sisään mahtuu lähitulevaisuudessa kaksi vuodenaikaa: pohjoisen talvi ja etelän syksy. Ennusteen mukaan talvi syö kuitenkin syksyltä elintilaa päivä päivältä, eli trendi on etelässäkin vähitellen talvisempi. Epävarmuutta ennusteessa aiheuttaa kuitenkin ajankohta – milloin talvinen ilmamassa yltää eteläosaan maata ja mitä se aiheuttaa?

Kuluvana viikonloppuna pohjoisen kylmempi ilmamassa valahtaa vähitellen kohti etelää siten, että maanantaiyönä pakkasta on jo suuressa osassa maata. Etelärannikkoa lukuunottamatta ajokeli voi olla yllättävänkin liukas maanantaiaamun liikenteeseen lähdettäessä, kun kosteus jäätyy tien pinnoille. Sunnuntaiyönä pohjoiseen voi sataa vähän lunta, mutta laaja-alaisempaa lumipeitettä ei vielä lähipäivinä ole odotettavissa.

Alkavalla viikolla sää lauhtuu uudestaan etelässä, mutta maan keskivaiheille muodostuu selväpiirteinen ilmamassoja jakava vyöhyke. Tällä vyöhykkeellä kehittyy runsaita sateita, jotka ovat päivä päivältä lumisempia myös maan keskivaiheilla. Maan pohjoisosaan odotetaan ennusteen mukaan 5–20 senttimetrin lumipeitettä ensi viikon perjantaihin mennessä. Todennäköisesti ensilumi nähdään myös Jyväskylän korkeudella.

Katso videolta ennuste kylmän ilmamassan leviämisestä Suomeen:

Talvi lopulta eteläänkin?

Nyt puhutaan ennusteista, jotka yltävät yli viiden vuorokauden päähän, eli suhtautukaamme näihin vielä pienellä varauksella.

Marraskuun puoliväliin yltävässä ennusteessa mielenkiintoista on, että ilmamassoja jakava rajavyöhyke lipuu päivä päivältä etelämmäs siten, että lopulta talvinen ilma veisi voiton syksyiseltä säältä myös maan eteläosassa. Tällä hetkellä etelän ensilumi näkyy ennusteessa marraskuun 14.–15. päivinä (perjantai ja lauantai), mutta ennuste voi vielä muuttua suuntaan tai toiseen.

Lapissa puolestaan näkyy marraskuun puolivälissä jo 15–20 asteen yöpakkasia, eli talvi pääsee etenemään maan pohjoiskolkassa ripeästi.

Katso videolta meteorologien keskusteltu talven saapumisesta:

Länsivirtaukset romahtavat

Talvi vielä harvemmin saapuu marraskuussa pysyvästi maan eteläosaan, joten rohkenen epäillä, ettei tänäkään vuonna niin käy. Tuoreimmassa vuodenaikaisennusteessa joulu–helmikuun jakso näyttää Pohjois-Euroopassa niin paljon tavanomaista lämpimämmältä, etten tämän perusteella usko kovin pitkäkestoisiin talvisiin jaksoihin ainakaan lähellä rannikkoalueita.

Mutta yllättääkö kuluva marraskuu? Saammeko yllätystalven jo tähän aikaan vuodesta lumipyryineen ja kireine pakkasineen? Siihen on tuoreen ennusteen mukaan pieni mahdollisuus. Perehdytään tulevaan sääasetelmaan tarkemmin.

Alla näkyvässä kuvassa nähdään pitkän aikavälin ennuste yläilmakehän länsivirtausten keskimääräisestä voimakkuudesta leveysasteillamme. Mitä voimakkaampia länsivirtaukset ovat, sen todennäköisemmin napa-aluetta ympäröivä polaaripyörre pysyy tiiviinä ja kylmän ilman purkaukset eteläisemmille leveysasteille ovat vähäisempiä. Mutta jos länsivirtaukset heikkenevät – tai suorastaan romahtavat kauas pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, kuten ennusteessa nyt näkyy – kasvaa kylmän sään todennäköisyys Suomessakin.

Näyttää siltä, että länsivirtausten energia laskee marraskuun puolivälin jälkeen selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Tämä ei automaattisesti tarkoita polaaripyörteen hajoamista, mutta kasvattaa selvästi kylmän ilmamassan purkausten todennäköisyyttä keskileveysasteilla, kuten Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Talviset viikot mahdollisia

Pitkän aikavälin ennusteet ovat viime aikoina kallistuneet talvisempaan kehityssuuntaan marraskuussa. Aiemmin näytti, että lauhat olosuhteet jatkuisivat vielä hamaan tulevaan, mutta nyt ennusteet ovat ottaneet kylmemmän kannan.

Jos tarkastellaan 17. marraskuuta alkavaa viikkoa, on mahdollista, että erityisesti eteläinen Suomi olisi ilmamassojen törmäysvyöhykkeellä. Tyypillisesti matalapainetoiminta on tällä rajavyöhykkeellä vilkasta – vuoroin on lauhempaa, vuoroin kylmempää. Jos matalapaineiden ja sadealueiden pohjoisreuna vain viistää eteläistä Suomea, voi edessä olla sakeitakin pyryjä. Matalapaineiden pohjoisempi reitti jättäisi pyryt Keski-Suomen asiaksi ja toisi etelään ajoittain lauhaa ja vetistä säätä. Vielä on hyvin epävarmaa, millä vyöhykkeellä matalapaineet liikkuvat. Lapissa kylmä säätyyppi näyttää joka tapauksessa saavan jatkoa.

Myös marraskuun lopussa on tämänhetkisen ennusteen valossa mahdollisuus talvisille olosuhteille, kun keskimääräinen tuulen suunta Suomessa olisi pohjoinen.

Markus Mäntykannas
meteorologi