Paikanna

    Halot ja niiden synty

    Optiset ilmiöt
    Auringonvalo taittuu ohuen yläpilven jääkiteissä ja muodostaa haloja.
    Auringonvalo taittuu ohuen yläpilven jääkiteissä ja muodostaa haloja. Kuva: Anna Latvala

    Ilmakehän jääkiteistä taittuvat ja heijastuvat valonsäteet aiheuttavat haloiksi kutsuttuja, usein rengasmaisia valoilmiöitä. Haloja tunnetaan kymmeniä ja niiden ulkonäkö vaihtelee kirkkaista, sateenkaaren väreissä hehkuvista valoalueista himmeisiin kaariin. Halon muodostumiseen vaikuttavat jääkiteiden muoto, suuntajakauma ja valon kiteessä kulkema reitti.

    Aurinko on yleisin haloja aiheuttava valonlähde, mutta myös muut kirkkaat valot kuten kuu ja katuvalot käyvät. Halorenkaita ja -kaaria muodostuu sekä valonlähteen ympärille että muualle taivaalle, ja tunnetaan myös taivasta vaakasuunnassa kiertäviä halomuotoja.

    Auringon ympärillä näkyy useita haloilmiöitä: 22 asteen rengas ja 22 asteen ylläsivuava kaari sekä sivuaurinko.
    Auringon ympärillä näkyi heinäkuussa 2015 useita haloilmiöitä: 22 asteen rengas, 22 asteen rengasta ylläsivuava kaari sekä heikko sivuaurinko. Kuva: Anna Latvala

    Yleisiä haloja

    Aurinkoa voi kiertää halorengas, jota kutsutaan 22 ° renkaaksi ja joka näkyy joko kokonaan tai osittain. Sen ympärillä, etenkin ylä- ja alapuolella, voi näkyä myös sitä sivuavia kaaria. 

    Yksi yleisimpiä halomuotoja, sivuaurinko, voi näkyä sateenkaarimaisena alueena auringon molemmilla puolilla.
    Yksi yleisimmistä halomuodoista, sivuaurinko, voi näkyä sateenkaarimaisena alueena auringon molemmilla puolilla. Kuva: Anna Latvala

    Sivuaurinko on auringon korkeudella oleva kirkas, usein sateenkaaren palaa muistuttava valoalue. Se voi näyttää olevan osa 22 asteen rengasta, mutta ulottuu myös hieman sen ulkopuolelle. Parhaimmillaan sivuaurinkot ovat erittäin kirkkaita ja loistavat auringon molemmin puolin.

    Auringonpilari on pystysuunnassa kulkeva valojuova, joka voi näkyä sekä auringon ylä- että alapuolella. Pilari näkyy useimmin auringon ollessa matalalla. Keinovalot, kuten katuvalot, voivat myös muodostaa valopylväitä.

    Laskevan auringon yläpuolella voi näkyä haloilmiö, auringonpilari.
    Laskevan auringon yläpuolella näkyi tammikuussa 2004 pylväsmäinen auringonpilari. Kuva: Anna Latvala

    Lue seuraavaksi: Kehät – valoa valon ympärillä

    Päivitetty 13.12. klo 12.03

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa