Paikanna

    Sateen olomuoto: Tuleeko sade vetenä, räntänä vai lumena?

    Sateet
    Lumimyräkkä Helsingissä
    Lumimyräkkä Helsingissä. Kuva: Foreca

    Sade voi tulla maan pinnalle monissa eri olomuodoissa. Sateen olomuotoja ovat muun muassa vesi-, lumi-, räntä- ja tihkusade, jäätävä sade, jäätävä tihku, jäärakeet, lumirakeet ja lumijyväset.

    Olomuotoon vaikuttavat eri ilmakerrosten lämpötilat sekä se, kuinka kosteaa tai kuivaa ilma on eri ilmakerroksissa.

    Suurin osa sateesta lähtee pilvestä alas jäänä tai lumena

    Suomen leveysasteilla noin 90 % sateesta lähtee pilvistä alas jääkiteinä tai lumena. Pilven ja maan välissä olevien ilmakerrosten lämpötila määrää sen, ehtivätkö lumihiutaleet tai jääkiteet sulamaan ennen maan pinnalle saapumistaan.

    Talvella, kun lämpötila on useammassa ilmakerroksessa pakkasen puolella, sade tulee maahan asti lumena. Kesällä alemmat ilmakerrokset ovat plussan puolella, jolloin lumihiutaleet ehtivät sulaa vedeksi.

    Näin sateen olomuotoa ennustetaan

    Sateen olomuotoa voi ennustaa kastepistelämpötilan avulla. Kastepistelämpötilalla voidaan arvioida, kuinka kuivaa tai kosteaa ilma on ja ehtiikö lumisade sulaa matkallaan.

    Mitä kuivempaa ilma on, sitä kiinteämmän sateen olomuodon se mahdollistaa korkeammissakin lämpötiloissa. Joskus esimerkiksi keväisin nähdään lumisadetta, vaikka ilman lämpötila on yli +5 astetta. Tällöin ilma on niin kuivaa, että sade ei ehdi sulaa vedeksi. Tämä perustuu siihen, että sateen haihtuminen kylmentää ilmaa paikallisesti, jolloin puhutaan ilman haihtumisjäähtymisestä.

    Mitä kosteampaa ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan lämpöä. Näin ollen hyvin kostealla säällä sateen olomuoto on todennäköisemmin vettä, vaikka ilman lämpötila olisikin lähellä nollaa astetta.

    Lue sateista lisää:

    Päivitetty 5.2. klo 10.34

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa