Paikanna

    Pilvityypit – mitä eri pilviä taivaalla voi nähdä?

    Pilvet
    Lentokoneessa pilvien yläpuolella.
    Pilviä voi olla maanpinnan tasosta aina jopa 100 kilometriin asti. Kuva: Foreca

    Pilvisukuja on olemassa kymmenen ja ne voidaan jakaa korkeuden mukaan alapilviin, keskipilviin ja yläpilviin. Suomessa alapilvet ovat 0–2 kilometrin korkeudella, keskipilvet 2–7 kilometrin korkeudella ja yläpilvet 5–13 kilometrin korkeudella.

    Lisäksi pilvet voidaan ryhmitellä syntytavan mukaan esimerkiksi joko kumpupilviin ja kerrospilviin. Kumpupilvet ovat usein yksittäisiä ja ne syntyvät konvektion tai orografisen nosteen synnyttäminä. Kerrospilvet syntyvät puolestaan säärintamien alueella ja ovat usein yhtenäisiä ja muodostavat yhtenäisen pilvipeitteen.

    Alapilvet

    Alapilvet ovat nimensä mukaisesti pilviä ilmakehän alimmissa ilmakerroksissa. Niitä esiintyy alle 2400 metrin korkeudessa, ja yleensä alapilvet eivät päästä lävitseen paljoakaan auringonsäteilyä, joten niiden aikana taivas näyttää harmaalta ja tummalta. 

    Alapilviä ovat mm. satavat pilvet ja sumupilvet. Ne liittyvät harmaaseen ja synkkään säähän sekä matalapaineisiin. Alapilviin liittyy usein suuri ilmankosteus ja sade.

    Alimpana pilvenä esiintyy sumupilvi, jonka aikana maisema on harmaa ja tihkusateinen. Alapilville ominainen piirre onkin pilven tumma alareuna, jota auringonvalo ei läpäise.

    Alapilviä ovat:

    Keskipilvet

    Keskipilvien yhteydessä on usein melko poutaista. Sadetta voi tulla jonkin verran, mutta suurin osa sateesta haihtuu jo ennen maahan tuloaan. Keskipilvet voivat kuitenkin muodostaa melko yhtenäisen pilvipeitteen.

    Keskipilviä ovat:

    • Hahtuvapilvi (Altocumulus)
    • Verhopilvi (Altostratus)

    Yläpilvet

    Aurinko pääsee usein kuultamaan yläpilvien läpi, vaikka välillä yläpilviä ei välttämättä edes huomaa. Yläpilvet voivat sataa ylempänä ilmakehässä, mutta maahan asti ei sadetta yläpilvistä yllä. Niiden korkeus voi yltää reilusti yli 10 kilometriin, joten yläpilvet koostuvatkin pääosin jääkiteistä. 

    Yläpilviä ovat:

    • Palleropilvi (Cirrocumulus)
    • Untuvapilvi (Cirrus)
    • Harsopilvi (Cirrostratus)

    Muut pilvet

    Yhtenä poikkeuksena on ukkospilvi, jossa on ominaisuuksia kaikista edellä mainituista kolmesta pilvikerroksesta. Ukkospilvi on kookas ja korkea, ja se voi yltää kilometrin korkeudesta aina yli kymmeneen kilometriin asti. Ukkospilvessä voi olla alapilvelle tyypillistä sadetta, keskipilviin liittyvää kerrostuneisuutta sekä yläpilviin liittyviä Cirrus- ja alasinpilviä. Ukkospilvestä löytyy kukkakaalimainen rakenne ja tumma alaosa merkkeinä siitä, että pilvi on paksu ja siinä on sadetta, rakeita ja salamointia.

    Muita pilviä ovat:

    • Helmiäispilvet
    • Valaisevat yöpilvet
    • Mantelipilvet
    • Kelvin-Holtzin pilvet
    • Vyörypilvet
    • Väripilvet
    • Saastepilvi
    • Tuhkapilvi
    • Tiivistymisjuova

    Lue seuraavaksi: Mistä pilvien väri johtuu?

    Päivitetty 26.5. klo 11.19

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa