Helmiäispilvet – mikä saa pilven hohtamaan?
Helmiäispilvi on helmiäisenhohtava pilvi, jota esiintyy stratosfäärissä 15–30 kilometrin korkeudessa. Helmiäispilvet ovat väriltään vaalean helmiäisenhohtavia.
Helmiäispilvet näyttävät kirkkaimmilta ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen, mutta saattavat näkyä taivaalla yhtä aikaa auringonkin kanssa.
Helmiäispilviä esiintyy Suomessa tavanomaisemmin tammi–helmikuun tienoilla, mutta joskus myös kuukausi tai pari tämän ajan ulkopuolella. Helpoimmin niitä näkee Länsi-Lapin seutuvilla, sielläkin vain muutaman kerran vuodessa. Tyypillisesti helmiäispilviä tavataan polaaripyörteen sisäpuolella tai sen reuna-alueella.
Helmiäispilven syntyminen
Helmiäispilvet syntyvät, kun matalapaineen keskus törmää vuoristoon. Skandit ovat tähän juuri sopiva vuoristo ja myös selitys sille, että helmiäispilviä nähdään useimmin juuri Länsi-Lapissa.
Helmiäispilven syntyminen alkaa, kun matalapaine aiheuttaa vuoristoon törmätessään paineaallon ilmakehässä ylöspäin. Ylempänä puhaltava läntinen ilmavirtaus muodostaa vuoristoon törmätessään vuoristoaaltoja, jotka saavat ilman kylmenemään entisestään stratosfäärissä asti, helmiäispilvien tapauksessa 15–30 kilometrin korkeudessa.
Lämpötilan laskiessa kosteus härmistyy lopulta jääkiteiksi ja muodostaa pilviä – helmiäispilviä. Helmiäispilvet syntyvät polaaripyörteen sisälle ja pystyvät muodostumaan vain, jos lämpötila on alle −78 °C.
Helmiäispilvien ikävä sivuvaikutus
Helmiäispilvien koostumus on varsin erikoinen. Ne sisältävät jääkiteiden lisäksi rikkihappoa ja typpihappoa. Helmiäispilvillä on kauneutensa lisäksi myös yksi ikävä sivuvaikutus: ne tuhoavat otsonia ja ovat merkittävä otsonikadon aiheuttaja.
Lue seuraavaksi: Pilvityypit – mitä eri pilviä taivaalla voi nähdä?
Päivitetty 21.12.2023 klo 15.05
