Kumpukerrospilvet varjostavat ja viilentävät kesäpäivää
Kumpukerrospilvi on alapilvi, joka voi muodostua sumupilven (Stratus) hajotessa tai yksittäisten kumpupilvien (Cumulus) lauttaantuessa tai painuessa kasaan. Kumpukerrospilvi onkin usein melko yhtenäinen pilvilautta, minkä vuoksi se sekoitetaan toisinaan sumupilven kanssa.
Sumupilvestä (Stratus) ja sadepilvestä (Nimbostratus) kumpukerrospilven voi erottaa sen kumpumaisista muodoista, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä selväpiirteisiä kuin tyypillisellä kumpupilvellä. Kumpukerrospilven huippu on litistynyt, kun taas kumpupilven huippu muistuttaa enemmän kukkakaalia tai popkornia.
Lue myös: Sumupilvi tuo harmaan maiseman
Kumpukerrospilven alalajit ovat seuraavat
- Stratocumulus Stratiformis – yhtenäinen lautta, josta kumpumaiset osat erottuvat
- Stratocumulus Castellanus – “vallinharjamainen” pilvi, josta kohoaa useita torneja, joita yhdistää yhtenäinen alaraja
- Stratocumulus Lenticularis – linssinmuotoinen alapilvi.
Milloin kumpukerrospilviä esiintyy?
Kumpukerrospilviä voi esiintyä monenlaisissa olosuhteissa. Kesäisin niitä esiintyä erityisesti inversiotilanteessa, eli silloin kun lämpötila jossain kohtaa ilmakehää kääntyykin nousuun, kun normaalisti se laskee korkeuden kasvaessa. Tällöin kumpupilvet alkavat levitä inversiokerroksen alarajalla ja muodostavat yhtenäisen pilvilautan.
Kumpukerrospilvet saattavat varjostaa ja viilentää kesäpäivää voimakkaasti, mutta itsessään sen yhteyteen liittyy vain harvoin sadetta.
Lue seuraavaksi: Mistä pilvien väri johtuu?
Päivitetty 3.3.2023 klo 11.53
