Paikanna

    Helmiäispilvet – mikä saa pilven hohtamaan?

    Muut pilvet
    Helmiäispilvet Lapin Muoniossa tammikuussa 2020
    Helmiäispilven hohtava väri johtuu siitä, kun auringonvalo taipuu osuessaan pilven pieniin jääkiteisiin. Kuva: Foreca, Muonio 2020

    Helmiäispilvi on helmiäisenhohtava pilvi, jota esiintyy stratosfäärissä 15–30 kilometrin korkeudessa. Helmiäispilvet ovat väriltään vaalean helmiäisenhohtavia.

    Helmiäispilvet näyttävät kirkkaimmilta ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen, mutta saattavat näkyä taivaalla yhtä aikaa auringonkin kanssa.

    Helmiäispilviä esiintyy Suomessa tavanomaisemmin tammi–helmikuun tienoilla, mutta joskus myös kuukausi tai pari tämän ajan ulkopuolella. Helpoimmin niitä näkee Länsi-Lapin seutuvilla, sielläkin vain muutaman kerran vuodessa. Tyypillisesti helmiäispilviä tavataan polaaripyörteen sisäpuolella tai sen reuna-alueella.

    Helmiäispilven syntyminen

    Helmiäispilvet syntyvät, kun matalapaineen keskus törmää vuoristoon. Skandit ovat tähän juuri sopiva vuoristo ja myös selitys sille, että helmiäispilviä nähdään useimmin juuri Länsi-Lapissa.

    Helmiäispilven syntyminen alkaa, kun matalapaineen keskus nostaa vuoristoon törmätessään kosteutta ilmakehässä ylöspäin. Ylempänä puhaltava läntinen ilmavirtaus muodostaa vuoristoon törmätessään vuoristoaaltoja, jotka puolestaan siirtävät matalalta liikkeelle lähteneen kosteuden stratosfääriin asti, helmiäispilvien tapauksessa 15–30 kilometrin korkeuteen.

    Korkeuksiin päässyt kosteus härmistyy lopulta jääkiteiksi ja muodostaa pilviä – helmiäispilviä. Helmiäispilvet syntyvät polaaripyörteen sisälle ja pystyvät muodostumaan vain, jos lämpötila on alle −78 °C.

    Helmiäispilviä Muoniossa tammikuussa 2020. Helmiäispilviä näkyi taivaalla heti auringonlaskun jälkeen.
    Helmiäispilviä Muoniossa tammikuussa 2020. Helmiäispilviä näkyi taivaalla heti auringonlaskun jälkeen. Kuva: Foreca

    Helmiäispilvien ikävä sivuvaikutus

    Helmiäispilvien koostumus on varsin erikoinen. Ne sisältävät jääkiteiden lisäksi rikkihappoa ja typpihappoa. Helmiäispilvillä on kauneutensa lisäksi myös yksi ikävä sivuvaikutus: ne tuhoavat otsonia ja ovat merkittävä otsonikadon aiheuttaja.

    Lue seuraavaksi: Pilvityypit – mitä eri pilviä taivaalla voi nähdä?

    Päivitetty 8.2. klo 12.54

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa