Paikanna

    Miten sateenkaari syntyy?

    Optiset ilmiöt
    Sateenkaari ja kesämaisema
    Sateenkaari tarvitsee muodostuakseen vesipisaroita auringon vastaisella puolella taivasta. Kuva: Foreca

    Sateenkaari syntyy valon taittumisesta ja heijastumisesta vesipisaroissa.

    Pisaraan osunut valo heijastuu pisaran sisällä ja eri aallonpituudet taittuvat hieman eri suuntaan, jolloin auringonvalo hajoaa eri väreiksi. Kaaren värit vaihtuvat punaisesta keltaiseen ja edelleen siniseen ja violettiin.

    Sateenkaari muodostuu katsojan näkemästä valosta, joten se pysyy paikallaan, vaikka sadealue vesipisaroineen liikkuisi. Sateenkaari on taivaalla aina valonlähteestä katsottuna vastakkaisella puolella ja yleensä valo on peräisin auringosta.

    Auringonlaskun aikaan sateenkaari on punaisempi. Kuvassa näkyy myös interferenssikaaria varsinaisen sateenkaaren sisäpuolella sekä hyvin heikko sivusateenkaari.
    Auringonlaskun aikaan sateenkaari on punaisempi. Kuvassa näkyy myös interferenssikaaria varsinaisen sateenkaaren sisäpuolella sekä heikko sivusateenkaari. Kuva: Anna Latvala

    Sateenkaareen liittyviä ilmiöitä

    Sateenkaari ei ole aina yksittäinen valoilmiö. Jos valo heijastuu pisaran sisällä toisenkin kerran, muodostuu myös sivusateenkaari eli pääkaaren ulkopuolella näkyvä, heikompi kaari. Värit ovat aina samassa järjestyksessä: violetti pääsateenkaaren sisäkehällä ja punainen ulkokehällä, sivusateenkaaressa päinvastoin. Heijastuksia ja niistä syntyviä kaaria voi olla useampiakin, mutta ne ovat heikkoja ja vaikeasti havaittavia.

    Sateenkaarten välissä olevaa, selvästi tummenpaa aluetta kutsutaan Aleksanterin tummaksi vyöksi.
    Sateenkaarten välissä on selvästi tummempi alue. Kuva: Pekka Hatunen, Vaala

    Pääsateenkaaren ja sivusateenkaaren välissä on tummempi alue, jota kutsutaan nimellä Aleksanterin tumma vyö; joskus käytetään myös nimitystä Aleksanterin vyöhyke. Tältä alueelta vesipisaroista ei heijastu valoa katsojaa kohti. Pääsateenkaaren sisäpuolella on sen sijaan muuta taivasta hieman vaaleampi alue, joka johtuu pisaroista heijastuneesta hajavalosta.

    Sateenkaaren sisäreunassa kaari voi näyttää jatkuvan ja värit vaihtelevat punaisesta sinertävään useammankin kerran. Nämä interferenssikaaret johtuvat valon aaltoluonteesta ja aallon eri vaiheiden vaikutuksesta toisiinsa.

    Punainen sateenkaari syntyy auringonlaskun aikaan punertavasta valosta.

    Sumukaari sykyisen aamuauringon paisteessa.
    Sumukaari syksyisen aamuauringon paisteessa. Kuva: Anna Latvala

    Sumukaari

    Pisaroiden koko vaikuttaa kaaren väriin. Voimakkaan väriset sateenkaaret heijastuvat suurista sadepisaroista, mutta pienissä sumupisaroissa kaari on heikompi ja lähes valkoinen. Sumukaaren voi nähdä esimerkiksi viileänä syysaamuna, kun sumu ei ole vielä täysin haihtunut auringon noustessa.

    Lue seuraavaksi: Sumuvarjo eli glooria näyttää sädekehältä varjon ympärillä

    Päivitetty 16.9.2021 klo 07.55

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Foreca Youtubessa: Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

    Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

    Videolla tarkastellaan, miltä voisi näyttää Suomen sääennuste huhtikuussa 2100.

    Julkaistu 12.4.

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Foreca Youtubessa: Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

    Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

    Videolla tarkastellaan, miltä voisi näyttää Suomen sääennuste huhtikuussa 2100.

    Julkaistu 12.4.