Inversio tuo kovat pakkaset ja huonon ilmanlaadun
Lämpötila laskee keskimäärin korkeuden mukana ylöspäin mentäessä 6–7 astetta kilometriä kohden. Joskus tilanne on kuitenkin päinvastainen ja lämpötila nouseekin korkeuden mukana – tällöin meteorologiassa puhutaan inversiosta eli lämpötilan käänteisestä kerrostuneisuudesta.
Inversio syntyy erityisesti talvikuukausina, kun maanpinnan säteilyjäähtyminen on voimakasta. Tällöin maanpinnalta karkaa selkeässä ja heikkotuulisessa säässä pitkäaalto- eli lämpösäteilyä avaruuteen ja tämän seurauksena lämpötila laskee alimmissa ilmakerroksissa voimakkaasti.
Korkeapaineen yhteydessä talvella
Inversiotilanne pääsee syntymään erityisesti talvisten korkeapaineiden yhteydessä, kun tuuli tyyntyy ja taivas selkenee. Sydäntalvella inversion syntyminen ei katso vuorokauden aikaa, sillä aurinko paistaa meille niin matalasta kulmasta, ettei se juurikaan vaikuta lämpötilaan.
Enemmän ratkaiseekin se, kuinka paljon pitkäaaltosäteilyä ehtii selkeällä säällä karata maanpinnalta avaruuteen.
Inversiotilanteita esiintyy erityisesti Lapin laaksoalueilla ja joskus ne hankaloittavat lämpötilan ennustamista, sillä paikallinen vaihtelu voi olla erittäin suurta.
Tunturissa lauhempaa
Inversion vallitessa paikalliset lämpötilaerot ovat suuria. Lapin laaksoalueilla pakkanen on ajoittain paukkunut inversiotilanteessa jopa 40 asteessa, kun taas tunturin laella voi olla samaan aikaan 20 astetta lauhempaa. Inversion vallitessa pakkanen siis lauhtuu korkeuden mukana varsinkin siellä, missä tuuli pääsee viriämään.
Altistaa ilmansaasteille
Inversio heikentää ilmanlaatua, koska ilma ei pääse sekoittumaan inversion vallitessa. Pystysuuntainen sekoittuminen on näin ollen vähäistä ja ilmansaasteet, kuten tehdassavut ja pakokaasut voivat jäädä inversiokerroksen alle loukkuun.
Inversiotilanteen purkaa tuulen voimistuminen tai pilvisyyden lisääntyminen, koska nämä yleensä tasoittavat pystysuuntaisia lämpötilaeroja.
Lue seuraavaksi: Mitä vaaraa on liiasta kylmyydestä?
Päivitetty 4.2.2021 klo 15.46
