Paikanna

    Lapin lämpötiloissa on suurta paikallista vaihtelua: Miksi tunturin huipulla on lauhempaa kuin laaksossa?

    Sään ennustaminen |Lämpötila
    Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkanen voi kiristyä joulunpyhinä kuluneen talven kireimpiin lukemiin.
    Lapissa on useita paikallistekijöitä, jotka vaikuttavat lämpötilan ennustamiseen. Kuva: Markus Mäntykannas, Kittilä, arkistokuva

    Suomen Lapissa tavataan useita paikallistekijöitä, jotka vaikuttavat lämpötilaan. Piste-ennusteissa onkin hyvä huomioida korkeuserot, sillä ne voivat heilauttaa lämpötilaennustetta jopa kymmenellä asteella. Kylmän ilmamassan vallitessa pakkanen on usein tunturissa huomattavasti miedompaa kuin laaksoalueella. Paikallinen vaihtelu pilvisyydessä on myös hankala ennustaa, mutta se vaikuttaa lämpötilaan voimakkaasti.

    Kaamoksen aikana aurinko ei lämmitä, joten lämpötilaan vaikuttavat muut tekijät. Lapissa pinnanmuodot ja pilvisyys ovat suurimpia tekijöitä, jotka muovaavat talvilämpötiloja eri alueiden välillä. Myös inversio on tuttu meteorologinen ilmiö, joka toistuu Lapin laaksoalueilla säännöllisesti.

    Lue myös: Nämä kaikki tekijät vaikeuttavat lämpötilan ennustamista

    Kylmin ilma laaksoissa

    Lapissa lämpötila pääsee talvikuukausina laskemaan voimakkaasti sään ollessa selkeää. Kun aurinko ei vuoden pimeimpänä aikana lämmitä, jäähtyvät ilmakehän alimmat kerrokset voimakkaasti säteilyjäähtymisen seurauksena, jos taivaalla ei ole suojelevaa pilvipeitettä.

    Kylmeneminen on voimakkainta alavalla maalla ja tuntureiden välisissä laaksoissa. Kylmä ilma on tiheää ja raskasta ja sen takia se laskeutuu laaksoalueille. Heikkotuulisessa ja selkeässä korkeapainesäässä maanpinta kylmenee nopeimmin ja voimakkaan inversion aikana pakkanen voi paukkua laaksoalueilla 30–40 asteessa. Inversion vallitessa ilma ei pääse pystysuunnassa sekoittumaan, joten koviin pakkasiin liittyy usein myös huono ilmanlaatu.

    Talvi Lapissa
    Kylmin ilma pyrkii valumaan Lapin laaksoihin, missä yleensä kovimmat pakkasetkin mitataan. Kuva: Joanna Rinne, arkistokuva

    Pakkasta pakoon tuntureille

    Tunturissa tilanne on usein toinen: kun laaksoaluella pakkanen on kireää, tunturin laella on yleensä lauhempaa. Jo muutaman sadan metrin korkeudella pakkanen voi lauhtua jopa yli 10 asteella laaksoalueen lukemista. Korkeammalla tunturissa tuuli tyypillisesti viriää inversiokerroksen yläpuolella, mikä lauhduttaa pakkasta.

    Esimerkiksi Kilpisjärvellä kohdataan usein tilanne, jolloin kyläkeskuksessa pakkasta voi heikkotuulisena talvipäivänä olla 20 astetta, mutta Saana-tunturin huipulla pakkasta onkin 10 astetta vähemmän. Tuuli harvoin tyyntyy täysin korkeimmilla tuntureilla, mutta laaksoalueilla tyyniä tilanteita syntyy useammin.

    Kilpisjärven kevättalvi.
    Paikalliset lämpötilavaihtelut ovat Lapissa talvisin suuria. Kuva: Sakke (Instagram: @5akk33), Kilpisjärvi, maaliskuu 2020

    Jos tarkastelee talvisin Lapin piste-ennusteita, kannattaa muistaa, että varsinkin kylmässä säätilanteessa lämpötilan paikallinen vaihtelu on suurta. Paikallissääennuste on annettu tiettyyn pisteeseen – esimerkiksi kaupunkiin, kylään tai laskettelukeskukseen – mutta jo saman kaupungin sisälläkin lämpötilaero voi olla useita asteita. Ero korostuu, jos pinnanmuodot muuttuvat tarkastelupisteiden välillä.

    Monet hiihto- ja laskettelukeskukset ovat tiedostaneet, että kovilla pakkasilla tunturin huipulla on lauhempaa kuin laaksoalueilla ja niinpä he kutsuvatkin asiakkaitaan lämmittelemään tunturin laelle.

    Pilvet lauhduttavat pakkasen

    Talvikuukausina arvaamaton pilvisyys vaikeuttaa lämpötilan ennustamista. Pieleen mennyt pilvisyysennuste voi heilauttaa lämpötilaa jopa yli kymmenellä asteella paikallisesti. Jos pilvisyys on ennustettua runsaampaa, pakkanen ei pääse kiristymään samalla tavalla.

    Joskus pilvisyyttä esiintyy vain hyvin pienellä alueella, ja on lähes mahdotonta ennustaa, mihin yksittäiset pilvet milloinkin ajautuvat. Jos ennustepisteen ylle kuitenkin ajautuu odottamattomia pilviä, pakkanen lauhtuu nopeasti. Pilvet rajoittavat pitkäaalto- eli lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen, jolloin pakkanen lauhtuu.

    Pakkasaamu Inarissa Kettujoen rannalla.
    Pilvipeitteen rakoilu johtaa nopeasti pakkasen kiristymiseen talviaikana. Kuva: Foreca, Inari, 27.11.2020

    Jäämeren vaikutus

    Vaikka mikään osa Suomesta ei sijaitsekaan Jäämeren rannikolla, on etäisyys tarpeeksi lyhyt siihen, että merialueen vaikutukset joskus tuntuvat pohjoisimmassa Lapissa. Jos pohjoisen puoleinen ilmavirtaus on tarpeeksi voimakas, kulkeutuu Jäämeren lauhduttava vaikutus talvisin kylmän ilmamassan vallitessa väistämättä esimerkiksi Utsjoen ja Enontekiön suuntaan.

    Jos ilma on peräisin pohjoisnavalta ja hyvin kylmää, sulan Jäämeren yllä syntyy herkästi lumikuuroja. Pohjoisvirtauksen mukana ne voivat ajautua myös Pohjois-Lappiin, jolloin pakkanen nopeasti lauhtuu.

    Lue seuraavaksi: Pilvet – mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat säähän?

    Päivitetty 2.2. klo 13.13

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa