Valaisevat yöpilvet ovat aavemainen ilmestys yläilmakehässä
Kesäöinä pohjoisilla leveysasteilla voi nähdä valkoisena hohtavia kuitumaisia, suorastaan aavemaisia pilviä, jotka syntyvät yli 80 kilometrin korkeudessa. Kyseessä ovat valaisevat yöpilvet. Niitä esiintyy korkeilla leveysasteilla, pohjoisella pallonpuoliskolla esiintymisalue on 45–85 °N.
Moni on saattanut hieraista silmiään, kun kesätaivaalla on auringonlaskun jälkeen näkynyt sinertävänä ja valkoisena hohtavia pilviä. Nämä pilvet ovat syntyneet jopa 80–90 kilometrin korkeudessa hyvin pienikokoisista jääkiteistä.
Suomen leveysasteet suosivat valaisevia yöpilviä
Valaisevien yöpilvien kausi on Suomessa ja muuallakin meitä vastaavilla leveysasteilla pohjoisella pallonpuoliskolla toukokuusta elokuuhun. Ne näkyvät auringonlaskun jälkeen, kun aurinko on horisontin alapuolella 6–16° kulmassa. Kovin paljoa tämän alemmas aurinko ei ehdi pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukausien aikana Suomea vastaavilla leveysasteilla laskea, joten tämän vuoksi valaisevia yöpilviä voi näkyä keskikesällä läpi yön leveysasteen 60 °N ympäristössä.
Eteläisimmillään valaisevia yöpilviä on nähty jopa Etelä-Euroopassa saakka. Yöttömän yön alueella niitä ei kuitenkaan voida nähdä, sillä edellytys on se, että aurinko on horisontin alapuolella.
Auringonvalo heijastuu jääkiteistä
Valaisevat yöpilvet muuttuvat näkyviksi, kun auringon säteet yltävät horisontin takaa vielä mesopaussiin, joka on yksi ilmakehämme ylimmistä kerroksista. Auringonvalon heijastuminen pienen pienistä jääkiteistä saa yöpilvet näkyviksi. Valaisevat yöpilvet voivat muodostaa näyttäviä lainemaisia tai pyörremäisiä kuvioita.
On arveltu, että mesopaussissa 80–90 kilometrin korkeudella sijaitseva meteoripöly toimii yöpilvien jääkiteiden tiivistymisytiminä.
Lue seuraavaksi: Mitä ovat helmiäispilvet ja miksi ne hohtavat?
Päivitetty 8.2.2021 klo 13.08
