Vesipatsas – näyttävä ilmestys vesistöjen yllä loppukesällä
Vesipatsaaksi kutsutaan trombia, joka syntyy vesistön, kuten järven tai meren yllä. Vesipatsaiden kulta-aikaa Suomessa on loppukesä.
Vesipatsaita syntyy tyypillisesti ukkospilvien yhteyteen, mutta toisinaan niitä voi esiintyä myös poutapilvien yhteydessä, jotka eivät sada.
Minkälaisissa olosuhteissa vesipatsas syntyy?
Otolliset olosuhteet vesipatsaiden syntymiselle ovat silloin, kun vesistöt ovat ilmaa lämpimämpiä, ilmassa on runsaasti kosteutta ja alailmakehässä tuuliväänne on heikko. Tuuliväänteellä tarkoitetaan tuulen nopeuden ja suunnan muutoksia eri ilmakerroksissa. Vesipatsaan syntymisen edellytys on siis, ettei tuuliväänne ole liian voimakas, kun taas maan yllä trombit kehittyvät nimenomaan suuren tuuliväänteen ehdoin.
Vesipatsaat syntyvät yleensä loppukesällä, kun lämpimän merialueen läheisyyteen saapuu matalapaineen keskus tai sola. Jos lämpötila laskee voimakkaasti korkeuden mukana, kuuropilviä pääsee syntymään ja osaan niistä voi kehittyä vesipatsaitakin. Ne elävät lämpimästä vedestä ja heikkenevät nopeasti ajautuessaan kylmemmän mantereen ylle.
Lue myös: Kesän näyttävin pilvi on kuuropilvi eli Cumulonimbus
Hitaasti liikkuvat pilvet suosivat vesipatsaita
Vesipatsaita syntyy erityisesti hitaasti liikkuvien kuuropilvien yhteyteen, jolloin ilmavirtaukset pilvien tasolla eivät ole kovin voimakkaita. Vesipatsaiden syntymistä edesauttaa myös se, että pilven alaraja on matalalla.
Lue seuraavaksi: Trombin ja tornadon ero – miten ne syntyvät?
Päivitetty 8.2.2021 klo 10.25
