Pilvillä on monia eri syntytapoja – mitä ne ovat?
Pilvillä on monia syntytapoja. Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen.
Pilvi on näkyvää vesihöyryä. Ympärillämme on jatkuvasti ilmassa näkymätöntä vesihöyryä, joka muuttuu näkyväksi, kun se tiivistyy ylempänä ilmakehässä pilvi- ja sadepisaroiksi. Pilviä voi syntyä myös maan pinnalle, jolloin puhutaan sumusta. Pilvipisaran halkaisija sumussa on vain kymmenen mikrometrin luokkaa, kun taas suurimmat sadepisarat voivat olla yli millimetrin luokkaa.
Konvektio
Konvektiolla tarkoitetaan lämmön siirtymistä väliaineessa, esimerkiksi ilmassa, pysty- tai vaakasuuntaisesti. Konvektion yhteydessä pilviä syntyy lämpiminä kesäpäivinä, ja muulloinkin, jos ilmakehässä on riittävästi kosteutta ja lämpötila laskee korkeuden mukana tarpeeksi.
Maanpinnan lämmetessä syntyy nousevia ilmavirtauksia: lämmin ilma nousee ylös ja kosteus tiivistyy kylmemmissä ilmakerroksissa. Näin syntyy konvektiopilviä.
Konvektiopilvet ovat yleensä yksittäisiä, mutta näyttäviä kumpupilviä ja voivat kasvaa sade- ja ukkospilviksi asti.
Orografinen noste
Vuoristot synnyttävät muun muassa orografisia ja aaltomaisia pilviä, kuten mantelipilviä ja helmiäispilviä. Orografinen noste syntyy, kun ilmavirtaus kohtaa vuoren tai tunturin ja joutuu pakotettuna nousemaan vuoren tai tunturin rinnettä pitkin. Kohotessaan ilma jäähtyy ja vesihöyryn tiivistyessä syntyy pilviä. Tunturi tai vuori saattaa siis itsessään aiheuttaa pilviä.
Kilpisjärven mahtava Saana - tunturi tuimien tuulien. #saana #tunturi #kilpisjärvi #lappi #lapland pic.twitter.com/nM6FaK5H17
— Virpi Kiiski (@VirpiKiiski) July 7, 2018
Säärintamat
Rintamien yhteydessä pilvien syntyminen liittyy ilman laaja-alaiseen nousuliikkeeseen, kun taas konvektiossa ja orografisessa nosteessa ilmiöt ovat paikallisia. Pilviä ja sateita muodostuu säärintamien alueelle eli sinne, missä ilmakehän vaakasuuntaiset lämpötilaerot ovat suurimmillaan.
Ensi viikolla vähitellen lämpenee, viikon puolivälissä on selkeämpää ja poutaisempaa. #mtvsaa #sää pic.twitter.com/23jXXCSn9V
— MTV Sää (@MTVSaa) April 16, 2017
Muita pilvien syntytapoja
Pilviä voi syntyä myös sumusta, joka myöhemmin kohoaa sumupilveksi.
Vyörypilvi puolestaan liittyy ukkoseen. Se syntyy ukkosrintaman etupuolella olevan puuskarintaman yläpuolelle. Vyörypilven synty liittyy ennen kaikkea tuulen pyörteisyyteen: vyörypilvet ovat rullamaisia pyörteitä, pilvi saattaa muistuttaa jopa vaakasuorassa olevaa tornadoa. Vyörypilven edellä voi tulla syöksyvirtauksia ja jäljessä rankkoja sateita, jopa rakeita.
Voimakas ukkonen ylitti tien 18 Terveajoella klo 15. Olimme @paikanpäällä havainnoimassa luonnon upeaa näytelmää #ukkonen #vyörypilvi #inflow pic.twitter.com/QCI2d3frIW
— Myrskybongarit.fi (@myrskyb) June 7, 2019
Lue seuraavaksi: Pilvet - mitä ne ovat?
Päivitetty 8.2.2021 klo 11.30
