Siitepölytiedote

Siirry tästä paikkakuntakohtaiseen siitepölyennusteeseen.

Tilanne 23.3.

K Koivu
L Leppät
H Heinä
P Pujo

C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

Ennuste 24.3.–26.3.

K Koivu
L Leppä
H Heinät
P Pujo

C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

K Koivu
L Leppä
H Heinät
P Pujo
C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

Siitepölytilanne 2026

Turun yliopiston siitepölytiedote 23.03.2026
Tilanne
Pähkinäpensas kukkii koko levinneisyysalueellaan maan lounais- ja eteläosissa. Pähkinäpensaan siitepölyä voi kulkeutua maan keskiosiin. Lepän kukinta jatkuu maan lounaisosissa ja Uudellamaalla, ja kukinta on alkanut lämpimillä kasvupaikoilla maan kaakkoisosissa. Lepän siitepölyä kulkeutuu Oulun korkeudelle saakka. Pähkinäpensaan siitepölymäärät vaihtelevat maan eteläosissa vähäisistä kohtalaisiin. Maan keskiosissa siitepölyä on vähän. Lepän siitepölymäärät vaihtelevat maan eteläosissa kohtaisista runsaisiin, ja muualla maassa Lappia lukuun ottamatta vähäisistä kohtalaisiin.

Ennuste
Pähkinäpensaan kukinta jatkuu maan lounais- ja eteläosissa, ja sen siitepölyä kulkeutuu maan keskiosiin. Lepän kukinta voimistuu maan eteläosissa, ja kukinnan odotetaan alkavan maan keskiosien lämpimimmillä kasvupaikoilla. Lepän siitepölyä kulkeutuu ennustejakson alkupuolella maan keskiosiin, ja ennustejakson loppupuolella koko maahan. Koivun siitepölyä odotetaan kulkeutuvan ennustejakson loppupuolella koko maahan Lappia lukuun ottamatta. Pähkinäpensaan siitepölymäärät vaihtelevat maan lounais- ja eteläosissa vähäisistä kohtalaisiin. Maan keskiosissa siitepölymäärien odotetaan jäävän vähäisiksi. Lepän siitepölymäärät vaihtelevat kohtalaisista runsaisiin maan eteläosissa, ja vähäisistä kohtalaisiin maan keskiosissa. Maan pohjoisosissa määrien odotetaan jäävän vähäisiksi. Koivun siitepölymäärien odotetaan vaihtelevan vähäisistä kohtalaisiin maan länsiosissa, ja jäävän vähäisiksi maan itäosissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sade laskee ilman siitepölymääriä.

Siitepölykausi

Jopa miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta ja siitepölykauden mukana tuomista oireista. Siitepölykausi kestää noin puoli vuotta, yleensä helmi-maaliskuusta aina syyskuulle asti. Pohjois-Lapissa siitepölykausi alkaa kunkin lajin osalta tavanomaisesti muutaman viikon myöhemmin kuin eteläisimmässä Suomessa.

Pähkinäpensaan siitepölyä ilmassa toisinaan jo helmikuusta lähtien

Lauhoina vuosina siitepölykausi voi alkaa eteläisessä Suomessa pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeumien vuoksi jo helmikuussa, mutta siitä kärsivien osalta pahin tilanne koittaa yleensä maaliskuun ja huhtikuun aikana.

Lepän siitepölykausi voimakkaimmillaan huhtikuussa

Lepän aiheuttamat allergiaoireet koetaan voimakkaimmin huhtikuun aikana, joskin ajoittain lepän siitepölyä tavataan jo helmi-maaliskuun vaihteesta aina toukokuun puoliväliin asti.

Koivun siitepölykausi on pahimmillaan toukokuussa

Koivun siitepölykausi alkaa kautta maan huhtikuun puolivälistä ja on voimakkaimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Etenkin Pohjois-Suomessa koivun siitepölyä tavataan usein vielä myös kesäkuussa ja ajoittain jopa heinäkuun alussa.

Heinänuhasta kärsitään erityisesti heinäkuussa

Heinän aiheuttaman allergian osalta vaikeimmat ajat ovat heinäkuussa kautta Suomen, mutta eteläisimmässä Suomessa sitä tavataan usein jo kesäkuun puolivälissä, ja sitä voi esiintyä ajoittain jo toukokuun lopulta elokuun puoliväliin saakka.

Pujon siitepölyn esiintyvyys on voimakkainta heinä-elokuun vaihteessa

Pujon siitepölytilanne on pahimmillaan heinä-elokuun vaihteessa kautta maan. Siitepölyä voi esiintyä ajoittain aina heinäkuun alkupuolelta elokuun loppuun asti. Pohjois-Suomessa pujon siitepölykausi on kuitenkin paljon lyhyempi, ja pohjoisimmassa Lapissa sitä ei tavanomaisesti esiinny lainkaan.