Siitepölytiedote

Siirry tästä paikkakuntakohtaiseen siitepölyennusteeseen.

Tilanne 25.3.

K Koivu
L Leppät
H Heinä
P Pujo

C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

Ennuste 26.3.–28.3.

K Koivu
L Leppä
H Heinät
P Pujo

C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

K Koivu
L Leppä
H Heinät
P Pujo
C Pähkinäpensas
T Tuoksukit

X Vähän
XX Kohtalaisesti
XXX Runsaasti
XXXX Erittäin runsaasti

Siitepölytilanne 2026

Turun yliopiston siitepölytiedote 25.03.2026
Tilanne
Pähkinäpensas kukkii koko levinneisyysalueellaan maan lounais- ja eteläosissa. Sen siitepölyä voi kulkeutua maan keskiosiin. Leppä kukkii maan etelä- ja lounaisosissa sekä maan keskiosien lämpimillä kasvupaikoilla. Lepän siitepölyä voi kulkeutua Oulun korkeudelle saakka. Pähkinäpensaan siitepölymäärät vaihtelevat maan eteläosissa vähäisistä kohtalaisiin. Maan keskiosissa siitepölyä voi esiintyä vähän. Lepän siitepölymäärät ovat maan eteläosissa kohtalaisia. Maan keskiosissa ja maan pohjoisosissa noin Oulun korkeudelle saakka lepän siitepölyä on ilmassa vähän tai hyvin vähän. Etelämpää Euroopasta voi iltapäivän aikana kulkeutua pieniä määriä koivun siitepölyä maan eteläosiin. Sade laskee ilman siitepölypitoisuuksia.

Ennuste
Pähkinäpensaan kukinta jatkuu maan lounais- ja eteläosissa, ja siitepölyä kulkeutuu myös maan keskiosiin. Lepän kukinta voimistuu maan eteläosissa, ja kukinta-alue laajenee maan keskiosissa. Lepän siitepölyä kulkeutuu ennustejakson loppupuolella Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin. Pähkinäpensaan siitepölymäärät vaihtelevat maan lounais- ja eteläosissa pienistä kohtalaisiin. Maan keskiosissa siitepölymäärien odotetaan jäävän vähäisiksi. Lepän siitepölymäärät vaihtelevat maan etelä- ja keskiosissa kohtalaisista runsaisiin. Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen lepän siitepölyä kulkeutuu pienistä kohtalaisiin määriä, ja Etelä-Lappiin pieniä määriä. Koivun siitepölyä ei odoteta kulkeutuvan Suomeen lähipäivien aikana. Sade laskee ilman siitepölymääriä.

Siitepölykausi

Jopa miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta ja siitepölykauden mukana tuomista oireista. Siitepölykausi kestää noin puoli vuotta, yleensä helmi-maaliskuusta aina syyskuulle asti. Pohjois-Lapissa siitepölykausi alkaa kunkin lajin osalta tavanomaisesti muutaman viikon myöhemmin kuin eteläisimmässä Suomessa.

Pähkinäpensaan siitepölyä ilmassa toisinaan jo helmikuusta lähtien

Lauhoina vuosina siitepölykausi voi alkaa eteläisessä Suomessa pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeumien vuoksi jo helmikuussa, mutta siitä kärsivien osalta pahin tilanne koittaa yleensä maaliskuun ja huhtikuun aikana.

Lepän siitepölykausi voimakkaimmillaan huhtikuussa

Lepän aiheuttamat allergiaoireet koetaan voimakkaimmin huhtikuun aikana, joskin ajoittain lepän siitepölyä tavataan jo helmi-maaliskuun vaihteesta aina toukokuun puoliväliin asti.

Koivun siitepölykausi on pahimmillaan toukokuussa

Koivun siitepölykausi alkaa kautta maan huhtikuun puolivälistä ja on voimakkaimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Etenkin Pohjois-Suomessa koivun siitepölyä tavataan usein vielä myös kesäkuussa ja ajoittain jopa heinäkuun alussa.

Heinänuhasta kärsitään erityisesti heinäkuussa

Heinän aiheuttaman allergian osalta vaikeimmat ajat ovat heinäkuussa kautta Suomen, mutta eteläisimmässä Suomessa sitä tavataan usein jo kesäkuun puolivälissä, ja sitä voi esiintyä ajoittain jo toukokuun lopulta elokuun puoliväliin saakka.

Pujon siitepölyn esiintyvyys on voimakkainta heinä-elokuun vaihteessa

Pujon siitepölytilanne on pahimmillaan heinä-elokuun vaihteessa kautta maan. Siitepölyä voi esiintyä ajoittain aina heinäkuun alkupuolelta elokuun loppuun asti. Pohjois-Suomessa pujon siitepölykausi on kuitenkin paljon lyhyempi, ja pohjoisimmassa Lapissa sitä ei tavanomaisesti esiinny lainkaan.