Helmikuu ja talvikuukausien jakso olivat tavanomaista kylmempiä – talven alin lukema −42,8 astetta

Helmikuun keskilämpötila oli Suomessa jopa 3–6 astetta tavanomaista kylmempi verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon. Suurimmat poikkeamat tavanomaista kylmempään suuntaan olivat Länsi-Lapissa ja paikoin maan länsiosassa. Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuu oli paikoin harvinaisen kylmä eri puolilla maata.

Säätilastoissa harvinaisella tarkoitetaan tilannetta, joka esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Myös talvikuukausien eli joulu–helmikuun keskilämpötila oli tavanomaista kylmempi, vaikka joulukuu oli vielä laajalti tavanomaista lauhempi. Suuressa osassa maata joulu–helmikuun keskilämpötila oli noin 2 astetta keskimääräistä kylmempi, mutta Lapissa 2–5 astetta keskimääräistä kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan joulu–helmikuun jakso oli osassa Lappia harvinaisen kylmä.

Tammi- ja helmikuussa koettiin enimmäkseen kylmää pakkassäätä.

– Alkuvuoden kylmä sää johtui pitkäkestoisesta korkeapainesäästä, jonka vuoksi lauhat läntiset ja lounaiset ilmavirtaukset loistivat poissaolollaan, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.

Helmikuun alin lämpötila −35,8 astetta ja ylin 6,3 astetta

Helmikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin −5 asteesta Pohjois-Lapin noin −18 asteeseen.

– Tammikuussa alkanut korkeapainevoittoinen säätyyppi jatkui myös suuren osan helmikuusta. Sää oli koko maassa tavanomaista kylmempää, mutta aivan kuukauden lopussa sää lauhtui selvästi, Joonas Koskela sanoo.

Helmikuun korkein lämpötila oli 6,3 astetta. Se mitattiin 27. helmikuuta illalla Ahvenanmaalla Maarianhaminan Länsisataman havaintoasemalla. Helmikuun lämpöennätys Suomessa on Helsingissä 28. helmikuuta 1943 mitattu 11,8 astetta.

Helmikuun alin lämpötila oli Lapissa Sallassa Naruskan havaintoasemalla 1. helmikuuta havaittu −35,8 astetta. Helmikuun pakkasennätys Suomessa on Sodankylässä 5. helmikuuta 1912 mitattu −49,0 astetta.

Helmikuussa sateita tuli vähänlaisesti

Sademäärät olivat helmikuussa monin paikoin keskimääräistä pienempiä. Lapissa sateet olivat laajalti jopa harvinaisen vähäisiä.

– Korkeapainevoittoinen säätyyppi piti sään enimmäkseen poutaisena. Suuressa osassa maata lunta oli kuukauden lopussa tavanomaista vähemmän, Joonas Koskela kertoo.

Ahvenanmaalla lunta ei ollut havaintopaikoilla helmikuun viimeisenä päivänä enää ollenkaan, Lounais-Suomessakin lunta oli helmikuun lopussa paikoin vain muutamia senttimetrejä. Kuun viimeisen päivän suurin lumensyvyys mitattiin Kittilän Pokan havaintoasemalla, 88 senttimetriä. Maan itäosassa lunta oli kuun lopussa jopa 20–30 senttimetriä tavanomaista vähemmän. Lapissa lumensyvyys oli enimmäkseen hieman keskiarvojen yläpuolella.

Eniten helmikuussa satoi Kouvolan Anjalassa, 46,9 millimetriä, vähiten puolestaan Inarin Nellimissä, vain 5,9 millimetriä.

– Kouvolan sateista suurin osa tuli 26. helmikuuta lumipyryn yhteydessä, jolloin vedeksi muutettu sademäärä oli Anjalan asemalla 27,2 millimetriä, Joonas Koskela toteaa.

Helmikuun 26. päivän pyryn jälkeen sää lauhtui voimakkaasti. Lumipyryssä, sohjossa sekä liukkailla teillä sattui liikenteessä useita onnettomuuksia.

Korkeapaineen vaikutuksesta auringonpaistetunteja kertyi helmikuussa tavanomaista enemmän Lapin eteläpuolella.

Joulu–helmikuun jakson alin lämpötila −42,8 astetta ja ylin 8,9 astetta

Kun tarkastellaan Suomessa koko joulu–helmikuun jaksoa, niin jakson keskilämpötila oli Ahvenanmaan noin −1 asteen ja Pohjois-Lapin noin −16 asteen välillä.

Terminen talvi alkoi aikaisimmillaan Käsivarren Lapissa 16. lokakuuta ja myöhäisimmillään paikoin lounaisessa Suomessa, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa 30. joulukuuta.

Talvikuukausien jakson kylmin lukema oli 9. tammikuuta Savukoskella Tulppion havaintoasemalla mitattu −42,8 astetta. Ylin joulu–helmikuun lämpötila oli 10. joulukuuta Maarianhaminan lentoasemalla mitattu 8,9 astetta.

– Joulukuu oli vielä suuressa osassa maata selvästi tavanomaista lauhempi. Selvästi tavanomaista kylmempi jakso alkoi oikeastaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Korkeapainevoittoisen säätyypin vuoksi talvella satoi suuressa osassa maata tavanomaista vähemmän – paikoin sademäärä jäi harvinaisen pieneksi, Joonas Koskela kertoo.

Lue myös:

• Tammikuussa sateet jäivät vähiin – pakkasta oli enimmillään 42,8 astetta
• Joulukuu oli tavanomaista lauhempi – Hannes-myrsky runteli Suomea

Eniten sateita tuli joulu–helmikuussa Jomalan Jomalabyssä, 166,6 millimetriä. Vähiten satoi Toholammilla, 57 millimetriä.

Koko talvikuukausien auringonpaistetunnit olivat lähellä tavanomaisia määriä.

Alkuvuoden kylmä korkeapainesää näkyi myös myrskypäivien vähäisyydessä.

– Joulukuussa myrskypäiviä oli vielä viisi kappaletta, mutta tammikuussa myrskypäiviä oli vain yksi ja helmikuun aikana ei yhtään. Keskimäärin tammikuussa myrskyää noin viitenä ja helmikuussa noin kolmena päivänä. Heikot tuulet ja kylmä sää vaikuttivat tammi- ja helmikuussa tuntuvasti pörssisähkön hintoihin, kun tuulivoiman tuotanto oli suurimman osan ajasta hyvin vähäistä, Joonas Koskela toteaa.

Joulukuulle osui kuitenkin voimakas myrsky, kun Hannes-myrsky aiheutti vahinkoja laajalla alueella joulukuun lopussa. Hannes-myrskyn voimakkaimmat merialueiden tuulet mitattiin 27. joulukuuta Raumalla Kylmäpihlajan havaintoasemalla, missä voimakkain 10 minuutin keskituuli oli 31,4 m/s ja puuska 37,2 m/s.

Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Myrskyn seurauksena sähköt olivat poikki samanaikaisesti enimmillään yli 180 000 asiakkaalta.

Helmikuun säätä ulkomailla: Alpeilla kuolonuhreja lumivyöryissä, Länsi-Euroopassa ja Brasiliassa pahoja tulvia – Japanissa ja New Yorkissa runsaita lumisateita

Alpeilla sattui helmikuussa useita kuolonuhreja vaatineita lumivyöryjä. Kaksi suomalaista vapaalaskijaa menehtyi ja yksi loukkaantui lumivyöryssä Pohjois-Italiassa helmikuun alussa.

Lounais- ja Länsi-Euroopassa helmikuu alkoi rankoilla sateilla, myrskyillä ja tulvilla.

Kuun edetessä Lounais-Euroopassa mitattiin paikoin suomalaisittain hyvinkin kesäisiä lämpötiloja, kun Espanjassa ja Etelä-Ranskassa oli jopa 26–28 asteen lukemia.

Japanissa tammikuussa alkaneet runsaat lumisateet jatkuivat helmikuun puolella. Kymmenien ihmisten uutisoitiin menehtyneen säähän liittyvissä erilaisissa onnettomuuksissa.

Kaakkois-Brasiliassa kymmeniä ihmisiä menehtyi helmikuussa rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa ja maanvyöryissä.

Yhdysvaltojen koillisosassa satoi runsaasti lunta helmikuun loppupuolella. Muun muassa New Yorkin kaupunki peittyi paksuun lumikerrokseen. Tuhansia lentoja peruttiin alueella.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja