Rajuilmat rikkoivat ennätyksiä Baltiassa – nämä ovat suurimmat riskit Suomessa

Kesäiset rajuilmat ovat kylväneet tuhoa Baltian maissa torstaina ja perjantaina. Havaintoja on ennätyksellisen suurista, halkaisijaltaan yli 10-senttisistä rakeista, hurjista ukkospuuskista, rajusta salamoinnista ja rankkasateesta. Suomessa ukkosepisodi starttaa kunnolla lauantaina, kun hyvin kostean ja helteisen ilmamassan kieleke yltää maan eteläosaan. Tarkastellaan tässä blogissa, mitkä ovat suurimmat riskitekijät säässä lähipäivinä ja kuinka kauan rajuilmaepisodi Suomen kamaralla voi kestää.

Puolan pohjoisosiin jämähtänyt matalapaineen alue tuo Itä- ja Pohjois-Eurooppaan mielenkiintoisia ja vaarallisiakin sääilmiöitä. Matalapaineen ja Kuolan niemimaalle muodostuneen korkeapaineen välistä virtaa trooppista ilmamassaa kohti Suomea ja Skandinaviaa viikonlopun aikana. Korkeisiin leveysasteisiin nähden ilma on erittäin kosteaa, eikä vastaavia tilanteita meillä joka kesä nähdä.

Ilmassa olevan kosteuden määrää kuvaava kastepistelämpötila saavuttaa lauantain ja maanantain välillä maan eteläosassa erittäin korkeita arvoja Suomen oloihin nähden. Kastepistelämpötila kohoaa monin paikoin 20–22 asteeseen. Vastaavia lukemia mitataan tyypillisesti kesäisin lähinnä Välimeren ja Mustanmeren ympäristössä, mutta harvakseltaan myös pohjoisempana Euroopassa. Kun kastepistelämpötila ylittää 18 astetta, ilma alkaa tuntua tukalalta ja kun kastepistelämpötila kohoaa yli 20 asteen, ilma tuntuu jo erittäin tukalalta. Korkeat kastepistelämpötilat luovat otolliset olosuhteet rajuilmoille.

Esimakua rajuilmoista on saatu jo viime päivinä Suomenlahden eteläpuolella Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Baltian maissa on havaittu paikoin halkaisijaltaan yli 5-senttisiä jättirakeita, jotka ovat aiheuttaneet hallaa ajoneuvoille, rakennuksille ja viljelysmaalle. Etelä-Virossa ja Pohjois-Latviassa voimakkaimmat tuulen puuskat ovat olleet yli 25 m/s.

Latvian pohjoisosasta raportoitiin ennätyksellisen suuria jättirakeita, joiden halkaisija oli peräti 11 cm. Tiettävästi tätä ennen Baltian maissa ei ole esiintynyt halkaisijaltaan yli 10-senttisiä rakeita.

Tutkimuksen mukaan jättirakeiden esiintyvyys on kasvanut 2000-luvulla Euroopassa merkittävästi. Todennäköisesti syypäänä tähän ovat pidentyneet kesät ja pitkittynyt rajuilmakausi, alailmakehän kosteussisällön kasvu, ilmakehän tuuliväänteen paikallinen lisääntyminen ja ylipäänsä raehavaintojen määrällinen kasvu digilaitteiden myötä.

Tiettävästi Suomessa suurimmat rakeet on havaittu Helena-rajuilman yhteydessä Suomussalmen eteläpuolella 31.7.2014. Rakeiden halkaisija oli 8–9 cm. Myös Viron ennätysrakeet ovat halkaisijaltaan samaa mittaluokkaa ja ne havaittiin elokuussa 2023. Euroopan mittakaavassa suurimmat rakeet on havaittu Pohjois-Italiassa heinäkuun 2023 lopulla riehuneessa rajuilmassa. Halkaisija oli 19 senttimetriä.

Perjantai-iltana Latviaan ja Viroon syntynyt laaja-alainen ukkoskuuropilvien rykelmä, mesoskaalan konvektiivinen systeemi, oli halkaisijaltaan lähes koko Viron kokoinen. Ukkoskuurojen jäänteet rantautuivat Suomen etelärannikolle lauantaina aamuyön aikana, mutta salamointi ja sateet olivat jo selvästi heikentyneet.

Perjantain aikana Suomessa havaittiin 1537 maasalamaa, joka on kuluvan kesäkauden korkein päiväkohtainen määrä. On todennäköistä, että lauantain ja maanantain välillä havaittava päiväkohtainen maasalamamäärä on moninkertainen tähän nähden.

Tätä on odotettavissa Suomessa: huolenaiheina rankat saderyöpyt, salamointi ja myös rakeet

Lauantai aloittaa Suomessa kuluvan kesän vilkkaimman ukkosepisodin. Etelä-Suomeen virtaa yhä kaakosta jopa trooppista ilmamassaa, eli ilma on leveysasteisiimme nähden erittäin lämmintä ja kosteaa. Potentiaalia on voimakkaillekin ukonilmoiille.

Maan eteläosassa on syytä varautua lauantain ja maanantain aikana seuraavaan:

• Paikalliset rankkasateet ovat rajuilmojen merkittävin huolenaihe. Vettä voi kertyä yli 30 mm tunnissa ja jopa 50–100 millimetrin kokonaiskertymät ovat paikoin mahdollisia. Kaupunki- ja taajamatulvat ovat mahdollisia, samoin vesiliirron riski liikenteessä kasvaa.
• Intensiivinen salamointi, joka voi aiheuttaa rakennuspaloja ja sähkökatkoja.
• Ukkoskuuroihin liittyvät voimakkaat tuulen puuskat, jotka voivat paikallisesti kaataa puita.
• Suurille, halkaisijaltaan yli 2-senttisille rakeille, on maan eteläosassa kohtalainen todennäköisyys (20–30 %). Erittäin suurille, halkaisijaltaan yli 5-senttisille rakeille, on erittäin pieni todennäköisyys (alle 10 %).

Rajuilmojen syntyyn, ajoitukseen ja sijaintiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Voimakkaimmillaan ukkoskuurot ovat tyypillisesti myöhään iltapäivällä ja illalla, kun aurinko on ehtinyt lämmittää maanpintaa ja käynnistää konvektion eli kuuropilvien kehityksen. Jos laaja-alaisia ukkoskuuroryppäitä pääsee kehittymään, voivat ne pauhata pitkälle yön tunneille saakka.

Seuraa sade- ja ukkoskuurojen liikettä Forecan täsmätutkasta!

Osa kuurosateista saattaa yltää ajoittain maan keskiosaan, mutta siellä ukkosen todennäköisyys on selvästi pienempi kuin maan eteläosassa. Pohjoisessa sää on enimmäkseen poutaista ja aurinkoista. Hellettä on lähipäivinä laajoilla alueilla ja ilmankosteus on korkea. Maan länsi- ja pohjoisosassa lämpötila kohoaa ajoittain 30 asteeseen.

Lauantain ukkoskehitys voi alkaa myöhään

Lauantaina hellelukemia mitataan suuressa osassa maata. Sää on aurinkoisinta maan keski- ja pohjoisosassa. Yksittäiset ukkoskuurot ovat mahdollisia maan eteläosassa jo iltapäivän tunteina, mutta todennäköisimmin voimakkaiden ukkoskuurojen kehittyminen menee illan tunneille.

Lauantaina ensimmäiset sade- ja ukkoskuurot heräävät maan eteläosassa henkiin mahdollisesti vasta myöhemmin iltapäivällä. Ukkoskuurojen todennäköisyys on suurin Tampere–Lappeenranta-linjan eteläpuolella. Mielenkiintoisinta lauantain tilanteessa on se, että mikäli voimakkaampia ukkoskuurosoluja pääsisi syntymään jo iltapäivän puolella, on niissä tänään iltapäivällä merkittävin potentiaali suurille rakeille.

Kuten viime päivinä on Baltian suunnalta opittu, ukkoskuurojen voimistuminen ja liittoutuminen laaja-alaisemmaksi ukkoskuurojen muodostelmaksi voi jatkua pitkälle iltaan saakka. Ennusteen mukaan maan eteläosaan voisi rantautua tai syntyä laaja-alaisempi ukkospilvien muodostelma lauantai-illan aikana ja se voi sunnuntaiyön aikana liikkua aina Jyväskylän korkeudelle saakka. Mikäli tällainen laaja-alainen systeemi pääsee muodostumaan, puhutaan tuhansista salamaniskuista ja rankkasateesta laajalla alueella.

Sunnuntaina yhä rajuilmapotentiaalia

Sunnuntain vastaisena yönä mahdolliset laaja-alaiset ukkoset alkavat vähitellen hiipua aamuyötä kohden mentäessä. Yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja voi kuitenkin kosteassa ilmassa kehittyä maan eteläosassa aamun tunteinakin.

Sunnuntaina iltapäivällä sää on suuressa osassa maata helteistä. Maan keski- ja pohjoisosassa lämpöhuiput ovat 30 asteen vaiheilla. Paikallisia sade- ja ukkoskuuroja voi alkaa kehittyä iltapäivällä maan etelä- ja keskiosassa, mutta laaja-alaisemman rankkasateen ja ukkosen todennäköisyys kasvaa selvemmin vasta iltaa kohden.

Sunnuntain ukkoskuurot voivat myllätä pitkälle iltaan tai jopa maanantaiyöhön saakka. Ennusteiden mukaan Viroon tai Suomenlahdelle voisi syntyä myöhään sunnuntai-iltana laaja-alaisempi ukkospilvien järjestelmä, joka voi tuoda rankkasateita ja salamointia maan eteläosaan. Maan keskiosassa ukkosten todennäköisyys hiipuu jo merkittävästi maanantaiyönä.

Rajuilmojen potentiaali pienenee alkuviikolla

Helteinen ilmamassa pysyy Suomessa vielä ainakin alkuviikon ajan, mutta vähitellen ukkosherkin ilma vetäytyy maamme eteläpuolelle. 

Maanantaina sade- ja ukkoskuuroja kehittyy iltapäivästä alkaen Uudeltamaalta Satakuntaan yltävällä vyöhykkeellä. Rankkasateen todennäköisyys on yhä merkittävä, samoin salamointi voi olla runsasta. Vaarallisten sääilmöiden, kuten rakeiden ja voimakkaiden tuulen puuskien todennäköisyys pienenee.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan kolmipäiväinen rajuilmaepisodi saa loppunsa viimeistään tiistaiyönä. Tiistaina sadekuuroja voi yhä tulla maan etelä- ja keskiosassa, mutta ukkosten todennäköisyys on jo selvästi pienempi. Ukonilmojen painopiste vetäytyy tässä vaiheessa takaisin kohti Baltian maita. Viikon edetessä myös helteen todennäköisyys pienenee Suomessa.

Lue seuraavaksi: Hellejakso alkaa – katso tuore kuukausiennuste!

Markus Mäntykannas
meteorologi