Näillä paikkakunnilla idässä ja Lapissa yli metri lunta – idän lumensyvyydet jo paikoin ajankohtaan nähden poikkeuksellisia

Perjantaina metrin lumensyvyyksiä on mitattu idässä Ilomantsissa, Joensuussa, Lieksassa, Pielavedellä ja Rautavaaralla sekä Lapissa Kittilässä. Idän lumensyvyydet ovat jo paikoin poikkeuksellisia tähän aikaan helmikuussa. Aiemmin tänä talvena metrin lumensyvyyksiä on ollut Enontekiön Kilpisjärvellä.

Idässä sekä Lapissa on mitattu torstaina ja perjantaina paikoin jopa yli metrin lumensyvyyksiä. Idässä Ilomantsin Naarvan havaintoasemalla lunta on ollut perjantaina 108 senttimetriä ja Ilomantsin Pötsönvaaran asemalla ja Joensuun Huhtilammen asemalla 105 senttimetriä. Pielavedellä Venetmäen asemalla lunta oli 103 senttimetriä, Rautavaaran Ylä-Luostan havaintoasemalla ja Lieksan Kolin asemalla puolestaan 100 senttimetriä. Myös Lapissa Kittilän Kenttärovan asemalla oli perjantaina lunta yli metri, 103 senttimetriä.

– Itä-Suomessa tyypillisesti suurimmat lumensyvyydet mitataan Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa. Perjantain suurimmat lumensyvyydet Itä-Suomessa ovat ajankohtaan nähden paikoin poikkeuksellisia. Tilastojen mukaan metrin lumensyvyyksiin päästään Itä-Suomessa edes jollakin asemalla keskimäärin noin kahtena vuotena viidestä, sanoo meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.

Poikkeuksellisella tarkoitetaan säässä sitä, että ilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. 

Viimeksi metrin raja lumensyvyydessä Itä-Suomessa meni rikki vuonna 2019, kun Ilomantsin Naarvassa mitattiin talven suurimmaksi lumensyvyydeksi 109 senttimetriä 16. maaliskuuta.

– Itä-Suomen aikaisin metrin ylitys, mikä digitalisoidusta havaintoaineistosta löytyy, on 7. tammikuuta 1984 Joensuun Huhtilammen asemalta, 102 senttimetriä. Keskimäärin metrin raja rikotaan Itä-Suomessa, niinä vuosina kun se rikotaan, ehkä maaliskuun alkupäivinä, Hannu Valta toteaa.

– Suurin Itä-Suomessa mitattu lumensyvyys, joka digitalisoidusta datasta löytyy, on Ilomantsin Naarvan 131 senttimetriä 17.3.2000. Todettakoon kuitenkin, että havaintojen digitalisointi on joltain asemilta 1900-luvun alkupuolelta vielä kesken, joten varmasta ennätyslumensyvyydestä ei voida puhua, Hannu Valta sanoo.

Virallisiin säätilastoihin merkittiin tämän talven ensimmäinen metrin ylitys lumensyvyydessä jo 17. tammikuuta, kun Kilpisjärvellä oli lunta 103 senttimetriä. Metrin raja on ylittynyt Kilpisjärvellä muutamina muinakin päivinä tammi–helmikuussa. Perjantaina 18. helmikuuta Kilpisjärven lumensyvyys on ollut enimmillään 97 senttimetriä.

Lue myös (20.1.2022): Kilpisjärvellä mitattiin jo yli metri lunta: Rajapyykki ylittyi ”etuajassa” – ”Voi olla, että tulevaisuuden talvina Lapissa nähdään ennätyskorkeita hankia”

Kun tarkastellaan koko Suomea, metrin lumensyvyyden raja ylittyy lähes joka vuosi. Edellisen kerran metrin rajaa ei ylitetty talvella 2000–2001. Silloin talven suurin lumensyvyys oli 96 senttimetriä. Se mitattiin Rovaniemen lentoasemalla 19. huhtikuuta 2001. Koko Suomen osalta metrin raja ylitetään Ilmastopalvelun tilastojen mukaan keskimäärin ehkä helmikuun aikana.

Tänä vuonna lunta on nyt monin paikoin 10–30 senttimetriä tavanomaista enemmän. Lähinnä lounaisrannikolla sekä Lapin lounaisosassa lunta on hieman tavanomaista vähemmän.

Katso lumitilanne Forecan sivuilta!

Tilastojen mukaan lunta on helmikuun loppupuolella tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 10–30 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puoli metriä ja idässä ja pohjoisessa 60–80 senttimetriä.

Suurin Suomessa mitattu lumensyvyys on 190 senttimetriä. Se on mitattu Enontekiön Kilpisjärvellä 19.4.1997.

Lue seuraavaksi: Katso talvilomien kuukausiennuste – ”Hyviä ulkoilusäitä mahtuu viikkoihin”

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 19.2.2022 klo 13.14