Elokuun säähän romahdus: Ennätyshelteet sinetöity – paluu alkukesän suursäätyyppiin
Heinäkuun 12. päivänä alkanut ennätyksiä murskannut yli 30 asteen helteiden putki tulee päätökseensä. 30 astetta on ylittynyt 22 peräkkäisenä päivänä, mikä on digitoidun mittaushistoriamme pisin tukalan helteen jakso. Suursääkuvio on vaihtumassa Euroopassa siten, että helteiden todennäköisyys vähenee Suomessa merkittävästi. Elokuun alun edetessä palataan kulunutta alkukesää muistuttavaan asetelmaan, jossa matalapaineet vyöryvät Pohjois-Euroopan yli ja Etelä-Eurooppa korventuu helteissä.
Kuluva kesä on ollut säiden osalta jyrkästi kahtiajakoinen: viileä ja sateinen alkukesä vaihtui kuin veitsellä leikaten ennätyshelteiseksi kesäsääksi. 30 asteen raja on ylittynyt ainakin yhdellä virallisella havaintoasemalla ajanjaksolla 12.7.–2.8. päivittäin, mikä on vuodesta 1961 alkaneen digitoidun mittaushistoriamme pisin yli 30 asteen helteiden putki. Aikaisempi ennätys oli vuodelta 1972, jolloin 30 asteen ylityksiä oli 13 peräkkäisenä päivänä kesä–heinäkuussa.
Eikä siinä vielä kaikki. Kuluva hellejakso on lyönyt useita ennätyksiä erityisesti maan pohjoisosassa. Ylitornion Meltosjärven havaintoasemalla helleputki (yli 25 astetta) on kestänyt yhtäjaksoisena jo heinäkuun 11. päivästä lähtien. Lisäksi elokuun ensimmäinen päivä oli paikoitellen Lapin mittaushistorian kuumin elokuinen päivä, kun joitakin paikkakuntakohtaisia elokuun lämpöennätyksiä meni rikki. Esimerkiksi Rovaniemen Apukassa elokuun lämpöennätys parani 29,1 asteesta 29,4 asteeseen.
| Ajankohta | Lämpötila ja havaintoasema |
|---|---|
| 12.7. | 30,3 °C (Joensuu Linnunlahti) |
| 13.7. | 31,5 °C (Kaskinen Sälgrund) |
| 14.7. | 32,4 °C (Kaskinen Sälgrund) |
| 15.7. | 31,2 °C (Jämsä Halli Lentoasemantie) |
| 16.7. | 30,8 °C (Kaskinen Sälgrund) |
| 17.7. | 30,2 °C (Salo Kärkkä) |
| 18.7. | 31,0 °C (Inari Kaamanen) |
| 19.7. | 30,6 °C (Ylitornio Meltosjärvi) |
| 20.7. | 30,2 °C (Ylitornio Meltosjärvi) |
| 21.7. | 30,5 °C (Vaasa Klemettilä) |
| 22.7. | 31,7 °C (Sodankylä Tähtelä) |
| 23.7. | 31,0 °C (Pudasjärvi lentokenttä ja Nurmes Valtimo) |
| 24.7. | 31,7 °C (Ähtäri Inha) |
| 25.7. | 31,5 °C (Jyväskylä lentoasema) |
| 26.7. | 31,2 °C (Mikkeli lentoasema) |
| 27.7. | 30,6 °C (Kuhmo Kalliojoki) |
| 28.7. | 30,1 °C (Lieksa Lampela) |
| 29.7. | 30,5 °C (Lieksa Lampela) |
| 30.7. | 32,0 °C (Kuopio Savilahti ja Siilinjärvi Kuopio lentoasema) |
| 31.7. | 32,6 °C (Oulu lentoasema) |
| 1.8. | 31,1 °C (Rovaniemi Rautatieasema) |
| 2.8. | 30,5 °C (Ranua Lentokenttä ja Pudasjärvi lentokenttä) |
Kuluvan kesän korkein lukema, 32,6 astetta, mitattiin heinäkuun viimeisenä päivänä Oulun lentoasemalla. Tämänhetkisen ennusteen mukaan näyttää todennäköiseltä, että tämä jää tilastoihin koko tämän kesän korkeimpana lukemana, sillä näin kuumien päivien todennäköisyys vähenee hyvin nopeasti elokuun edetessä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Sulkukorkeapaine ja ilmastonmuutos huippuhelteiden takana
Ennätyksellisen helleaallon mahdollistavat tekijät voisi listata pähkinänkuoressa näin:
- Korkeapaineiden sijainti keskittyi Pohjois-Eurooppaan, jolloin aurinko pääsi paistamaan ja lämmittämään. Suomeen kiertyi korkeapaineen eteläpuolitse mantereista ja helteistä ilmamassaa idästä. Kun korkeapaine pysyy pitkään paikallaan ja sulkee matalapaineet ympäristöstään, puhutaan sulkukorkeapaineesta. Tällöin pitkätkin helleputket ovat mahdollisia.
- Aurinkoinen sää kuivatti nopeasti maaperää, mikä mahdollisti korkeat lämpötilat, kun kosteutta oli vähemmän haihdutettavana. Haihtuminen on fysikaalinen ilmiö, joka sitoo paljon lämpöä ja laskee lämpötila ympäristössään.
- Ilmastonmuutos lisää helleputkien todennäköisyyttä ja pitkittää niitä myös korkeilla leveysasteilla. Ilmamassoja jakavien suihkuvirtausten hidastuminen voi johtaa yhä useammin sulkukorkeapaineiden muodostumiseen ja ne voivat pysyä paikallaan aiempaa kauemmin. Myös maaperän kuivuminen ja vesistöjen lämpeneminen uusiin ennätyslukemiin mahdollistaa helleputkien pitkittymisen.
Tiedän, että tulen jälleen saamaan närkästynyttä palautetta, kun mainitsen ilmastonmuutoksen, mutta totuus on, ettei ennätyksellinen yli 30 asteen helteiden putki olisi tässä mittaluokassaan ollut mahdollinen ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Kun aikaisempi ennätys lyödään peräti yhdeksällä päivällä, kyse ei ole pelkästään sattumasta.
2000-luvun kesät ovat lyöneet useita muitakin ennätyksiä, joita ilmastonmuutos on mahdollistanut. Toki on selvää, että ennätysten syntymiseen tarvitaan aina ainutlaatuinen ja harvinainen sääasetelma, mutta ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta ennätyksiä tuskin syntyisi nykyisellä intensiteetillä. Tässä lyhyt listaus muista 2000-luvulla syntyneistä kesäennätyksistä:
- Suomen mittaushistorian uusi lämpöennätys, 37,2 astetta, mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29.7.2010. Aiempi ennätyslukema oli vuonna 1912 Turussa mitattu 35,9 astetta.
- Heinäkuussa 2010 mitattiin korkein kuukausikeskilämpötila, 23 astetta, Puumalassa.
- Kesällä 2021 Kouvolan Anjalan havaintoasemalla mitattiin 31 peräkkäistä hellepäivää.
- Mittaushistoriamme helteisin kesä koettiin vuonna 2024, jolloin hellepäiviä oli 71 kappaletta. Digitoidun mittaushistoriamme viisi helteisintä kesää on kaikki mitattu 2000-luvun puolella.
- Pisin yhtäjaksoinen yli 30 asteen helteiden putki, 22 päivää, ajanjaksolla 12.7.–2.8.2025. Myös Lapissa ennätyksellisen paljon peräkkäisiä hellepäiviä tällä ajanjaksolla.
-0-e5zt4hj1.jpg "Lomatunnelmia")
Ennätystehtailu päättyy suursäätilan muutokseen – paluu alkukesän asetelmaan
Lähipäivinä Euroopan suursäätila alkaa muuttua. Pitkään Pohjois-Euroopassa majaillut hellekorkeapaine antaa periksi ja pian väylä avautuu Pohjois-Atlantin matalapainevyörylle. Palaamme takaisin kohti alkukesän epävakaista suursäätilaa, ja Pohjois-Euroopan lämpötiloihin on paikoitellen odotettavissa melkoinen romahdus. Suomen leveysasteilla auringon lämmitysteho laskee voimakkaasti elokuun edetessä, joten kesän kuumimmat päivät ovat todennäköisesti jo takana päin.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Mutta lämmön ystäville on hyvä todeta, että lasku on onneksi pehmeä. Viileneminen tapahtuu asteittain: huippuhelteistä siirrytään tavanomaisempaan kesäsäähän, sitten helteet päättyvät ja vaihtuvat viileämpään kesäsäähän. Tiputus 30 asteen paahteesta vajaan 20 asteen epävakaiseen kesäsäähän voi kuitenkin tuntua rajulta pudotukselta, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä.
Vielä sunnnuntaina on pieni mahdollisuus, että historiallinen yli 30 asteen helteiden putki venyy yhdellä päivällä, mutta mahdollisuus on hyvin rajallinen. Kuumin ilmamassa on tässä vaiheessa Pohjois-Lapissa, mutta pilvisyys ja kuurosateet voivat torpata 30 asteen ylityksen. Muualla maassa lämpötila vaihtelee 25 asteen molemmin puolin, joten yhä on keskimääräistä lämpimämpää.
Alkuviikolla matalapaineet alkavat lähestyä meitä Pohjois-Atlantilta, mutta vielä ennen tätä kaakosta leviää annos hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Maanantaina ja tiistaina helleraja rikkoutuu varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa, mutta ei ihan 30 asteen voimin. Myös ukkosen pauketta ja rankkoja sadekuuroja on monin paikoin odotettavissa.
Katso videolta sateiden liikkeet:
Selvempi käänne kohti viileämpää kesäsäätä koetaan todennäköisesti viikon puolivälissä, jolloin Pohjois-Atlantin merellinen ilmamassa saavuttaa myös Suomen. Epävakaisessa säätyypissä päivälämpötilat jäävät ennusteessa pääosin 15 ja 20 asteen välille, mutta aurinkoisina hetkinä paistatellaan vielä paikallisesti reilussa 20 asteessa. Helteet tai ainakin helleputki päättyy tiistain jälkeen.
Viileneminen tulee runsaiden sateiden kera. Mikään kolkka Suomesta ei näytä uuden viikon edetessä välttyvän sateelta. Alkuun sade on kuuroittaista ja paikallista, mutta viikon edetessä se voi olla jatkuvampaa. Viikon sademääräennuste kohoaa paikoin jopa 50 ja reilun 100 millimetrin välille. Erityisesti rannikoilla ja Lapissa vettä voi paikoitellen ropista moninkertainen määrä viikon keskiarvoon verrattuna. Alkuviikon ukkoskuuroissa vettä voi kertyä tunnin aikana useita kymmeniä millimetrejä varsinkin maan etelä- ja länsiosassa.
Päivitetty 2.8.2025 klo 21.12
